Uusi tai uudehko Citikka on useimmiten hyvin innovatiivisten ihmisten hankinta, juuri sellaisten jotka mielellään hankkivat uusinta teknologiaa ja pysyvät ajan hengessä. Yllätys tulee siinä vaiheessa kun kapineesta pyrkii eroon, juuri kukaan ei huoli autoa kuin dumpattuun hintaan ja liikkeet eivät ota mielellään vastaan, kuten eräässä autolehden testissä kävi aikoinaan. Ostaja voi ehkä löytyä siitä baskeri päisestä punaviiniä nauttivasta miehestä, joka ymmärtää ranskattaren luonteen, tosin hinnan pitää olla kukkarolle sopivan ja yleensä se kukkaro on kevyt. Varsin väärin ymmärretty auto Suomessa, monin tavoin. Vive La France !
Innovatiivisten ihmisten auto.
Vive La France !
121802
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siksi minä olen painanut baskerini syvälle niin ettei korvat näy. Olen juonut yksin punaviinini ja Citikka on jäänyt ostamatta....
Mä en haluu vierotukseen kun auto vie mukanaan!
Tiedättehän te, mitä saabismillä tarkoitetaan.
Kenraali De Gaulle ei olisi itäreiniläistä kulkupeliä huolinut; ehkäpä maailman tunnetuin ortodoksinen merkkiharrastaja.
(Itselläni alkaa jo 17. vuosi merkkiuskollisuutta lokakuussa)
Tänään totesin Tampereella kuinka Citro-autoja näkee jo rotvallien välissä jonossa, tossa kun nääs kaasuttelin Turtolasta Viialaan, niin pidin siinä kolmatta tilaa ennen Juvankadulle kääntymistä.
Onhan se aika innovaatio tehdä vaikeasti ruostuvia autoja! Ihme kun muut autonvalmistajat ei ole tuohon lähteneet mukaan? Itse ainakin arvostan sitä että auto ei 2-4 vuodessa ole mikään ruostepesä.
Oikeassa olet. Se on innottomien taivaanrannan maalareiden yms. pilvilinnojen rakentelijoiden kuljetin. Autoksi sitä ei pidä erehtyä sanomaan. Se on loukkaus kunnon AUTOILLA ajaville.
Lykkää teikäläiseltä? Voisitko nyt ystävällisesti sitten kertoa mikä se kunnon auto on? Vai tiedätkö yleensä yhtään mitään? Tuuliko niitä "leukoja heiluttaa"?
Minä olen tavis duunari. En juo punkkua (enkä alkoholia muutenkaan), en tupakoi, enkä käytä baskeria. En ole innovatiivinen. Enkä myöskään ylipainoinen. Elän ns. perustasaista arkea.
Ajan Citikalla kuitenkin, kahdeksatta vuotta.
Jos ajaisin Corollalla, en varmaankaan erottuisi massasta sen enempää kuin Citikalla ajaessa.
Jos olisi ollut päätä opiskella; olisi varaa ajella oikealla autolla.
En halunnut mennä yliopistoon, koska ei kiinnostanut puuduttava lukeminen. Olen enemmän käytännön ihmisiä. Toimistossa on tullut istuttua sen verran, että se ei ole mua varten.
Saako olla onnellinen perusharmaan arjen eläjä?
Vaikka olisi enemmän rahaa, ostaisin siitä huolimatta Citroenin.
En koe, että saisin rahalla elämääni yhtään paremmaksi tai onnellisemmaksi. Mun elämän laadun mittarit on perhe-elämässä, ihmissuhteissa, harrastuksissa ja mielekkäässä työssä. Niitä ei voi rahalla ostaa.
Ettei kukaan nyt tartu tuohon perusharmaaseen arkeen, mielestäni vain aidoilla taitelijoilla voi olla värikäs arki.
Mitä ominaisuuksia oikeassa AUTOSSA tulee olla?
- vaneripenkit, vaihtoehtona tietysti kallis ralli-istuin, jolta ei ilman apua pääse pois kuin alle 30-vuotias akrobaatti.
- rata-ajoon sopiva jousitus. Ei väliä vaikka paikat lähtee hampaista, kunhan ei kallistele ajettaessa ylinopeudella mutkatietä.
- Vakiona mahdollisimman vähän tavaraa. Kaikki herkut lisävarustelistalta. Lisähintaan tietenkin.
Joskus tuntuu, että tärkeintä on se, että mallistossa löytyy kallis huippumalli kaikilla herkuilla. Ja sitten ostetaan se halvin karvalakkimalli, joka meikataan näyttämään siltä tuplasti kalliimmalta. Ei siinä petä kuin itseään.