Niin kuin otsikosta jo käy ilmi, lihavuus luokitellaan sairaudeksi. Onko siis yhteiset verorahat heitetty hukkaan, jos lihavuutta ja sen mukanaan tuomia sairauksia hoidetaan?
Otetaan esimerkiksi vaikkapa ihminen, joka on pyörätuolissa (tiedän, että tämä on jo kulunut vertaus). Hän on vammautunut jonkunlaisen onnettomuuden uhrina, joko omasta tai toisen syystä. Pyörätuoliin voi joutua muistakin syistä, mutta jätetään ne keskustelun ulkopuolelle.
Onko siis kohtuullisempaa hoitaa vammautunutta kuin lihavaa? Jos olette sitä mieltä, niin miksi?
Eikö jokaista, joka apua tarvitsee, ole syytä auttaa, johtuipa sairaus mistä tahansa. Jos lihavuus rajattaisiin hoidon ulkopuolelle tai vaadittaisiin, että lihavuudesta johtuvat sairaudet on maksetta sentilleen omasta kukkarosta, eikö se olisi aika kohtuutonta? Silloin myös esim. mutkamäessä sattuneet onnettomuudet pitäisi maksattaa yksilöllä itsellään, samoin alkoholista, tupakasta ja monesta muusta johtuvat sairaudet.
Mikä tekee lihavuudesta sellaisen, että ainoastaan sen mukanaan tuomat sairaudet pitäisi jokaisen maksaa itse?
Toisekseen moniin sairauksiin, jotka helposti luokitellaan lihavuudesta johtuviksi, sairastuu normaalipainoisetkin. Varmaan pienemmällä todennäköisyydellä, mutta tiedän omastakin tuttavapiiristä, että erittäin hoikalla voi olla lääkehoitoa vaativa verenpainetauti, korkea kolesteroli, muita sydän- ja verisuonitauteja.
Miksi siis vain lihavat ovat suurennuslasin alla?
Otetaan esimerkiksi vaikkapa ihminen, joka on pyörätuolissa (tiedän, että tämä on jo kulunut vertaus). Hän on vammautunut jonkunlaisen onnettomuuden uhrina, joko omasta tai toisen syystä. Pyörätuoliin voi joutua muistakin syistä, mutta jätetään ne keskustelun ulkopuolelle.
Onko siis kohtuullisempaa hoitaa vammautunutta kuin lihavaa? Jos olette sitä mieltä, niin miksi?
Eikö jokaista, joka apua tarvitsee, ole syytä auttaa, johtuipa sairaus mistä tahansa. Jos lihavuus rajattaisiin hoidon ulkopuolelle tai vaadittaisiin, että lihavuudesta johtuvat sairaudet on maksetta sentilleen omasta kukkarosta, eikö se olisi aika kohtuutonta? Silloin myös esim. mutkamäessä sattuneet onnettomuudet pitäisi maksattaa yksilöllä itsellään, samoin alkoholista, tupakasta ja monesta muusta johtuvat sairaudet.
Mikä tekee lihavuudesta sellaisen, että ainoastaan sen mukanaan tuomat sairaudet pitäisi jokaisen maksaa itse?
Toisekseen moniin sairauksiin, jotka helposti luokitellaan lihavuudesta johtuviksi, sairastuu normaalipainoisetkin. Varmaan pienemmällä todennäköisyydellä, mutta tiedän omastakin tuttavapiiristä, että erittäin hoikalla voi olla lääkehoitoa vaativa verenpainetauti, korkea kolesteroli, muita sydän- ja verisuonitauteja.
Miksi siis vain lihavat ovat suurennuslasin alla?
Vastaukset 59
Vanhimmat
trendi, osa suurempaa systeemiä ja aatemaailmaa jota tänne tuodaan yhdysvalloista.
"Miksi siis vain lihavat ovat suurennuslasin alla?"
Eivät lihavat ole mitenkään suurennuslasin alla. Tupakoitsijat lähinnä ovat, jos jotkut.
Lihavuus on sairaus esimerkiksi senkaltaisessa valossa, että se on kasvupinta monille vaarallisille sairauksille, ja siinä valossa, että jos pistettäisiin lihava jonnekin kivikauden olosuhteisiin, hän tuskin pärjäisi kovin pitkään vaikka omaakin vararavintoa. Vain nykyaikaisessa laitostuneessa yhteiskunnassa ihminen voi möllöttää ja syödä itsensä epänormaaliin tilaan.
Välitän lihavista ja yritän tuoda heille tervettä informaatiota, mutta se on vaikeaa kun he kirjoittelevat alvariinsa tänne "on okei olla lihava - ja aina meitä sorsitaan - ja unohdatte ihmisen lihavan sisällä!!" -kirjoituksia. Okei, älkää halutko mitään neuvoja tai apuja! Hukutkaa ihraanne ja olkaa tyytyväisiä "just semmosina kun te ootte"! En jaksa enää välittää kenestäkään paitsi omasta terveydestäni.
Kylläpä sinulla on vaikeaa! Ihan alkaa säälittämään, mutta säälihän on sairautta. Yritä hyväksyä että maailmassa on sellaisia asioita joita sinä et pääse säätämään. Vähän rennompi ote elämästä takaa paremman terveyden sinullekin.
Ihmisen on ensin hyväksyttävä itsensä, myös lihavana, ennen kuin asialle voi tehdä jotain. Jos on masentunut lihavuuteensa, saa siitä negatiivista palautetta jatkuvasti, se ei kohota kenenkään itsetuntoa. Ja hyvää itsetuntoa ja -tuntemista tarvitaan, että voi alkaa niin rankan elämäntapojen muutoksen, jota kilojen pudottaminen vaatii.
Varmaan ihan hyvällä haluat neuvoa, mutta voit uskoa, että jokaisella lihavalla on ainakin "lyhyen kurssin ravintotietoutta". Harva on lihava siksi, että ei tiedä miten tulisi syödä ja liikkua pysyäkseen normaalipainossa. Asia vain ei ole niin yksinkertainen. Jos olisi, lihaviakaan tuskin olisi.
"Välitän lihavista ja yritän tuoda heille tervettä informaatiota, mutta se on vaikeaa kun he kirjoittelevat alvariinsa tänne "on okei olla lihava - ja aina meitä sorsitaan - ja unohdatte ihmisen lihavan sisällä!!" -kirjoituksia. Okei, älkää halutko mitään neuvoja tai apuja! Hukutkaa ihraanne ja olkaa tyytyväisiä "just semmosina kun te ootte"! En jaksa enää välittää kenestäkään paitsi omasta terveydestäni." Lainaus kirjoituksestasi. Tunnut vähän ylimieliseltä tuossa kirjoituksessasi. Aivan kuin olisit jonkinlainen guru ylipainoisten "parantamisessa". Sitä et valitettavasti ole, eikä ole kukaan mukaan. Ainoa, joka voi asialle jotain tehdä on yksilö itse. Sen luulisi sinunkin tietävän.
Jotenkin tuntuu suhtautumisesi alentavalta "välitän lihavista". Aivan kuin lihavat eivät todellisuudessa olisi samanvertaisia kuin muutkin ihmiset. Kirjoitat kuin lemmikkieläimistä. Mutta kyllä me olemme samaa ihmisrotua kuin muutkin. Nauramme, itkemme, suremme, juhlimme, vietämme arkea, tapaamme ystäviä ja läheisiä ym. Mikä siis mielestäsi erottaa lihavan muusta väestöstä? Älä vastaa, että lihavuus, koska se ei ole koko totuus. Yritä löytää joku omaperäisempi syy.
Toivottavasti et koskaan joudu olemaan "tukena" alkoholisti ongelmaisen ihmisen elämässä. Nehän ei monet edes tunnusta olevansa alkoholisteja. Tie oikeisiin elämäntapoihin alkaa itsensä hyväksymisellä. Jos minä osaisin hyväksyä ja rakastaisin itseäni 140 kiloisena olisi kai minulla motivaatiota ja itserakkautta huolehtia itsestäni. Aina kun totean olevani ruma ällötys, mieleni ei tee lenkille vaan piiloon ja pakoon ajtuksiani ja hukuttamaan murheita nameihin tms.
Ja ihan vaan että voit tunkea ne neuvosi ja tietosi syvälle hoikkaan perseeseen. Me ei olla tyhmiä.. lihavuus ei rappeuta aivoja. Kun et näemmä mitään näistä asioista tiedä ole ystävällinen ja ole hiljaa.
lihavuus on itse hankittu väärillä elintavaoilla. Mitä kolesteroli ym. asioihin tulee niin ihan tasan tarkkaan lihavuus lisää riskiä saada veriarvonsa pielee. Ihan kuin tupakanpolttaja selittäis, että polttaa, koska muutenkin voi saada keuhkosyövän. Tosin keuhkosyövistä viime vuonna 99% johtui tupakoinnista.
Tällä lihavuus on sairaus- keskustelulla yritetään saada lihavuudelle hyväksyntää, että kun s eon sairau niin itsehän en voi asialle mitään. Vaikka syön oikein ja liikun niin olen 30 klloa ylipianoinen, haloo hei!!!
Itse olen lahduttanut itseni normaalipainoiseksi ja kumma kyllä, huopsista, rasva-arvot ja kolesterooli normalisoituivat, vaikka suvussa on geenirasitusta saada nämä vaivat.
En väittänyt aloituksessa, että lihavuudella ei ole mitään tekemistä esim. II-tyypin diabeteksen, korkean kolesterolin ja monen muukin sairauden kanssa. Mm. uniapneaan sairastuu useimmin ylipainoinen, metabolista oireyhtymää sairastava kuin hoikempi kanssaeläjä.
En usko, että lihavuudelle sinänsä, kukaan hakee "hyväksyntää", ettei asialle tarvitsisi tehdä mitään. Luulen, että ihmiset tällä palstalla hakevat hyväksyntää ihan yleisessä mielessä, että he ovat tämän yhteiskunnan tuottavia yksilöitä, veronmaksajia, ja ansaitsevat tulla kohdelluiksi tasavertaisina toisten kanssa. Vai oletko erimieltä? Pitäisikö lihaviin suhtautua eritavalla? Jos olet sitä mieltä, niin miksi?
Onnea itsellesi hienosta painonpudotuksesta. Nyt se työ vasta alkaakin, että saat ne ylimääräiset kilot myös pidettyä pois, mutta senhän varmaan tiesitkin. Ei painon pudottaminen ole kovinkaan vaikeaa, mutta se pysyminen niissä uusissa, hoikemmissa lukemissa, se ei enää olekaan niin yksinkertaista.
Meitäkin jotka ollaan lihottu sairauden syynä kyylätään joka paikassa.Itselläni on kilpirauhasen vajaatoiminta(paha sellainen) ja astman takia syön välillä kortisonia.Ruokaa en mätä alas normaalia enempää jos sitäkään koska se näkyy heti.Minutkin on luokiteltu anoreksiaan taipuvaksi vaikka olen reilusti ylipainoinen just sen takia kun en meinaa uskaltaa laittaa suuhun mitään lihomisen pelossa.Hassua vai mitä.Ulkonäöstä päätellen joku voisi pitää sitä vitsinä.Mutta kaikki ei ole miltä näyttää.Haluaisin olla normaalipainoinen mutta se tuntuu turhalta unelmalta.Jos jollain on jotain fiksua neuvoa antaa niin otetaan vastaan.Tuntuu pahalta kun kaikki jolla on ylipainoa laitetaa siihen samaan kastiin että kaikki ruoka menee mitä saa.Lääkärissä kävin kun vuosia sitten huomasin miten paino alkoi nousta mutta lääkäri totesi ilman mitään tutkimuksia että etsin tekosyytä sille että syön liikaa,sillä seurauksella että lihoin yli 50 kg ennekuin toinen lääkäri tajusi tehdä kokeita ja syy löytyi mutta vahinko oli jo tapahtunut.Mulle on sanottu että laihtuminen on tosi vaikeaa ja se on.Välillä olen ollut syömättä jopa 3kk mutta sitteen en ole jalsanut nauttia hoikemmasta olemuksesta kun olen niin loppu.Se jo kertoo haluni päästä normaaliksi terveydenkin uhalla.Mutta aina ei voi voittaa,niinhän se sanontakin kuuluu.
ai miksi? No taustalla on monia tekijöitä, mutta lähtökohtana oli alunperin sairauksien hoitoon menevät rahat ja köyhtyvä yhteiskunta. Piti keksiä keinoja joilla saadaan kustannuksia kuriin ja yhdeksi keinoksi keksittiinkin sairauksien hoidon priorisoiminen. Priorisointiin otettiin mallia mm. yhdysvalloista ja muista pohjoismaista. Ensimmäinen luokitus oli itseaiheutetut vs. muut sairaudet, mutta kyllä rehellisyyden nimissä monet oikeastikin sairaat joutuivat asettumaan sairauksineen muiden sairauksien taakse hoidettavuuksia määriteltäessä.
Taustalla on myös muita ajatuksia kuten mm. Esko Ahon, Jorma Ollilan, lääkäriliiton ja suomen terveydenhuollon ym. intoutuminen avoimesti puhumaan siitä miten ihminen on itse viimekädessä vastuussa tekemistään valinnoista ja terveesti elävien ihmisten pitäisi jotenkin saada yhteiskunnalta "palkinto" ja toisaalta epäterveellisiä valintoja tekevien taas sanktioita.
Yhteiskunnassa vallitsee voimakkaasti terveiden elintapojen korostaminen ja kaikki mikä ei sovi siihen, kuten ylipaino, tupakointi ja liiallinen alkoholinkäyttö on tuomittavaa.
Mutta pienenä sivuhuomautuksena vielä, kaikenlaista lihavuutta ei luokitella sairaudeksi vaan vasta ns. sairaalloinen lihavuus jolloin ollaan jo painoindekseissä 30 ja yli.
Ihminenhän ON vastuussa tekemisistään ja laiminlyönneistään. Suurin osa ylipainoisista on kerännyt läskinsä omilla elämäntavoillaan ja valinnoillaan. Rasvamaksasta kärsivä alkoholisti tai keuhkonsa sauhuttelulla pilannut tupakoitsija ovat myös vastuussa ihan itse. Olosuhteet, geneettinen taipumus, mielen sairaudet (tunnesyöminen, masennukseen juominen yms.)ja sosiaaliset suhteet ovat vain kulissia.
Mielestäni sairauksia pitäisi hoitaa kiireellisyyden mukaan; se joka kipeiten tarvitsee hoitoa, saa sitä ensin. Vastuu elämäntavoista on ihmisellä itsellään, mutta yhteiskunnan vastuu on myös hoitaa jäsenensä kuntoon. Eiköhän esim. happilaite kainalossa kulkeva keuhkosyöpäpotilas ole jo sanktionsa kärsinyt.
Terveellisiä elämäntapoja kannattaa korostaa paitsi yksilön, myös yhteiskunnan takia. Kun itse kukin pitää huolta itsestään ja läheisistään, kaikki voivat paremmin. kaveria ei jätetä jne. Sääli vain, että turhan usein nuo elintasosairauspotilaat ovat vieraiksi jääviä tilastotapauksia. Mitäpä, jos oma läheisesi olisi kuolemassa "itse aiheutettuun" sairauteen? Vähentävätkö väärät elintavat ihmisarvoa?
Pohtimisen aihetta itse kullekin.
Olen samaa mieltä, että ihminen on vastuussa tekemisistään ja laiminlyönneistään. Lisätään tähän laiminlyönnin listaan vaikkapa sukupuolitaudit. Moniko meistä ei ole tietoinen kuinka sukupuolitaudit hankitaan? Moniko ei ole tietoinen sukupuolitautien pitkäaikaisvaikutuksista esim. lapsettomuudesta?
Miten tulisi suhtautua tähän joukkoon? Tuomitsevasti, jättää ehkä hoitamatta ja sanoa, että mitäs menit ilman kondomia vieraan ihmisen kanssa sänkyyn? Sukupuolitaudin saanut tarvitsee nopeasti hoitoa, koska hoitamattomista sp-taudeista on kauaskantoisia ja tuhoisia vaikutuksia. Hoitaa vai olla hoitamatta? Tuomita?
"Mitäpä, jos oma läheisesi olisi kuolemassa "itse aiheutettuun" sairauteen? Vähentävätkö väärät elintavat ihmisarvoa?" Lainaus kirjoituksestasi. Niin, miten itse suhtautuisit, jos läheisesi saisi Hi-viruksen, lopulta aidsin ja kuolisi siihen? Tuomitsisitko vai vaatisitko parasta ja uusinta hoitoa?
Nämä ovat kaikki niin monisyisiä asioita, että ainakaan yksinkertaistamalla ja ottamalla joku ryhmä (lihavat) silmätikuksi, on kuin sulkisi silmänsä miljoonalta muulta asialta. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon, mutta riittäköön tämä tältä erää.
Oma läheiseni on kuollut keuhkosyöpään pitkäkestoisen tupakoinnin ja homealtistuksen takia. Olen kanssasi samaa mieltä, mutta myös haluaisin ihmisten ottavan enemmän vastuuta valinnoistaan ja välinpitämättömyydestä. On lapsellista olla ottamatta huomioon kylmiä lääketieteellisä faktoja, jos on tietoa välttää turhia riskejä. Esimerkkinä juuri nuo sukupuolitaudit.
Olen sen verran vanhanaikainen, etten ymmärrä ylipäätään miksi seksiä pitäisi harrastaa kenen kanssa tahansa jos vain panettaa. Tapahtuneelle ei tietenkään voi mitään ja jossitella voi vaikka miten paljon, mutta välinpitämättömyyden ja lyhytnäköisyyden seuraukset "uhri" kärsii omissa nahoissaan, sukupuolitaudeista vielä mahdolliset kumppanit ja lapsetkin. Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu, mutta järjen käyttö on sallittua.
Sivusta katsottuna monien meno on järjetöntä terveysnäkökulmasta katsottuna. On kuitenkin eri asia tuomita kuin pitää hölmönä. Mitäänhän tässä maailmassa ei saisi paheksua, ettei kellekään tule paha mieli. Välinpitämättömyys on hyve ja pään kääntäminen toisaalle enemmän kuin suotavaa. Missä vaiheessa tosiaan tulee se raja, että aikuista ihmistä voi ojentaa muuttamaan elämäntapojaan ja asenteitaan? Jos sairaalloisen ylipainoinen diabeetikko vetää sokerisia herkkuja, koska on masentunut ja ruoka lohduttaa, pitääkö kakut takavarikoida? (tästä minulla on kokemusta omasta lähipiiristä)
Vastasin tuohon hoitamiskysymykseesi muuten jo aikaisemmin eli kiireellisyyden mukaan. Priorisointi on tärkeää ihan tasapuolisuuden nimissä. Vastuu elämästään on itse kullakin, mutta hoitoa ei voida kieltää keneltäkään. Minusta spurgut ansaitsevat tulla hoidetuksi hepatiitteineen päivineen siinä missä kolarissa vammautunut urheilutähtikin. Terveydenhuollon tarkoitus on kuitenkin ylläpitää terveyttä ja säilyttää elämää ja elämisen laatua.
sen verran vielä kommentoisin tähän terveydenhuollon priorisointiyritykseen, että se ei sitten koskaan onnistunut meillä Suomessa. Yhtenä syynä siihen on, nyt niin kovasti parjattujen, sairaanhoitajien ym. hoitajien sekä lääkäreiden eettiset ohjeet,jotka kieltävät pistämästä ihmisiä eriarvoiseen asemaan mm. sairauden perusteella. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että mikäli aikuinen, syyntakeellinen ihminen tekee toistuvasti terveyttään vahingoittavia valintoja (kuten alkoholin liiallinen käyttö, ylensyöminen, tupakointi, suojaaton seksi, extremeurheilulajien harrastaminen -siis missä hypätään milloin mistäkin ja katkotaan raajoja ihan huvikseen yms.) ja viittaa jatkuvasti kintaalla elämälleen, niin miksi siis terveydenhuollonkaan pitäisi häneen tuhlata yhteiskunnan rajallisia varoja
Oma läheiseni kuoli keuhkosyöpään, kymmenien vuosien tupakoinnin seurauksena. Olisin ollut valmis vaikka tappamaan (puhumattakaan muista uhrauksista)saadakseni hänelle parasta mahdollista hoitoa, mutta samalla olin hyvin tietoinen siitä että hän oli itse sairautensa aiheuttanut ja se katkeroitti minut entisestään -millä oikeudella hän eli niin, että kuoli ennenaikojaan vaikka jäljelle jäi pieniä lapsia?!
Ei hänen itseaiheutettu tautinsa vähentänyt hänen ihmisarvoaan, mutta kyllä vieläkin ihmettelen miksi ihminen rakastaa tupakkaa (tai viinaa tai ruokaa) niin paljon, että kaiken muun merkitys elämässä katoaa -minkä arvoisena hän itse piti itseään, lapsiaan, puolisoaan? Se vastaus mielestäni kertoo hyvinkin paljon.
Tarkoitushakuisesti sitten jätit mainitsematta että lihavia on monin-moninkerroin enemmän kuin vammautuneita, jotka eivät ole yhteiskunnan rasite siten kuin lihavat. Ja vammautuneet yleensä pyrkivät kuntoutumaan, kun sen sijaan lihavien joukossa surin osa ei tee niin tai lyövät hanskat tiskiin kun huomattavia tuloksia ei synny viikossa-kahdessa.
Vain pienellä osalla lihavia on diagnosoitu joku aineenvaihduntahäiriö joka aiheuttaa lihavuutta. Heitä tietysti tulee käsitellä eri tavalla kuin sohvaperunalihavia.
Niin helposti unohtuu että ihminen on
a) tehty liikkumaan
b) syömään niukemmin
Mutta kun laiskat sohvaperunat eivät viitsi liikkua mutta silti mässyttävät jatkuvasti jotain niin onko se ihme että lihoo.
Sitten kun laiskuus luokitellaan (lat. lorvius katarrius) sairaudeksi niin sitten valtaosa lihavista voi sanoa olevansa sairas.
Jos vammautunut itse aiheuttaa vammansa tuottamuksellisesti niin ei hänen hoitonsa sen kohtuullisempaa ole kuin lorvikatarrin vaivaama lihava. Toistaiseksi on vaan niin että molemmat saavat hoitoa ja käyvät myös meidän kunnosta ja terveydestä aktiivisesti huolehtivien kukkarolla. Mutta lihavien osuus siinä on se joka oikeasti rasittaa.
En jättänyt "tarkoitushakuisesti" mitään pois kirjoituksestani. Näkeehän jokainen kuinka Suomi pulskistuu. Käytin vammautunutta ainoastaan esimerkkinä. Älä yritä tulkita kirjoitustani omista mielipiteistäsi lähtien, siinä menee usein metsään.
Eiköhän me jokainen käydä toistemme kukkarolla? Koulutus kustannetaan verovaroista, mutta eihän kaikilla ole lapsia. Kuitenkin heidänkin verorahojaan käytetään koulutukseen. Oopperassa ei käy kaikki ja silti jokaisesta myydystä lipusta suurin kustannus menee, taas kerran, verorahoista.
Minkälaisella tutkimuksella ole päätynyt tulokseen, että lihavat ovat laiskoja sohvaperunoita? Jos näin olisi, Suomenmaassa olisi paljon täyttämättömiä työpaikkoja, kun suurin osa lihavista vain makoilisi ja söisi yhteiskunnan rahoilla herkkuja.
Ei voi muuta kuin todeta, että ihmisillä on kummallisia kuvitelmia lihavien ihmisten elämästä. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, niin niillä, jotka ovat sitä mieltä, että lihavat ovat yhteiskunnan suurin rasite kuin niillä, jotka ovat asiasta eri mieltä. Jokainen tulkoon onnelliseksi omalla tavallaan, mutta ehkä joskus olisi hyvä nähdä asiat isommasta perspektiivistä eikä jumiutua yhteen asiaan.
Esimerkkisi koulun käynnin kustannuksista on todella naiivi.
Yhteiskunnassa on toimintoja jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan jatkumisen kannalta. Koulutus on yksi sellainen. Samoin lapset ja päivähoito. Ja poliisi ja palokunta, vaikka itse et ikinä tarvitsisi niitä.
Jos koulutus loppuisi, parissa sukupolvessa tämäkin yhtesikunta olisi muuttunut rappioituneeksi kehitysmaaksi. Olisitko onnellisempi kun sähköt, vesi ja lämmitys katkeasi kotoasi, ei olisi jätehuoltoa eikä edes rahaa -senkin painaminen tarvitsee ammattitaitoa. Mutta eipähän tarvitsisi maksaa koulutskustannuksia.
Kouluts on välttämätöntä, mutta jos lihavuus poistuisi, ei kukaan jäisi kaipaamaan sitä. Yhteiskunta voisi paremmin.
Oopperat ja vastaavat voisi kyllä minun puolestani lopettaa, mutta kustannukset siitä on kuitenkin rikka meressä kokonaisuuteen nähden. Säästyneillä kustannuksilla ei saataisi mitään olennaista aikaiseksi.
Olen päätynyt UKK-instituutin tutkimuksen perusteella siihen että varsin monet lihavat ovat laiskoja sohvaperunoita. Kun työn fyysinen rasittavuus on vähentynyt, ei tätä kevennystä kuitata lisäämällä vapaa-ajan liikuntaa vaan aika käytetään vaikkapa telkun katosmiseen, jota suomalainen katsoo n. 15 tuntia viikossa. Siitä voisi hyvin leikata kolmannes aktiiviliikuntaan.
Siinä taas yksi, joka tulkitsee kirjoituksia ihmeellisesti. Ehdotinko koulutuksen lopettamista tai että se tulisi maksulliseksi? En. Älä sinäkään yritä laittaa sanoja suuhuni, joita en ole sanonut tai edes ajatellut. Eikä minulle näin ollen tarvitse selittää mitä tapahtuisi, jos koulutus lopetettaisiin. Enkä viitsi alkaa visioimaan esittämääsi kuvaa siitä mitä tapahtuisi, jos koulutus lopetettaisiin.
Lihavuutta ei varmasti kukaan jäisi kaipaamaan, mutta se sattuu olemaan myös tätä hetkeä yhteiskunnassamme. Ei se ole tullut viikossa, ei se myöskään häviä viikossa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö monet ylipainoiset tekisi asialle jotain.
Siinä kuin muitakin ihmisiä hoidetaan, kun he sairastuvat, niin myös lihavia on hoidettava. Jo Hippokrateen valassa lääkärit vannovat hoitavansa jokaista tasapuolisesti ja kunnioittavasti. Siinä ei ole kohtaa, että lihavat pois lukien.
Sinä olet kyllä valmis lopettamaan "oopperat ja vastaavat", mutta tiedätkö kuinka monelle ne ovat myös vapaa-ajanviettoa ja stressinpoistoa. ei ooppera nykyään ole mitään "elitistiä". Osta vaikka halvin lippu ylimmältä parvelta ja käy katsomassa jotain, niin näet, että suurin osa on ihan tavallisia ihmisiä.
Mainittiinko UKK-instituutin tutkimuksessa, että vain lihavat löhöilevät ja katsovat telkkaria? Tuskin. Luepa tutkimus uudelleen ja ajatuksen kanssa.
Vielä yksi esimerkki yhteisistä rahoista kustannettavista menoista: hedelmöityshoidot. Mitä mieltä olet niistä? Haluatko, että sinunkin rahojasi käytetään niihin?
Jos rinnastat koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja lihavuuden hoidon aiheuttamat kustannukset niin kyllä moista rinnastusta voi arvostella aivan hyvästä syystä ja kovalla äänellä. Koulutus on yhteiskunan perusta, kun taas lihavuus on pelkkä haitta vailla mitään hyötyä. Yhtään sanaa en suuhusi laittanut, mutta voisit kyllä itse miettiä mitä sammakoita sieltä päästelet.
Lihavuus on todella tätä hetkeä yhteiskunnassa, ja UKK-instituuin mukaan liikkumisen väheneminen lisää samalla mitalla lihavuutta. Mitä muuta se voi olla kuin laiskuutta ja saamattomuutta?
Television katsomisesta ei UKK-instituutin tutkimuksessa puhuttu mitään, se oli pelkkä esimerkki siitä miten helppoa on löytää aikaa liikuntaan.
Ja jos tutkitaan löhöily-liikunta-akselia, niin on aivan perusteltua sanoa että lihavat löhöilevät. Löhöilyn voi tässä kuitenkin käsittää kaiken fyysisesti rasittavan välttämistä. Kun töissä (pakosta) tapahtuva liikkuminen vähenee, niin sitä ei korvata millään vastaavalla toiminnalla. Niin, aivan mainiosti voi sanoa että nykypäivän (massojen) lihominen johtuu laiskottelusta.
Mitä tulee oopperaan ja vastaaviin kulttuuri-instituutioihin, sanoin että en piittaa niiden olemassaolosta karvan vertaa enkä vastustaisi jos ne lopetettaisiin. Mutta yhteiskunnan muita (mm. lihavien hoidon) kuluja vertaamalla oopperan ja vast. kulut ovat mitättömiä, joten minulle on aivan sama vaikka niitä ylläpidettäisiin niin että se kourallinen ihmisitä jotka niistä jotain irti saavat voisivat pitää sen pikku ilonsa.
Myös lapset ovat yhteiskunnan kannalta välttämttömiä, joten lapsettomuushoitoihin suhtaudun positiivisesti. Ainakin Suomessa, jossa yhteiskunnan huoltosuhde alkaa muutenkin ajautua entistä epäedullisemmaksi. Ja nekin kulut ovat lihavuuden hoidon rinnalla mitättömät, eikä lapsettomuutta voi hoitaa itsekseen läheskään niin helposti kuin lihavuutta. Ja mainittakoon vielä sekin, että ylipaino on yksi syy joka luo tarvetta lapsettomuushoitoihin.
Miten ihmeessä keksit aina esimerkkejä jotka ovat vertailun suhteen mahdollisimman kaukana toisistaan, saman janan ääripäissä?
Miksi lihavuudesta johtuvat sairaudet ovat mielestäsi janan ääripäässä verrattuna lapsettomuushoitoihin? Jos tarkkaan ajatellaan, lapsettomuus ei ole edes sairaus sanan varsinaisessa merkityksessä. Jos sinun pitäisi valita, tehohoidetaanko pieniä keskosia vai lapsettomuutta, kummanko valitsisit? Siinä sinulle priorisointia.
Lapset pitäisi tehdä silloin, kun on iän puolesta otollisin aika eikä odottaa 35-40 vuotiaaksi kuten nykyään tehdään. Ei ole mikään ihme, että silloin raskaus ei onnistu kotikonstein.
Vielä tuosta koulutuksesta, kirjoitinko jossain, että koulutus pitäisi lopettaa? Tietääkseni en. Sinä tulkitset vastauksiani miten haluat ja menet päin männikköä tulkinnoissa.
"Miten ihmeessä keksit aina esimerkkejä jotka ovat vertailun suhteen mahdollisimman kaukana toisistaan, saman janan ääripäissä? " Lainaus tekstistäsi, johon vastaan, että joudun työni puolesta pohtimaan näitä asioita ja sillä kokemuksella valitsen esimerkit. En siis "keksi" niitä.
Kerro nyt missä olen väittänyt että olet sanonut että koulutus pitäisi lopettaa? Millä ihmeellä voit vääntää mitään sanomaani tuollaiseksi?
Arvostelen sitä että vertaat lihavuuden hoitoa ja koulutusta keskenään, prioriosit ne ikään kuin saman arvoiseksi. Missään et ole silti sanonut että koulutus pitäisi lopettaa, enkä minä ole väittänyt sinun sellaista sanoneenkaan.
Se mitä panoin koulutksen loppumisesta oli tarkoitettu että ymmärtäisit miten naiivin esimerkin otit. Mitään yhteiskunnan toimintaa ei voi verrata koulutuksen tärkeyteen. Se on toimivan yhteiskunnan elinehto numero 1, sen hyödyistä pääsee osalliseksi myös lapsettomat ja se tuottaa moninkertaisesti siihen uhratut varat takaisin. Toisin kuin lihavien hoitoon käytetty yhteinen raha on muilta poissa ja hyödyttää pääasiassa vain lihavaa itseään.
Se että lapsia ei tehdä otollisemmassa iässä on yhteiskunnan karhunpalvelus itselleen. Mutta siitäkin on todettava, että uraputkiäitien ja -isien pysyessä työelämässä ja uhraten parhaimman lapsentekoaikansa työmarkkinoille tuo yhteiskunalle enemmän rahaa mitä tulee maksamaan myöhemmässä vaiheessa joillekin annetut hedelmöityshoidot. Voisi sanoa että he ovat kyllä hoitonsa maksaneet moninkertaisesti. Ne hedelmöityshoidot kun eivät kuitenkaan ole yhteikunnalle todellinen rasite eikä mikään.
En keksi mikä voisi olla työsi mutta minusta tuntuu että et ole kuitenkaan aivan ajan tasalla nyky-yhteiskunnan suhteen. Asioiden syy-seuraussuhteet tuntuvat sinulla olevan aivan hukassa, tuntuu että orientoidut pelkästään subjektiivisten lihavuutta puolustavien syiden etsimiseen. Ja siihen että lihavat ovat KAIKKI itse täysin syyttömiä lihavuuteensa.
En priorisoi koulutusta ja lihavuutta keskenään. Molempien kustannuksiin on löydyttävä rahaa veroeuroistamme.Sinusta esimerkki oli naiivi, ehkä, mutta kylmä totuus on, että samoista rahoista kiistelee niin koululaitos kuin terveydenhoito/sairaanhoito.
Lihavuuden mukanaan tuomia sairauksia hoidettaessa hyötyy moni muukin kuin lihava itse. Esim. lähimmäiset, ystävät, työpaikka, muutaman mainitakseni. Lihavuus ei estä työntekoa, hoitamaton sairaus, johtui se mistä tahansa estää.
Mielestäsi uraputki-isät ja -äidit ovat hedelmöityhoitonsa ansainneet, koska ovat "uhranneet" parhaat lapsentekovuotensa työmarkkinoille. Ihanko todella? Eikä kyseessä ole ollenkaan itsekkyyttää? Mitä kaikkea voikaan tehdä, kun ei ole vielä lapsia, mutta lasten kanssa kaikki on hankalampaa eli nautitaan ensin ja luodaan uraa, vasta sitten on lasten vuoro. Ei naista ole "luotu" lapsentekoon 35-40-vuotiaana. Silloin ne parhaat vuodet ovat jo ohi ja on suurempi todennäköisyys saada vammautunut lapsi kuin silloin, kun sen/ne tekee ajoissa.
Tarkoitukseni ei ole puolustaa pelkästään lihavia/lihavuutta, vaan sitä, että kuka sairastuu on hoidettava, olkoonpa vaikka rappioalkoholisiti sillan alta. Sairaudenhoito on sairaudenhoitoa, niin yksinkertaista se on. Kun potilaita tutkitaan ja hoidetaan, ei etsitä syitä miksi hoitaa tai miksi olla hoitamatta, vaan ne hoidetaan, jotka hoitoa sairauteensa tarvitsevat. Hedelmöityshoidot eivät ole sairaudenhoitoa sanan varsinaisessa merkityksessä.
"kylmä totuus on, että samoista rahoista kiistelee niin koululaitos kuin terveydenhoito/sairaanhoito."
Itseasiassa eivät kiistele samoista rahoista, molemmat tahot saavat valtion budjetista tietyn määrän rahaa, joka ei ole ns.korvamerkittyä eli se voidaan suunnata tietyn alan sisällä mihin tahansa. Tässä kohden päästäänkin siihen dilemmaan, että kohdennetaanko terveydenhuoltoon tulevat rahat esimerkiksi lihavuudesta aiheutuvien sairauksien hoitoon vai esimerkiksi lapsettomuuden hoitoon.
Ymmärrän, mitä luokaton tarkoittaa sillä, että haet esimerkkisi janan ääripäistä. Mikäli halutaan verrata koulutukseen menevää rahaa, niin silloin olisi mietittävä esimerkiksi pannaanko enemmän rahaa peruskoulutukseen vaiko ammatilliseen koulutukseen. Et voi verrata tahoja, jotka eivät kilpaile samoista rahoista.
Itseasiassa vielä tuosta lapsettomuushoidosta, yksi suurimmista syistä lapsettomuudelle on ylipainosta aiheutuva lapsettomuus eli ympäri käydään yhteen tullaan. Tällöinhän voidaan ajatella, että lapsettomuus on lihavuudesta johtuvan tautitilan hoitoa siinä missä diabetes tai aivoinfarktikin. Tai mikäli lapsettomuus johtuu sairastetusta sukupuolitaudista niin silloinkin kyseessä on sairauden seurausta ja siten logiikkasi mukaan oltava yhtä hoidettavissa kuin ylipainonkin seuraukset.
"Lihavuutta ei varmasti kukaan jäisi kaipaamaan, mutta se sattuu olemaan myös tätä hetkeä yhteiskunnassamme. Ei se ole tullut viikossa, ei se myöskään häviä viikossa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö monet ylipainoiset tekisi asialle jotain."
Lihavuuden poistaminen ei varmasti ole kaikkein helpoin juttu, muttei mahdotonkaan. Eli on turha toivoa että se saataisiin poistettu helpoilla keinoilla. Ei riitä että tehdään jotain, vaan ongelma pitää ratkaista. Sitäpaitsi kansan lihavuus vain lisääntyy, joten tuon jotain tekemisen merkitys näyttää olevan aika olematon.
Tarkoitin "samoilla rahoilla" veroeurja yleensä. Voin hyvin verrata eri tahoja, koska alunperinkin tarkoitin kaikkien meidän maksamia verorahoja.
Tämä keskustelu on rönsyillyt vähän jokapuolelle ja unohdan jo itsekin mitä alunperin tarkoitin. Panenpa sen nyt tähän uudestaan: joka sairastuu, on hoidettava. Näin yksinkertaisuudessaan tarkoitin.
Jos lähdetään "valitsemaan" ne sairaat/sauraudet, jotka kuuluvat hoidon piiriin, voisi käydä niin, että vain tehokkuus määräisi, kuka kannattaa hoitaa. Miten silloin kävisi kroonikko-osastolla oleville vanhuksille, laitoksissa vuosikausia oleville älyllisesti kehitysvammaisille, mielisairaille ym.?
Kuka/ketkä olisivat ne "viisaat", jotka pystyisivät/olisivat halukkaita tekemään tämän valinnan? Mitä tapahtuisi, jos hoidon piiriin otettaisiin vain ne, jotka eniten tuottavat? Miten kävisi muille esim. em. ryhmille?
Ymmärrän, että nyky-yhteiskunta suorastaan "ruokkii" kovia arvoja ja tehokkuutta, mutta aina on olemassa niitä, jotka syystä tai toisesta, eivät pysty vastaamaan näihin vaatimuksiin. Yhteiskunnissa ei tule koskaan olemaan pelkkiä menestyjiä, vaan myös niitä, jotka putoavat sivuun. Pitäisikö heidät jättää sivuun?
"Jos lähdetään "valitsemaan" ne sairaat/sauraudet, jotka kuuluvat hoidon piiriin, voisi käydä niin, että vain tehokkuus määräisi, kuka kannattaa hoitaa." -Nimenomaan siihenhän pyritään hoidon priorisoimisella, joka siis on käytäntönä jo monessa länsimaassa.
"Kuka/ketkä olisivat ne "viisaat", jotka pystyisivät/olisivat halukkaita tekemään tämän valinnan?" -Stakes, stm, TEO, lääkäriliitto yms. Halukkuudesta en tiedä, mutta terveydenhuollon ylin järjestelmä eli eduskunta ja hallitus viimekädessä sen tekevät. Ennemmin tai myöhemmin. Kyseisiltä instansseilta on jo aikaa sitten lähtenyt selvityspyyntö siitä miten kustannustehokkuutta voitaisiin kussakin sairaanhoitopiirissä tehostaa ja yhtenä ehdotuksena siinä on paitsi hoidon porrastaminen, niin myös potilasryhmien priorisoiminen.
Monet ihmiset olettavat, että verotuloilla voidaan kustantaa loputtomiin julkisen palvelun toimintoja. Totuus on kuitenkin se, että veroja nostamatta ei voida kaikkea ylläpitää yhtä tehokkaasti vaikka se olisikin moraalisesti ainoa oikea teko. On, mainitsemassasi suuremmassa mittakaavassa, valittava pistetäänkö rahaa oopperaan, urheiluun, taiteeseen, terveydenhuoltoon ja millä painotuksilla.
Uskoisin, että mikäli valinta todella tulee eteen, niin jokainen meistä on valmis valitsemaan kunnollisen terveydenhuollon kuin valtion kustantaman oopperaillan kerran kuussa. Toiasalta aina on ihmisiä, jotka pitävät kiinni valtion rahoittamista taiteista kynsin ja hampain, joka taas johtaa siihen että varat ovat pois terveydenhuollosta. Silloin on mietittävä keitä hoidetaan ensisijaisesti. Jokainen meistä kokee olevansa oikeutettu juuri siihen rajalliseen hoitoon, sellainen on ihmisen luonto. Uskoisin sellaisen ihmisen olevan todella harvassa, joka sanoo "tupakoin keuhkoni pilalle itse, eikä teidän tarvitse minua hoitaa" tai "söin itse itselleni diabeteksen ja teidän ei tarvitse jalkaani amputoida". Joten tällainen juupaseipäs keskustelu on ihan turhaa. Jokainen kokee olevansa hoidon arvoinen, se miten valtaapitävät sen kokevat onkin ihan eri juttu.
Sinä kiteytit asian juuri niin mitä minä olen yrittänyt koko ajan sanoa. En vain ole ilmeisesti osannut asetella sanojani niin ymmärrettävästi. "Uskoisin, että mikäli valinta todella tulee eteen, niin jokainen meistä on valmis valitsemaan kunnollisen terveydenhuollon kuin valtion kustantaman oopperaillan kerran kuussa." Tästä oli alunalkaenkin kyse.
Hyvä olisi, jos esim. oopperaa ja muita taidenautintoja tai urheilukisoja ei sen takia tarvitsisi lopettaa, koska nekin ovat monelle stressin poistajia.
Tiedän kyllä aika lailla hoidon priorisoinnista, koska työskentelen eräässä henlsinkiläisessä sairaalassa ja se on yksi syy miksi näitä asioita olen joutunut miettimään ja joudun miettimään edelleen. Minun kantani tulee kuitenkin aina olemaan, että sairaat hoidetaan ja piste.
Minulle potilas on ihminen, joka on tullut hakemaan apua vaivoihinsa enkä kyllä pystyisi kenellekään sanomaan, että teidät on "priorisoitu" pois hoidon
piiristä.Toivottavasti sellaista yhteiskuntaa ei koskaan tule.
Olisin jopa valmis korottamaan veroja, että asianmukainen hoito voitaisiin taata kaikille valitsematta kuka hoidetaan, kuka ei.
Toistaiseksi kuitenkin Hippokrateen vala velvoittaa lääkärin hoitamaan ja antamaan apua sellaista tarvitsevalle. Myös juopoille, lihaville, mielisairaille, vanhuksille ym. ym. Ja näin sen pitäisi mennäkin. Yksikään lääkäri ei vielä tänä päivänä ainakaan valitse kuka saa hoitoa, kuka ei. Onneksi se päivä ei ole vielä.
Et sitten kertonut missä olen väittänyt sinun sanoneen että koulutus pitää lopettaa? Hoit yhtenään että olen väittänyt tällaista mutta nyt et suostukaan kertomaan missä olen niin sanonut.
Etkö siis todella ymmärrä lukemaasi vai oliko tarkoituksesi viedä juttu harhateille moisella väitteellä?
Ja todella, olet naiivi jos sanot että lapsettomat eivät pääse osalliseksi lasten koulutukseen käytettävistä kuluista. Tai oletko vain niin yksinkertainen, ettet huomaa että koulutuksella ja nyky-yhteikunnan kaikilla toiminnoilla on joku syy-yhteys. Luuletko että koulutus on jotain lapsille tarkoitettua täyteohjelmaa tai päivähoitoa ja että eri alojen ammatti-ihmiset putkahtavat maaapallolle vaikkapa Marsista? Myös ne lääkärit jotka hoitavat lihavia.
Ja kyllä, samoista rahoista taistelee niin koululaitos ja teveydenhoito. Niillä on vain se ero, että nyky-yhteiskunnassa tarvittavaa tieto-taitoa ei pysty millään saamaan omin päin ilman koululaitosta, mutta lihavat voisivat hoitaa terveyttään ihan ominkin päin. Jos vain viitsisivät.
Mitä tulee uraputki-ihmisten itsekkyyteen, niin hyvin harvalla se on sitä. On vain niin, että lapsi tietyssä vaiheessa elämää tuo niin paljon taloudellisia rasitteita (kulut ja tulojen väheneminen) että lasta ei voi tehdä silloin kun paras ikä olisi. Itsekkyyttä siinä tuskin on, useimmilla on pelkästään halu olla syöksymättä taloudelliseen ahdinkoon, johon myös lapsi joutuisi tahtomattaan. Pitäisikö siis tehdä lapsia jos ei pysty elättämään niitä? Niin että sitten pääset pilkkaamaan perheitä jotka joutuvat hakemaan sossusta rahaa tullakseen toimeen. Missähän tynnyrissä olet asunut kun et huomaa että taloudelliset pakotteet ovat nykyään niin voimakkaat että niitä ei voi olla perhesuunnittelussakaan huomioimatta.
Ja lihavien hoito siis pitää lihavat työelämässä ja että siten siitä hyötyvät kaikki? No toki työkuntoa kannatta ylläpitää, mutta niin käyvät töissä myös terveydestä itsekseen huolta pitävät ja ihan ilman lihavuuden aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia. He osallistuvat lihavien työkyvyn ylläpitoon, mutta eivät hyödy siitä. Lihavien työssäkäynnilla saatu hyöty on sitä että se pelkästään pienentää normaalivartisten osuutta lihavuuskustannusten hoidossa. Toisin sanoen nämä maksavat tyhjästä vähemmän.
Enkä edelleenkään ymmärrä mistä keksit ottaa hedelmöityshoidon vertailukohdaksi. Se on kaikesta huolimatta yhteiskunnallisesti itse itsensä kustantava tekijä ja sen kulut ovat marginaaliset ja kertaluontoiset. Toisin kuin lihavuuden ja siitä aiheutuvien sairauksien kustannukset uhkaavat muodostaa katastrofin.
Kun kerran itsekkyyden mainitsit, niin minä yhdistäisin sen useimpiin lihaviin. 3-4 tuntia liikuntaa viikossa pudottaisi sairauskustannuksia jo merkittävästi, mutta mitäpä lihavat siitä. Itsekkäästi vaan vaaditaan yhteiskuntaa ottamaan vastuu omasta mukavuudenhalusta.
Et sitten kertonut missä olen väittänyt sinun sanoneen että koulutus pitää lopettaa? Hoit yhtenään että olen väittänyt tällaista mutta nyt et suostukaan kertomaan missä olen niin sanonut.
Etkö siis todella ymmärrä lukemaasi vai oliko tarkoituksesi viedä juttu harhateille moisella väitteellä?
Ja todella, olet naiivi jos sanot että lapsettomat eivät pääse osalliseksi lasten koulutukseen käytettävistä kuluista. Tai oletko vain niin yksinkertainen, ettet huomaa että koulutuksella ja nyky-yhteikunnan kaikilla toiminnoilla on joku syy-yhteys. Luuletko että koulutus on jotain lapsille tarkoitettua täyteohjelmaa tai päivähoitoa ja että eri alojen ammatti-ihmiset putkahtavat maaapallolle vaikkapa Marsista? Myös ne lääkärit jotka hoitavat lihavia.
Ja kyllä, samoista rahoista taistelee niin koululaitos ja teveydenhoito. Niillä on vain se ero, että nyky-yhteiskunnassa tarvittavaa tieto-taitoa ei pysty millään saamaan omin päin ilman koululaitosta, mutta lihavat voisivat hoitaa terveyttään ihan ominkin päin. Jos vain viitsisivät.
Mitä tulee uraputki-ihmisten itsekkyyteen, niin hyvin harvalla se on sitä. On vain niin, että lapsi tietyssä vaiheessa elämää tuo niin paljon taloudellisia rasitteita (kulut ja tulojen väheneminen) että lasta ei voi tehdä silloin kun paras ikä olisi. Itsekkyyttä siinä tuskin on, useimmilla on pelkästään halu olla syöksymättä taloudelliseen ahdinkoon, johon myös lapsi joutuisi tahtomattaan. Pitäisikö siis tehdä lapsia jos ei pysty elättämään niitä? Niin että sitten pääset pilkkaamaan perheitä jotka joutuvat hakemaan sossusta rahaa tullakseen toimeen. Missähän tynnyrissä olet asunut kun et huomaa että taloudelliset pakotteet ovat nykyään niin voimakkaat että niitä ei voi olla perhesuunnittelussakaan huomioimatta.
Ja mukavuudenhalusta tai "nautiskelusta" ei kysymys ole missään nimessä. Lapsen hoito täysi-ikäiseksi on aivan yhtä pitkä ja sitova rupeama missä iässä tahansa, paitsi että vanhempana se on raskaampaa jo pelkästään mainitsemistasi syistä. Kuinka voit perustella asiaa nautiskelulla kun tosiasiassa homma tapahtuu raskaamman kautta?
Ja lihavien hoito siis pitää lihavat työelämässä ja että siten siitä hyötyvät kaikki? No toki työkuntoa kannatta ylläpitää, mutta niin käyvät töissä myös terveydestä itsekseen huolta pitävät ja ihan ilman lihavuuden aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia. He osallistuvat lihavien työkyvyn ylläpitoon, mutta eivät hyödy siitä itse. Lihavien työssäkäynnilla saatu hyöty on sitä että se pelkästään pienentää normaalivartisten osuutta lihavuuskustannusten hoidossa. Toisin sanoen nämä maksavat tyhjästä vähemmän.
Enkä edelleenkään ymmärrä mistä keksit ottaa hedelmöityshoidon vertailukohdaksi. Se on kaikesta huolimatta yhteiskunnallisesti itse itsensä kustantava tekijä ja sen kulut ovat marginaaliset ja kertaluontoiset. Toisin kuin lihavuuden ja siitä aiheutuvien sairauksien kustannukset uhkaavat muodostaa katastrofin.
Kun kerran itsekkyyden mainitsit, niin minä yhdistäisin sen useimpiin lihaviin. 3-4 tuntia liikuntaa viikossa pudottaisi sairauskustannuksia jo merkittävästi, mutta mitäpä lihavat siitä. Itsekkäästi vaan vaaditaan yhteiskuntaa ottamaan vastuu omasta mukavuudenhalusta.
tuli viesti kahteen kertaan. Tämä on oikea eli parannettu versio.
Edellinen viesti tuli näkyviin vasta nyt. Kesti yli 15 tuntia ennenkuin tuo toinen viesti ilmestyi näkyviin elikkä vasta nyt.
On tämä suoli24 Suomen huonoin portaali!
tuli viesti kahteen kertaan. Tämä on oikea eli parannettu versio.
Edellinen viesti tuli näkyviin vasta nyt. Kesti yli 15 tuntia ennenkuin tuo toinen viesti ilmestyi näkyviin elikkä vasta nyt.
On tämä suoli24 Suomen huonoin portaali!
En kyllä tietääkseni ole missään kirjoittanut, että sinun mielestäsi minä olen väittänyt, että koulutus pitää lopetta. Voisitko ystävällisesti etsiä sen kohdan missä näin olisin sanonut. En ole missään nimessä ollut sitä mieltä, että koulutus pitäisi lopettaa. Miksi ihmeessä olisin? Mistä olet saanut moista päähäsi?
En ole myöskään sanonut, että "lapsettomat eivät pääse osalliseksi koulutukseen käytettävistä rahoista". Sinä tulkitset omasta perspektiivistäsi ja rivien välistä lukemaasi ja menet siinä päin männikköä. En ole myöskään millään tavalla yrittänyt esittää, että koulutetut ihmiset "putkahtavat" jostain, vaikkapa sieltä sinun Marsistasi.
Hedelmöityshoidot eivät ole varsinaista sairaanhoitoa. Jos pitää valita todellisten sairauksien ja hedelmöityshoitojen väliltä, todelliset sairaudet pitäisi hoitaa ensin. Jos lihavien pitäisi maksaa omat sairauskulunsa, niin myös hedelmöityshoidot, jos lapsia ei "pysty" tekemään silloin, kun on sopivassa iässä.
Hedelmöityshoidot eivät ole "kertaluontoisia" eikä myöskään halpoja. Mitä korkeammaksi raskaaksi haluavan ikä nousee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joudutaan turvautumaan hedelmöityshoitoihin. Niihin kuuluu monenlaisia tutkimuksia ennen kuin varsinaiseen alkion/alkioiden istutamiseen kohtuun päästään. Välttämättä tämä ei onnistu yhdellä kertaa, vaan näitä toimenpiteitä joudutaan tekemään useammankin kerran. Aina siltikään raskaus ei jatku, vaan päättyy keskenmenoon.
Väitän, että minulla on potilaiden hoidosta enemmän koulutusta ja kokemusta kuin sinulla. Myös hedelmöityhoidoista. Sinä suhtaudut liian tunteella asiaan.
Ehkä tämä kirjoittelu tästä aiheesta riittää. Mitään loppuahan tähän ei muuten tule.
" Siinä taas yksi, joka tulkitsee kirjoituksia ihmeellisesti. Ehdotinko koulutuksen lopettamista tai että se tulisi maksulliseksi? En. Älä sinäkään yritä laittaa sanoja suuhuni, joita en ole sanonut tai edes ajatellut"
Tässä väität minun tulkitsevan sinun sanomisiasi koulutuksen lopettamiseksi.
"Eiköhän me jokainen käydä toistemme kukkarolla? Koulutus kustannetaan verovaroista, mutta eihän kaikilla ole lapsia. Kuitenkin heidänkin verorahojaan käytetään koulutukseen."
Ja tässä viittaat aivan selvästi siihen että lapsettomat maksavat koulutskustannuksia, ja tekstin konteksin huomioiden viittaat siihen että lasten kouluts on heille pelkkä kulu iman hyötyä. Olet epäonnistuneesti yrittänyt formuloida esimerkin vastikkeettomista kuluista aivan kuten lihavien hoito on useimmille vastikksseton kulu.
jutusta kuitenkin selviää että et ole ymmrätänyt mikä koulutuksen merkitys on. Toivottavasti esimerkkini Marsista putkahtavista koulutetuista sai sinut huomaamaan että koulutukella todella tähdätään jotain.
Ja hedelmöityshoidot tahtäävät lapsien saantiin ja sitä kautta yhteiskunnan jatkuvuuteen. Saman yhteiskunnan, jonka kvartaalitalous pakottaa ihmisen painamaan töitä hedelmällisimpänä kautena. Lapsettomuushoidot pienelle osalle on varsin vähäinen kädenojennus heille. Vaihtoehtona tietysti on tehdä lapset nuorena ja käyttää tämä tehokkain työaika elämällä yhteiskunnan tuilla kun ei ole varallisuutta hoitaa lasta itse. Puhumattakaan kaikista heikon taloudellisen tilanteen ja työelämästä poissaolon jättämistä seurauksista, kuten velkaantumisesta, työllistymisvaikeuksista ja mahdollisesta pitkäaikistyöttömyydestä. Sekö se sittenolisi parempi vaihtoehto.
Pitää vielä todeta että jos lapsettomuuttakin pystyttäisiin vähentämään huomattavasti 3-4 tunnin viikottaisella liikunnalla kuten lihavuuden aiheuttamia sairauksia, niin lapsettomuushoidot vähenisivät dramaattisesti.
Ehkä tiedät jotain hoitoalasta, mutta yhteiskunnan ja ihmisten toimien välisestä riippuvuudesta, eri vaihtoehtojen kombinaaatioisuudesta ja vuorovaikutksesta yms. et tunnu ymmärtävän mitään.
En ole tarkoittanut millään mitä olen kirjoittanut sinun tai minun tarkoittavan, että koulutus on rasite lapsettomien kukkarolle. Se on ihan oma päätelmäsi. Tarkoitan ainoastaan, että me jokainen veronmaksajina osallistumme moniin kukuihin, joihin meillä ei ole osaa eikä arpaa. En tiedä enää kuinka selvemmin sen voisin sanoa. En todellakaan viittaa, että "lapsettomat maksavat koulutskustannuksia, ja tekstin konteksin huomioiden viittaat siihen että lasten kouluts on heille pelkkä kulu iman hyötyä." Se on sinun tulkintasi ja menee väärin.
Pitkän koulutuksen hankkineena on sinänsä mielenkiintoinen väite, etten ymmärrä koulutuksen tärkeyttä.
Hedelmöityshoitoja tehdään useimmiten ihan normaalipainoisille ihmisille kuin lihaville. Toki lihavillekin, mutta he eivät todellakaan ole enemmistö hoitoa saavista. On olemassa ihan kotikonsteja lapsien saamiseen, kun niitä aletaan hankkia ajoissa. Miksi lapsettomuushoidot yli-ikäisille vanhemmille olisivat sen enempää "puolustettavissa" kuin lihavuudesta johtuvien sairauksien hoito?
On olemassa myös mahdollisuus adoptioon. Jos nämä hedelmöityshoitoa saavat ovat näitä "yhteiskunnan tukipilareita", he varmasti pystyisivät tarjoamaan kodin myös adoptiolapselle.
Me puhumme kuin eri kieltä, joten turha jatkaa saman asian jankuttamista. Totean kuitenkin vielä, että minä työskentelen sellaisen koulutuksen omaavana, että uskon tietäväni tästä asiasta enemmän kuin sinä, ihan tieteelliseltä kannalta, sotkematta tunteita mukaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin tunteeton. Tämä vain sattuu olemaan minun mielipiteeni.
Tässä on hippokrateen vala, se ei missään kohdassa velvoita siihen mitä väität:
HIPPOKRATEEN VALA
Minä vannon Apollonin, lääkärin, kautta ja Asklepioksen, Hygieian ja Panakeian ja kaikkien jumalien ja jumalattarien kautta, kutsumalla heidät todistajiksi, että tulen kykyni ja harkintani mukaan täyttämään tämän valan ja kirjallisen sitoumuksen.
Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen kanssaan elatukseni, ja hänen tarvitessaan apua tulen sitä antamaan. Hänen poikiaan olen pitävä veljinäni ja opettava heille, mikäli he niin haluavat, tämän taidon ilman palkkaa ja sopimusta. Opastusta ja luentoja sekä kaikkea muuta opetusta olen antava pojilleni ja opettajani pojille sekä niille oppilaille, jotka ovat sitoutuneet kirjallisesti ja valallisesti lääkärilakiin, mutta en kenellekään muulle.
Elintapoja koskevia ohjeita tulen käyttämään sairaiden hyväksi kykyni ja harkintani mukaan: tulen torjumaan kaiken, mikä voi olla vahingoksi ja vääryydeksi. En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen. Enkä tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita.
Puhtaasti ja hurskaasti olen viettävä elämääni ja harjoittava tointani.
Niihin taloihin, joissa käyn, menen auttaakseni sairaita tekemättä tahallisesti mitään vääryyttä ja vahinkoa sekä pidättyen rakkaudesta naisten ja miesten, vapaiden ja orjien kanssa.
Mikäli parannustyössäni tai sen ulkopuolella ihmisten parissa näen tai kuulen sellaista, mitä ei pidä levitettämän, vaikenen ja pidän sen salaisuutena.
Jos täytän tämän valan enkä riko sitä, sallittakoon minun nauttia sekä elämästä että taidostani kaikkien ihmisten ikuisesti arvostamana. Mutta jollen sitä pidä, vaan teen väärän valan, tapahtukoon päinvastoin.
Itseasiassa nykyään lääkärit esimerkiksi antavat sikiöitä kuolettavaa lääkettä, joten tämä vala on täyttä teatteria. Älä vetoa siihen, se saa sinut vaikuttamaan hieman naivilta.
Se mihin lääkäreiden "velvollisuus" hoitaa kaikkia perustuu on lääkäreiden eettiset ohjeet:
LÄÄKÄRIN EETTISET OHJEET
Hyväksytty Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa 6.5.1988
Lääkäriksi ryhtynyt henkilö on ottanut hoitaakseen suuren ja vaativan tehtävän. Tästä tehtävästä hän ei voi suoriutua, ellei hänellä ole perusteellisten tietojen ohella vakavaa halua noudattaa lääkärin ammatin harjoittajan vuosituhansien ajan tunnustamia eettisiä velvoituksia. Hän saavuttaa toiminnassaan luottamusta persoonallisuutensa, tietojensa ja ammattitaitonsa perusteella. Näiden periaatteiden mukaisesti on Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksynyt lääkäreiden noudatettaviksi ammattia harjoittaessaan seuraavat ohjeet:
I
Lääkärin velvollisuutena on suojata ihmiselämää ja lievittää kärsimystä. Hänen tulee pitää päätavoitteenaan edistää terveyttä ja sen saavuttamista.
II
Lääkärin tulee palvella kanssaihmisiään lähimmäisenrakkauden mukaisesti sekä osoittaa käyttäytymisellään ja toiminnallaan olevansa tehtävän vaatiman luottamuksen ja kunnioituksen arvoinen. Lääkärin ei pidä koskaan osallistua kidutukseen, kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai muuhun epäinhimilliseen toimintaan tai sellaisen valmisteluun.
III
Lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa heitä kohtaa.
IV
Lääkäri älköön käyttäkö arvovaltaansa siten, että potilaan oikeus määrätä itsestään joutuu uhanalaiseksi. Silloinkin kun potilas ei pysty ilmaisemaan tahtoaan, on lääkärin velvollisuutena toimia potilaan parhaaksi.
Jos lääkäri joutuu tutkimus- tai hoitopäätöksissään toimimaan potilaan tahdosta riippumatta, on päätösten aina perustuttava lääketieteellisiin syihin.
V
Lääkärin tulee pitää yllä ja kartuttaa tietojaan ja taitojaan, ja hänen tulee suositella vain lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella tehokkaina ja tarkoituksenmukaisina pidettyjä tutkimuksia ja hoitoja.
VI
Jos lääkäri toivoo potilaansa osallistuvan lääketieteelliseen tutkimukseen, jossa poiketaan tilan normaalista tutkimuksesta tai hoidosta, on lääkärin saatava tähän potilaalta suostumus, jonka potilas on painostamatta antanut vapaasta tahdostaan, tutkimuksesta ja sen aiheuttamista lisärasituksista ja riskeistä perillä ollen. Tutkimuksessa on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä tutkimustyötä koskevia julistuksia ja viranomaisten ohjeita.
VII
Lääkärin tulee noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja myös kehottaa alaisiaan sitä noudattamaan.
VIII
Lääkäri ei saa tavoitella perusteetonta aineellista etua. Hänen tulee hoitaa potilasta tämän avuntarpeen mukaan ja soveltaa palkkionsa suoritetun työn mukaan.
IX
Todistuksia ja lausuntoja antaessaan lääkärin tulee muistaa olevansa puolueeton todistaja ja asiantuntija, jonka lausunnon on perustuttava huolellisen tutkimuksen antamiin objektiivisiin havaintoihin ja niiden kriittiseen arviointiin sekä muihin tosiseikkoihin, jotka lääkäri on saanut tietoonsa.
X
Julkisessa esiintymisessään lääkärin tulee noudattaa tarkkaa harkintaa ja välttää itsensä tehostamista. Ilmoittelussaan lääkärin tulee noudattaa lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevia ilmoitteluohjeita.
XI
Lääkärin tulee pysyä erillään sellaisesta sairaanhoidosta, jossa hänellä ei ole vapautta toimia velvollisuuksiensa ja näissä ohjeissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
"III Lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa heitä kohtaa. "
Eipäs tuossakaan, ahtaasti tulkiten, mainittu lihavuutta tai muitakaan sairauksia. Eli he saisivat kyllä priorisoida potilashoitoaan potilaiden sairaksien perusteella. Ja tavallaanhan niin on aina tehty, vaikeammat vammat on hoidettu ensin, lapsi hoidetaan ennen aikuista, synnyttäjä ennen syntymätöntä lasta...
noh, lääkäri et ainakaan ole kun et tunne hippokrateen valan sisältöä...
Ensinnäkin priorisoinnit eivät koskaan ole tunneasia, siinä olet oikeassa. Sanoit ajattelevasi asiaa tieteelliseltä kannalta, kenties, mutta kirjoituksesi puhuvat kyllä sen puolesta että koulutuksesi on maksimissaan AMK-luokkaa ja nimenomaan hoitoalalta. Tieteellinen ajattelu ei ole sama kuin ilman tunteita ajattelu, mutta se ei myöskään todellakaan ole sama kuin "mielipide", kuten viestisi lopussa annoit ymmärtää. Tieteellinen ajattelu on kriittistä ja perustuu empirian avulla todistettuihin realiteetteihin, tietoon, totuuteen. Siis kansankielellä, faktoihin. Mielipide ei koskaan ole fakta.
Tieteet, joita sovelletaan näissä priorisoinneissa, ovat lähinnä filosofia, lääketiede ja taloustieteet. Hyvin erilaisia tieteitä ja siksi jo törmäyskurssilla toistensa kanssa kun ihmisen hintaa pitää arvioida. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut enemmän ja enemmän kustannustehokkuutta arvostavaksi ja näinollen arvotkin ovat ikävä kyllä muuttumassa. Tämä näkyy mm. siinä, että etiikka (filososfia) jää alakynteen ja priorisoinneista päättää ihmisen rahallinen arvo yhteiskunnalle eli miten paljon hän tuottaa jos hänet hoidetaan.
Mikset sitten heti sanonut mitä tarkoitit verratessasi lihavien hoitokustannuksia ja lapsettomien koulutuskustannuskia. Konteksista katsoen ei ole lainkaan virhe olettaa että siinä verrataan kustannusten aiheuttamaa hyötyä kulujen maksajille.
Mutta kaikesta huolimatta, lapsettomat hyötyvät muiden lapsien koulutuksesta, vaikka hyöty tuleekin mutkan kautta. Ja he hyötyvät siitä paljon, korkeatasoinen koulutus on ainoa tae jolla yhteiskunta voi kehittyä ja lisätä hyvinvointia. Mutta lihavien hoidosta ei voi sanoa samaa.
Lapsettomuushoidot ovat enemmän puolustettavissa kuinlihavien hoito:
1. lapsia ei useinkaan voida tehdä hedelmällisimmässä iässä koska varallisuus siinä vaiheessa on usein liian heikko, toisin kuin lihavien liikkuminen on lähes ilmaista missä iässä ja elämäntilanteessa tahansa puhumattakaan ruokailutottumusten muuttamisesta
2.lapsettomuus ei johdu laiskuudesta eikä sitä voi omatoimisesti ehkäistä läheskään siinä määrin kuin lihavuutta
3.lapsettomuushoidon kustannukset ovat yhteiskunnassa marginaalisia, toisin kuin lihavuudesta johtuvien vaivojen hoito.
4.Suomen väestön ikärakenne on vääristynyt, nuoria on liian vähän ja vanhoja liian paljon. Kaikki lapsien lisäämiseen tähtävät toimet tulisi ottaa käyttöön.
Adoptioonkaan ei kaikilla ole mahdollisuutta. Jos adoptiolapsen hankkii maasta josta niitä helpoiten saa, ei siinä touhussa kymppitonni ole kuin näyttää. Adoptio on jo tämän takia vähävaraisten ihmisten ulottumattomissa, puhumattakaan että heikko taloudellinen tilanne saattaa jo pelkästään estää adoption.
Voisit hieman tarkistaa noita mielipiteitäsi ja punnita asioita todellisuuden näkökulmasta. todellisuus on se että lihavien hoito alkaa käymään rasitteeksi ja se kasvaa koko ajan. Ja ainoa mikä sitä voi helpottaa on se että lihavat itse tekevät asialle jotain eikä vaan lojua TV:n ääressä Kauniita ja Rohkeita katsoessa ja haaveillessa hoikasta kropasta. Yhteiskunnassa ei haluta sanktioida lihavuutta ja se on näin ollen voimaton. Sinulle tuntuu olevan tärkeää vain työntää ihmisen oma vastuu terveytensä hoidosta yhteiskunnalle, ja pelkästään mukavuudenhalusta.
Niin? Ja mikä merkitys asiassa oli...?
Vastaan ainoastaan tuohon koulutuskysymykseen. Minulla on noin 6-7 vuoden yliopistotutkinto. Meilläkin, jotka ovat koulutuksensa hankkineet yliopistassa on myös mielipiteitä.
Ehkä urani sitten on niin alussa, etten tiedä mitään, aikanakaan käytännöstä, tai olen muuten vain naiivi.
Enpä tiedä onko lihavuus sinänsä sairaus mutta ihminen voi olla sairalloisen lihava. Ja aamutv:n uutisissa sanottiin että Suomessa on noin 20000 sairalloisen lihavaa. Aika monta.
Sairalloisen lihavan määritelmä on että jos BMI on yli 40. Monikohan heistä pärjää niin hyvin kuin Kotleetti? Luulen ettei kovin moni. On tullut lihavuuden mukanaan tuomia sairauksia kuten nivelrikkoja, diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja jne.
Luuletko, että Kotleetti olisi suojassa näiltä lihavuuden mukanaan tuomilta sairauksilta? Ei todellakaan. Esim. diabetes alkaa tehdä tuhojaan elimistössä jo ennen kuin se verikokein on todettavissa. Eikä nivelrikko synny yhdessä yössä. Kotleetti on käsittääkseni vielä sen verran nuori, että em. sairaudet eivät häntä vaivaa, mutta ihan varmasti jossain vaiheessa tulevat vaivaamaan.
Nivelrikko on sairaus, johon vaikuttaa myös alttius periytyä. Esim. sormien nivelrikot tuskin syntyvät lihavuudesta, jollei sitten kävele käsillään.
Minä en tajua miksi lihavat valittaa, en tosiaankaan. Itse huomasin lihonneeni 2kg ja hupsis vähensin syömistä ja lisäsin liikuntaa ja voi että nyt on mukavaa olla samassa painossa kun 20v sitten. Nyt tietysti lihavat hermostuu ja sanoo että meilläpä on 50kg että revi siitä... Siihen taas sanon, että jos olet niin saamaton itsesi kanssa, ÄLÄ VALITA! Jos olisit tehnyt jotain kun sinulla oli vain 5kg olisi paljon helpompaa. Ja se väite että ei syö mitään on VALETTA. Pidä rehellistä kirjaa syömisestäsi niin hämmästyt.
T. Ikuisesti hoikka
Olen samaa mieltä, että jos ihmiset heräisivät siinä vaiheessa, kun on vasta muutama kilo tullut lisää, se olisi todellista viisautta. Siinä sinä olet toiminut fiksusti. (Tämä ei ole sitten mitään veemäisyyttä, vaan olen ihan tosissani).
"Nyt tietysti lihavat hermostuu ja sanoo että meilläpä on 50kg että revi siitä...". Lainaus tekstistäsi. Miksi sinun täytyy laittaa lihavan suuhun sanat, jotka itse kirjoitat? Tässä ketjussa ei muistaakseni kukaan ole kirjoittanut em.laista tekstiä.
Lihavuus on paljon muutakin kuin "saamattomuutta". Jos ihminen on jossain asiassa "saamaton", siitä ei voi vielä vetää johtopäätöksiä, että sama ihminen on kaikessa saamaton. Vai voiko sinun mielestäsi?
Eikä tässä ketjussa kukaan ole kirjoittanut, että ei syö mitään ja vain lihoo. Mikä tarve sinulla on puhua muitten puolesta, ihmisten, joita et edes tunne?
Ruokapäiväkirjakin on varmasti monelle lihavalle tuttu juttu, mutta hyvähän siitä on muistuttaa. Varsinkin, jos oletat täällä olevan niin paljon "huonomuistisia".
Jännä juttu sinänsä on se, että kaikesta tiedosta huolimatta, jota tulvii joka puolelta, lihavia yleensä on. Tälläkin palstalla näitä "neuvonantajia" on pilvin pimein, mutta jostain kumman syystä katukuvassa edelleen kulkee lihavia ihmisiä.
"Olen samaa mieltä, että jos ihmiset heräisivät siinä vaiheessa, kun on vasta muutama kilo tullut lisää, se olisi todellista viisautta"
Ei olisi. Se on normaalia käyttäytymistä ja lihominen on typerää. Viisautta olisi se ettei noita muutamaa ylimääräistä kiloa koskaan olisi tullut.
"Miksi sinun täytyy laittaa lihavan suuhun sanat, jotka itse kirjoitat?"
Koska se on hyvin yleinen väittämä ja hän haluaa kommentoida sitä, vaikkei sitä kukaan juuri nyt kirjoittanut ?
"Jos ihminen on jossain asiassa "saamaton", siitä ei voi vielä vetää johtopäätöksiä, että sama ihminen on kaikessa saamaton. Vai voiko sinun mielestäsi? "
Kyllä voi. Jos ihminen ei pidä huolta omasta ulkonäöstään, jolla on suuri merkitys koko elämänlaatuun, niin voi vetää sen johtopäätöksen että hän on mitä suuremalla todennäköisyydellä monessa muussakin asiassa laiska tai piittaamaton, ei toki kaikessa tai kaikki.
"Tälläkin palstalla näitä "neuvonantajia" on pilvin pimein, mutta jostain kumman syystä katukuvassa edelleen kulkee lihavia ihmisiä."
Siitähän voi vetää johtopäätöksiä kenessä on vika.
Normaaliin elämään, mitä sillä tarkoitetaankin, kuuluu joskus muutaman kilon painonnousu tai -lasku. Viisautta on huomata se nousu silloin, kun sitä on tullut vasta muutama kilo lisää eikä 50kg.
Toisen suuhun sanojen laittaminen on minusta typerää. Et kukaan voi tietää mitä joku ajattelee eikä syyksi kelpaa että "se on hyvin yleinen väittämä".
Kuvitteletko sinä Urheilija, että lihava ihminen ei pidä huolta ulkonäöstään? Suurin osa meistä ihmisistä varmaan peseytyy päivittäin, vaihtaa likaiset vaatteet puhtaisiin, pesee ne likaiset, siivoaa kotonaan ym. Ei se ole painosta kiinni. Minkälaisella tutkimuksella olet tullut tuohon omituiseen johtopäätökseen?
Nämä neuvonantajat tällä palstalla ovat ilkeitä provoilijoita. Nekö ovat mielestäsi neuvonantajia lihvuudessa? Eli taas sama yleistys: lihavat eivät tiedä mitään.
Sinulle Urheilija, ehdotan, että palaa sinne pururadalle tuulettumaan, se taitaa sopia sinulle parhaiten.
Ei tarvitse olla viisas, että ymmärtää olla syömättä itseään muodottomaksi. Siihen riittää ihan arkipäiväinen ajattelu. Painon pitäminen siinä missä haluaa, vaatii paljon tietoa ja taitoa.
"Toisen suuhun sanojen laittaminen on minusta typerää. Et kukaan voi tietää mitä joku ajattelee eikä syyksi kelpaa että "se on hyvin yleinen väittämä"."
Eihän hän noita sanoja kenenkään suuhun laittanut, vaan otti esille väittämän, joka on joskus esitetty tässä vaiheessa. Siltä varalta ettei sitä käytetä häntä vastaan seuraavassa viestissä. Ihan simppeli ja yleisesti käytetty keskustelun tehokeino.
"Kuvitteletko sinä Urheilija, että lihava ihminen ei pidä huolta ulkonäöstään? Suurin osa meistä ihmisistä varmaan peseytyy päivittäin, vaihtaa likaiset vaatteet puhtaisiin, pesee ne likaiset, siivoaa kotonaan ym. Ei se ole painosta kiinni. Minkälaisella tutkimuksella olet tullut tuohon omituiseen johtopäätökseen?"
Ulkonäöstä huolehtimiseen kuuluu paljon muutakin kuin peseytyminen ja vaatteiden vaihto. Olen tullut johtopäätökseen sillä tavalla, että ihminen joka ei hoida kuntoon asiaa (lihavuus), joka on valtava negatiivinen vaikutus hänen elämänlaatuunsa, ei ole henkisesti kovinkaan vahva tai sitten häntä ei kiinnosta mitä muut hänestä ajattelevat. Jotkut ovat toki hyvällä tavalla sinut itsensä kanssa, mutta sanoisin että aika harva.
"Nämä neuvonantajat tällä palstalla ovat ilkeitä provoilijoita. Nekö ovat mielestäsi neuvonantajia lihvuudessa? Eli taas sama yleistys: lihavat eivät tiedä mitään."
Huvittavaa että laitat itsekin "sanoja muiden suihin". Kyllä useimmat heistä ainakin ovat hoikkia ja todennäköisesti tietävät myös miten itse elävät. Ehkä lihavilla voisi olla heiltä kuitenkin jotain opittavaa. Lihavat varmasti tietävät, mutta eivät osaa/viitsi laihduttaa ja nimenomaan siinä on apu tarpeen, myös potkut perseelle.
"Sinulle Urheilija, ehdotan, että palaa sinne pururadalle tuulettumaan, se taitaa sopia sinulle parhaiten."
Itseasiassa en juokse pururadoilla, vaan ihan ihmisten ilmoilla. Minulla on nimittäin kroppa/kunto, jota ei tarvitse piilotella metsikössä. Kiitos urheilun.
Sinun kanssasi on turha puhua/väitellä mistään. Sinä tunnut tietävän kaiken, vain sinun mielipiteesi ovat "oikeita". Ihan miten vain, ei se minun elämääni pilaa. Sinulla on oikeus mielipiteisiisi, mutta yritä muistaa, ettei se ole aino "totuus". Absoluuttista totuutta ei ole olemassakaan.
Ihmisiä on muunkinlaisia kuin sinä. Et voi omasta kokemuspohjasta yrittää laittaa kaikkia ihmisiä samaan nippuun. Mutta ilmeisesti luulet pystyväsi, koska en ole koskaan lukenut mitään positiivista kirjoituksistasi, jotka koskevat lihavia. Pelkäätkö sinä, että sinustakin voi tulla lihava?
Urheile sinä vain ja pidä ylemmyydenlippu korkealla, äläkä vain laskeudu "tavallisen" ihmisen tasolle. Jo nimimerkkisi kertoo asenteistasi.
Toivottavasti juoksuilmat yleisillä paikoilla jatkuvat mahdollisimman pitkään, että voit esitellä trimmattua kroppaasi kaikelle kansalle. Muista pitää varasi, ettei sinulle tule koskaan elämässi eteen mitään sellaista, joka sen luistaa raiteiltaan. silloin voit tarvita jotain lohdutukseksi, syömistä, juomista tai sitä juoksemista.
Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei meistä kukaan ole suojassa miltään, et edes sinä, vaikka kirjoituksistasi niin voisi päätelläkin. Täällä netissä voi kuka tahansa olla mitä tahansa, sinäkin. Yhtä hyvin voit olla se lihava sohvaperuna, joka ei kulje kuin jääkaapille ja takaisin. Mistä sen kukaan voisi oikeasti tietää?
"Absoluuttista totuutta ei ole olemassakaan."
Ei ehkä, mutta on parempia ajatuksia ja typerämpiä ajatuksia. Näin kun käytännön tasolla ajattelee niin sehän on se joka merkitsee jotain.
"Ihmisiä on muunkinlaisia kuin sinä. Et voi omasta kokemuspohjasta yrittää laittaa kaikkia ihmisiä samaan nippuun."
Kenen kokemuksista sitten muodostaisin mielipiteeni jos en omistani?
"en ole koskaan lukenut mitään positiivista kirjoituksistasi, jotka koskevat lihavia. Pelkäätkö sinä, että sinustakin voi tulla lihava? "
Et selvästikään ole lukenut kaikkia viestejäni. Toki myönnän että useimmait viesteistäni on negatiivisiä. Se johtuu siitä että kommentoin lähinnä vain viesteihin joiden sisällöstä olen erimieltä. Harvoin jaksan kirjoittaa viestiä jossa ilmaisen olevani täysin samaa mieltä, sehän olisi aika turhaa.
En pelkää että minusta tulee lihava. Suoraan sanottuna en ole edes koskaan ajatellut sitä, koska ajatus tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta. Jos minä lihon niin syy siihen on itsestäni riippumaton ja silloin sitä on turha murehtia.
"Täällä netissä voi kuka tahansa olla mitä tahansa, sinäkin. Yhtä hyvin voit olla se lihava sohvaperuna, joka ei kulje kuin jääkaapille ja takaisin. Mistä sen kukaan voisi oikeasti tietää?"
Toki voi olla kuka vain, mutta en jaksa uskoa että kovinkaan moni viitsii lähteä tänne täysin valehtelemaan. Varsinkaan jos kirjoittaa näinkin aktiivisesti kuin minä. Täällä kun ei ole oikeastaan mitään järkeä valehdella, koska siitä ei hyödy mitään. Ellei sitten valehtele jopa itselleen.
"Jos ihminen ei pidä huolta omasta ulkonäöstään, jolla on suuri merkitys koko elämänlaatuun"
Aika erikoinen näkökulma. Käsittääkseni painonhallinnassa tärkeintä on terveys ja yleinen hyvinvointi, eikä ulkonäkö. Arkiset toimetkin ovat helpompia suorittaa normaalipainoisena ja liikkuminen on vaivatonta. Ymmärrän kyllä, että nyky-yhteiskunnassa ulkonäöllisillä seikoilla on merkitystä, mutta tärkeintähän on terveys ja hyvä olo.
sairaalloisen lihavia pitäisi hoitaa psykologisesti aivan kuten anorektikoita. Ja ajoissa. Joku juttuhan siinä on että syö itsensä hengiltä eikä välitä enää liikkuakaan. Joku todella syvä masennus ym.
miksi hoikat ihmiset tuntevat kiinnostusta lihavien keskustelupalstoihin.
Minä olen lievästi ylipainoinen ja siksi käyn mielelläni palstalla "tapaamassa" muita ylipainoisia.
Mutta esim. alkoholiongelmaa minulla ei ole enkä tunne vähäisintäkään kiinnostusta heidän palstojaan kohtaan.
Sama asia tupakointipalstojen kanssa.
Siksi en ymmärrä tuota kiihkeää kiinnostusta lihavuutta kohtaan ihmisiltä, joille se ei (heidän omien kirjoitustensa mukaan) ole ongelma.
Niinkin yksinkertainen asia kuin huolen kantaminen, kun toinen selvästikään ei kykene itse ymmärtämään missä mättää ja mitä sille pitäisi tehdä. Näitä palstoja lukiessa ei voi olla huomaamatta, että hyvin monet ylipainoiset elävät valhemaailmassa, jossa he lihovat siitä huolimatta, että eivät syö juurikaan mitään ja liikkuvat päivittäin kuin vinttikoirat. Lisäksi he vahvistavat toinen toistensa luuloja siitä, että he ovat silti terveitä, hyvännäköisiä, hyväluonteisia yhteiskunnan tukipilareita, jonka vuoksi ylipainolle ei pidäkään tehdä mitään. Eikä se onnistuisikaan, koska syynä on kuitenkin joku itsestä riippumaton tauti. Hyvää tarkoittavat reaalimaailmassa elävät ihmiset kokevat velvollisuudekseen pudotella ylipainosten sokeuttavia suomuksia pois heidän silmiltään.
Voisiko niitä suomuja poistaa vähän nättimillä tavalla lihavien silmistä? Ei pilkkaamalla saa mitään muuta aikaan kuin pahan mielen.
Älä myöskään unohda, että monet meistä lihavista, jotka täällä kirjoittelee, tekee ylipainolleen jotain. Esim. minä olen pudottanut painoani reippaasti, noin 20kg. En yritä uskotella enempää itselleni kuin toisillekaan olevani tämän yhteiskunnan tukipilari. Olen yksi monien joukossa, joka maksaa veroja, elää yhteiskunnan jäsenenä sopeutumalla sen sääntöihin, joten en ole sen huonompi kuin muutkaan, jos en parempikaan.
Tiedän minäkin niitä, jotka päivittelevät painoaan, ovat ainaisilla "laihdutuskuureilla" ja lopputulos on useimmiten, että kiloja tulee lisää "kuurin" loputtua. Sille emme kuitenkaan kukaan voi mitään, jos ihminen pettää itseään.
Ehkä sitä on tultava joku lopullinen kyllästyminen itseensä, että on valmis remontoimaan koko elämänsä eikä ajattele sitä "kuurina". Mutta se lähtee jokaisesta itsestään.
Itse olen aina ollut varsin hoikka. Kesällä minulla todettiin hieman kohonnut kolesteroli ja verenpaine. Terveydenhoitaja suositteli ruokavalion muutosta. Hankin heti tietoa lisää asiasta ja olen jättänyt monet herkut, kuten esim. maksan,kananmunat kovan rasvan ja suklaan pois. Oivariini vaihtui Benecoliin. Aamiainen on nykyisin ruispuuroa ja välipalana nappailen viiliä kauraleseillä. Liikuntaa olen lisännyt ja yrittänyt olla laihtumatta. Mielestäni jokaisella ihmisellä on vastuu omasta terveydestään ja sen eteen pitää tehdä elämäntapamuutoksia jos sen avulla voi ehkäistä tulevia kansantaloudellisesti kalliita sairauksia. Muutos vaatii omaa tahtoa ja pitkää pinnaa. Itsestäni tuntuisi törkeältä jatkaa pekonin mässäilyä vaikka tiedän että minulla on riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin vakavasti. Niin ja usein onnettomuudessa vammautuneella ei ole mahdollisuutta kuntoutua ennalleen esim. halvauksesta mutta ylipainoisella on aina mahdollisuus laihtua.
Näin se on, että enempää korkeita kolesteroliarvoja kuin verensokeriakaan, ei voi "lukea" ihmisen ulkoisesta olemuksesta. Korkea kolesteroli ei ole pelkkä lihavien tauti, vaan sitä on myös isolla joukolla hoikkia ihmisiä. Mihin näitä testejä tarvittaisiin, jos voisi sanoa ihmistä katsomalla mihin joukkoon kuuluu? Ne ovat näitä kansan suussa kulkevia "viisauksia ja olettamuksia" että hoikka = terve.
Oletko tehnyt muita "kansantaloudellisesti" kannattavia päätöksiä? Kierrätätkö, käytätkö luomua, vietkö ympäristömyrkylliset tavarat kuten esim. patterit niille kuuluviin keräyspisteisiin, vanhat tai käyttämättömät lääkkeet apteekkiin jne. Kansatalouden hyvinvointiin kuuluu monia asioita, muitakin kuin huolehtiminen itsestään, mikä sekin on tietenkin tärkeää. Mutta koko totuutta ei kannata unohtaa, hyvinvointiin kuuluu paljon asioita, joita ihminen voi tehdä juuri niillä omilla asenteillaan ja päätöksillään.
tuohon kolesteroli-asiaan en kommentoi, mutta kirjoituksesi toinen kappale oli hyvin mielenkiintoinen.
jos siis lihavien terveydenhoito on jonkun mielestä rahoitettava lihavien omin varoin, niin eikö muutkin verotuloista maksettavat kulut voitaisi maksattaa haittojen aiheuttajilla? eikö myös kaikkien jotka syövät epäterveellisesti eivätkä liiku suositusten mukaisesti pitäisi maksaa näistä elintavoista aiheutuvat kulut? entäs ne, joilla olisi varaa kuluttaa ekologisesti, mutta eivät sitä tee? laitetaanko heidät maksamaan ympäristön kunnostuksen kulut? toki myös koulukiusaajien perheen tulisi maksaa kiusatun mahd. tarvitsema terapia, kun ovat kiusaaja-lapsestaan kasvattaneet niin epäsuvaitsevaisen ihmisen. pitäisikö kaikille niille, jotka eivät käytä julkisia kulkuvälineitä vain mukavuudenhalun vuoksi mätkäistä jokin sakko? he kun pahentavat kaupunkien ilmanlaatuongelmia ja aiheuttavat siten syöpää ja hengityselinsairauksia. lisäksi yksityisautoilu vaikuttaa kasvihuoneilmiöön. tässä oli nyt vain muutama esimerkki valaisemaan ongelman laajuutta.
tällaisen karsinnan jälkeen vain mallikansalaiset saisivat elellä ilman ylimääräisiä maksuja. toki nämä kaikki läskienvihaajat ovat mallikansalaisia, eikö?
http://bacteriality.com/2007/08/09/obesity/
Lihavuushan on oire jostakin ja kuten tästäkin linkistä voi jokainen lukea oire kroonisesta sairaudesta ja usein se on diagnosoimaton. Lääkärit jos eivät tautia taustalla löydä ovat vain virallisen vanhentuneen lääketieteen eli puoskariopin vankeja tms. Kroonisten tautien hoitoonkin on nyt siis parantava hoito kuten yllä voi lukea.
Minä olen itse parantanut itseni juomisesta, tupakoinnista, masennuksesta ja lihavuudesta. Juomista ja masennusta yritettiin jonkin verran hoitaa, mutta tupakoimiseeni ja lihavuuteeni en saanut kuin lääkärin kehoituksia tehdä asialle jotain.
Loppujen lopuksi olen taistellut itse itseni eroon ruoasta ja nautintoaineista. Se on ollut melkoinen prosessi joka kesti pitkään, mutta lopulliset päätökset ja tulokset tulivat puolentoista vuoden sisään.
Se vaati totaalista päätöstä ja antautumista asialle. Sen jälkeen kaikki oli yllättävän helppoa. En kestänyt enää itseäni, ja itkin usein sitä että elämäni vain valuu ohi. Oli pakko tehdä jotain.
Ja minähän tein.
Olet taistellut itsesi kuiville monista riippuvuutta ja sitä kautta terveyttä vaarantavista tekijöistä. Sinulle ei voi kuin nostaa hattua ja onnitella ja toivottaa, että kaikki sujuu jatkossakin samoin. Mahtava suoritus!
Kaikkea hyvää sinulle edelleen!
T: aloittaja