Valtioneuvoston viestintäyksikkö
31.8.2007 15.59
Sinivihreän hallituksen vuoden 2008 talousarvioesitys: Työllisyyttä edistetään ja pienituloisimpien asemaa parannetaan
Sinivihreän hallituksen ensimmäisessä talousarvioesityksessä varmistetaan työllisyyden suotuisa kehitys ja parannetaan kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa. Samalla lisätään osaamisen määrärahoja hallitusohjelman mukaisesti.
Yrittäjyyden edellytyksiä kohennetaan - työvoiman kohtaanto-ongelmia lievennetään
Hallitus haluaa varmistaa, että työ ja tekijät kohtaavat nykyistä paremmin. Kohtaanto-ongelmaa helpotetaan kohdennetuilla tuilla erityisryhmille ja suuntaamalla työllisyyskoulutusta työttömän kannalta paremmin.
Hallitusohjelmassa on varattu 50 miljoonaa euroa matalapalkkatuen laajennukseen nuorille ja vammaisille. Varatut määrärahat kohdennetaan jo vuoden 2008 talousarviossa työllistymisen mahdollisuuksia näissä kohderyhmissä parantavalla tavalla. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisedellytysten parantamiseen, myöhemmin erikseen päätettäviin kohdennettuihin toimenpiteisiin, käytetään 30,5 miljoonaa euroa. Nuorten palkkatukea myönnetään jatkossa jo kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijaan. Em. 50 miljoonan euron määrärahasta kohdennetaan 18 miljoonaa euroa vammaisten työllistämiseen. Tällä lisäyksellä tuki kaksinkertaistuu. Lisäksi 1,5 miljoonaa euroa käytetään oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen laajentamiseen.
Kokonaisuutena oppisopimuskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä kasvaa kuluvan vuoden 25 000 opiskelijasta 27 100 opiskelijaan.
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi osoitetaan 37 miljoonaa euroa. Tästä 12 miljoona euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin ja 10 miljoonaa euroa yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen. Yrityksen perustamista helpottava starttirahakokeilu vakinaistetaan vuoden 2008 alusta.
Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään, samoin yksityisen sektorin (ml. kolmas sektori) tukityöllistämistä.
Ammattitaitoisen työvoiman tarjontaa parannetaan lisäämällä myös ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja 2 200 opiskelijalla. Nuorten työpajatoimintaa tuetaan ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen kohdennetaan lisämääräraha.
Työvoiman liikkuvuutta edistetään uudella työasuntovähennyksellä. Vähennys koskee vuokra-asumista ja on enimmillään 250 euroa työssäkäyntikuukautta kohden.
Uuden työ- ja elinkeinoministeriön hallintaan kootaan rakennerahasto-ohjelmien rahoitus, joka on yhteensä 512,5 miljoonaa euroa vuonna 2008. Alueiden kehittämiseen varatut määrärahat ovat yhteensä 78,4 miljoonaa euroa.
Pienituloisten toimeentuloa parannetaan - veteraaneja kuntoutetaan
Vuoden 2008 talousarvioesityksessä parannetaan pienituloisten eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden asemaa.
Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron tasokorotus. Kuntien kalleusluokituksen poiston ansiosta noin 75 prosentilla kansaneläkkeen varassa elävillä eläke nousee noin 40 euroa. Yhteensä näiden parannusten kustannus on 275 miljoonaa euroa.
Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen on osoitettu lisämääräraha, jolla turvataan, että kaikki halukkaat pääsevät vuosittain joko avo- tai laitoskuntoutukseen. Samalla uudistetaan kuntoutuksen sisältöä ja parannetaan puolisoiden ja sotainvalidien leskien asemaa. Toimenpidekokonaisuuteen osoitetaan vuonna 2008 noin 10 miljoonaa euroa. Rahoitukseen käytetään Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa. Kaikkiaan sotainvalideja ja veteraaneja tuetaan valtion talousarviossa noin 421 miljoonalla eurolla vuonna 2008.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon. Opintorahaa nostetaan vähintään 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden alusta 2008 ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Korkeakouluopiskelijan opintoraha nousee enimmillään 39 eurolla kuukaudessa. Tulorajaa nousee vastaavasti 2 760 eurolla 11 850 euroon vuodessa.
Osaamista ja innovaatioita edistetään
Hallitus parantaa opetuksen laatua peruskoulusta yliopistoihin.
Osaamista edistetään budjettiehdotuksessa monin toimin. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuonna 2008 tapahtuvaan yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen kohdennetaan 7 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tarkastelee yliopistojen tuottavuusohjelmaa syksyllä 2007.
Lahjoitusvähennyksen laajentamisella on tarkoitus turvata mm. innovaatioyliopiston yksityinen rahoitus.
Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva laskennallinen säästö, noin 18 miljoonaa euroa, kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskeva myöntämisvaltuus kasvaa 20,3 miljoonaa euroa, Tekesin myöntämisvaltuudet 17,5 miljoonaa euroa ja Tekesin hankemääräraha 3,5 miljoonaa euroa.
Hallitus käynnistää suomalaista luovaa taloutta edistävän kulttuurivientihankkeen ja osoittaa siihen 800 000 euroa.
Vastuullista väyläpolitiikkaa
Liikennehankkeiden kustannusarviot ovat nousseet merkittävästi. Kuuden jo aiemmin päätetyn liikennehankkeen kustannusarviot ovat nousseet yhteensä 170 miljoonaa euroa, minkä johdosta hankkeiden sopimusvaltuuksia, rahoitustapaa ja ajoitusta on muutettu.
Kehä I Turunväylä-Vallikallio –tiehanke toteutetaan jo päätetyssä aikataulussa. Tavoitteena on toteuttaa hanke Espoon kaupungin kanssa tehtävällä jälkirahoitussopimuksella. Kirkkonummi-Kivenlahti ja Savonlinnan keskusta –tiehankkeiden aloitus siirretään vuoteen 2010. Lappeenranta-Imatra ja Kemin kohta ja sillat –tiehankkeet sekä Vuosaaren liikenneväylät toteutetaan nousseiden kustannusarvioiden mukaisesti.
Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan Vaalimaan rekkaparkki 24 miljoonan euron määrärahalla. Puuhuollon varmistamiseksi toteutetaan Huutokoski-Savonlinna –radan perusparannus 42 miljoonan määrärahalla. Lisäksi puuhuoltoa turvataan 20 miljoonan euron määrärahalla perustienpitoon.
Länsimetron suunnittelua jatketaan 6,75 miljoonalla eurolla. Ratahallintokeskus jatkaa Kehäradan suunnittelua ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2009. Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmä arvioi E 18 Helsinki-Vaalimaa –tieosuuksien toteutusedellytyksiä ja aikataulua ja valmistelee asiasta ehdotuksen.
Saariston yhteysalusliikenteeseen kohdennetaan 100 000 euron tasokorotus tämän vuoden budjettiin verrattuna.
Energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamiseen 44 miljoonaa euroa
Energiaveroratkaisujen lisäksi hallitus toteuttaa ilmastopoliittisia toimenpiteitä ja varaa tähän tarkoitukseen 44 miljoonaa euroa. Tässä on lisäystä 7,3 miljoonaa euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energia- ja ilmastopolitiikkaa toteutetaan voimassa olevan kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti.
Pientalojen ympäristöystävällisten lämmitystapamuutosten sekä rivi- ja kerrostalojen energiataloudellisten investointien kiirehtimiseksi korjausavustuksia lisätään 10 miljoonalla eurolla.
Itämereen ja erityisesti Saaristomereen joutuvien ravinnekuormien vähentämiseksi käynnistetään
maatalouden vesiensuojelua tehostava pilottihanke, johon kohdistetaan 2 miljoonaa euroa.
Maatalousyrittäjien lomapäiviä lisätään yhdellä. Maatalouden pääomahuolto ja kestävän metsätalouden rahoitus turvataan.
Terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon lisää voimavaroja
Perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja monipuolisten terveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä hallitus välittää suomalaisten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat noin 600 miljoonalla eurolla.
Perusterveydenhuollon parantamista ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiä varten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 21,3 miljoonaa euroa.
Asiakasmaksujen reaaliarvojen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksuja tarkistetaan 1.8.2008 alkaen. Maksujen tarkistukset toteutetaan siten, että kuntien maksutulot lisääntyvät vuoteen 2007 verrattuna 25 miljoonaa eurolla vuonna 2008 ja vuositasolla 60 miljoonaa eurolla vuonna 2009. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään laskennallisesti saman verran.
Hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuksen korvaustasoa korotetaan 40 prosenttiin korvausperusteesta.
Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 24,8 miljoonaa euroa. Tältä momentilta rahoitetaan mm. lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämistä. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.
Uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 226 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 26 miljoonaa euroa eli yhteensä 252 miljoonaa euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 246 miljoonaa euroa.
Vuonna 2008 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 44 miljoonaa euroa ja kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 20 miljoonaa euroa. Ansiotuloverokevennyksestä johtuvat kuntien verotulomenetykset, 119 miljoonaa euroa, kompensoidaan korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia.
Erityisryhmien asunto-oloja parannetaan
Erityisryhmien asunto-oloja parannetaan. Avustuksia erityisryhmille rakennettaviin asuntoihin lisätään 15 miljoonalla eurolla, painopisteenä vanhusten asuminen.
Kehitysyhteistyöhön vajaan 90 miljoonan euron lisäys
Varsinaisia kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään toimintamenoihin tehty tekninen siirto huomioon ottaen vajaalla 90 miljoonalla eurolla. Koko kehitysyhteistyöpanos on ensi vuonna 830 miljoonaa euroa. Tämän arvioidaan olevan 0,44 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Lisäksi on Finnfund Oy:n osakepääoman korotukseen osoitettu 15 miljoonaa euroa.
Työllisyyttä parannetaan ja tuomioistuinten käsittelyaikoja lyhennetään
Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi hallitus haluaa lyhentää käsittelyaikoja tuomioistuimissa sekä supistaa alueellisia käsittelyaikaeroja.
Tuomioistuinten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi esitetään yhteensä 3 miljoonan euron tasokorotusta ja 2 miljoonan euron lisämäärärahaa lastensuojelusta aiheutuviin lisätehtäviin hallinto-oikeuksissa.
Hätäkeskusten toimintavarmuus ja -nopeus varmistetaan lisäämällä hätäkeskusten henkilöstöä väliaikaisesti 40 henkilötyövuodella. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta edistetään 12 miljoonalla eurolla.
Poliisipiirijakoa uudistetaan ja voimavaroja siirretään hallinnosta palveluihin.
Kertausharjoituksia lisätään
Sotilaalliseen kriisinhallintaan osoitetaan ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla yhteensä 105 miljoonaa euroa ja siviilikriisihallintaan 14 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan 1,4 miljardia euroa, jossa on lisäystä 54,5 miljoonaa euroa, jolla mm. lisätään merkittävästi kertausharjoituksia. Puolustusmateriaalihankintoihin hallitus esittää yhteensä 669 miljoonaa euroa. Tämä on 89 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007. Lisäksi kohdennetaan 31 miljoonaa euroa Hawk-koneiden hankinnan loppurahoitukseen.
Tuottavuutta lisäävillä toimilla varaudutaan väestön ikärakenteen muutokseen
Palveluntarve ja menot kasvavat ikärakenteen muutoksesta johtuen. Jokainen veroeuro on käytettävä parhaiten suomalaisia hyödyttävällä tavalla. Laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi on lisättävä julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita.
Kunta- ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. Valtion tuottavuusohjelmaan sisältyvillä tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä tavoitellaan valtion henkilöstötarpeen vähenemistä vuoteen 2011 mennessä n. 9 600 henkilötyövuodella. Vuonna 2008 vähennys on n. 2 200 henkilötyövuotta.
31.8.2007 15.59
Sinivihreän hallituksen vuoden 2008 talousarvioesitys: Työllisyyttä edistetään ja pienituloisimpien asemaa parannetaan
Sinivihreän hallituksen ensimmäisessä talousarvioesityksessä varmistetaan työllisyyden suotuisa kehitys ja parannetaan kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa. Samalla lisätään osaamisen määrärahoja hallitusohjelman mukaisesti.
Yrittäjyyden edellytyksiä kohennetaan - työvoiman kohtaanto-ongelmia lievennetään
Hallitus haluaa varmistaa, että työ ja tekijät kohtaavat nykyistä paremmin. Kohtaanto-ongelmaa helpotetaan kohdennetuilla tuilla erityisryhmille ja suuntaamalla työllisyyskoulutusta työttömän kannalta paremmin.
Hallitusohjelmassa on varattu 50 miljoonaa euroa matalapalkkatuen laajennukseen nuorille ja vammaisille. Varatut määrärahat kohdennetaan jo vuoden 2008 talousarviossa työllistymisen mahdollisuuksia näissä kohderyhmissä parantavalla tavalla. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisedellytysten parantamiseen, myöhemmin erikseen päätettäviin kohdennettuihin toimenpiteisiin, käytetään 30,5 miljoonaa euroa. Nuorten palkkatukea myönnetään jatkossa jo kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijaan. Em. 50 miljoonan euron määrärahasta kohdennetaan 18 miljoonaa euroa vammaisten työllistämiseen. Tällä lisäyksellä tuki kaksinkertaistuu. Lisäksi 1,5 miljoonaa euroa käytetään oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen laajentamiseen.
Kokonaisuutena oppisopimuskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä kasvaa kuluvan vuoden 25 000 opiskelijasta 27 100 opiskelijaan.
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi osoitetaan 37 miljoonaa euroa. Tästä 12 miljoona euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin ja 10 miljoonaa euroa yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen. Yrityksen perustamista helpottava starttirahakokeilu vakinaistetaan vuoden 2008 alusta.
Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään, samoin yksityisen sektorin (ml. kolmas sektori) tukityöllistämistä.
Ammattitaitoisen työvoiman tarjontaa parannetaan lisäämällä myös ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja 2 200 opiskelijalla. Nuorten työpajatoimintaa tuetaan ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen kohdennetaan lisämääräraha.
Työvoiman liikkuvuutta edistetään uudella työasuntovähennyksellä. Vähennys koskee vuokra-asumista ja on enimmillään 250 euroa työssäkäyntikuukautta kohden.
Uuden työ- ja elinkeinoministeriön hallintaan kootaan rakennerahasto-ohjelmien rahoitus, joka on yhteensä 512,5 miljoonaa euroa vuonna 2008. Alueiden kehittämiseen varatut määrärahat ovat yhteensä 78,4 miljoonaa euroa.
Pienituloisten toimeentuloa parannetaan - veteraaneja kuntoutetaan
Vuoden 2008 talousarvioesityksessä parannetaan pienituloisten eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden asemaa.
Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron tasokorotus. Kuntien kalleusluokituksen poiston ansiosta noin 75 prosentilla kansaneläkkeen varassa elävillä eläke nousee noin 40 euroa. Yhteensä näiden parannusten kustannus on 275 miljoonaa euroa.
Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen on osoitettu lisämääräraha, jolla turvataan, että kaikki halukkaat pääsevät vuosittain joko avo- tai laitoskuntoutukseen. Samalla uudistetaan kuntoutuksen sisältöä ja parannetaan puolisoiden ja sotainvalidien leskien asemaa. Toimenpidekokonaisuuteen osoitetaan vuonna 2008 noin 10 miljoonaa euroa. Rahoitukseen käytetään Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa. Kaikkiaan sotainvalideja ja veteraaneja tuetaan valtion talousarviossa noin 421 miljoonalla eurolla vuonna 2008.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon. Opintorahaa nostetaan vähintään 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden alusta 2008 ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Korkeakouluopiskelijan opintoraha nousee enimmillään 39 eurolla kuukaudessa. Tulorajaa nousee vastaavasti 2 760 eurolla 11 850 euroon vuodessa.
Osaamista ja innovaatioita edistetään
Hallitus parantaa opetuksen laatua peruskoulusta yliopistoihin.
Osaamista edistetään budjettiehdotuksessa monin toimin. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuonna 2008 tapahtuvaan yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen kohdennetaan 7 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tarkastelee yliopistojen tuottavuusohjelmaa syksyllä 2007.
Lahjoitusvähennyksen laajentamisella on tarkoitus turvata mm. innovaatioyliopiston yksityinen rahoitus.
Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva laskennallinen säästö, noin 18 miljoonaa euroa, kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskeva myöntämisvaltuus kasvaa 20,3 miljoonaa euroa, Tekesin myöntämisvaltuudet 17,5 miljoonaa euroa ja Tekesin hankemääräraha 3,5 miljoonaa euroa.
Hallitus käynnistää suomalaista luovaa taloutta edistävän kulttuurivientihankkeen ja osoittaa siihen 800 000 euroa.
Vastuullista väyläpolitiikkaa
Liikennehankkeiden kustannusarviot ovat nousseet merkittävästi. Kuuden jo aiemmin päätetyn liikennehankkeen kustannusarviot ovat nousseet yhteensä 170 miljoonaa euroa, minkä johdosta hankkeiden sopimusvaltuuksia, rahoitustapaa ja ajoitusta on muutettu.
Kehä I Turunväylä-Vallikallio –tiehanke toteutetaan jo päätetyssä aikataulussa. Tavoitteena on toteuttaa hanke Espoon kaupungin kanssa tehtävällä jälkirahoitussopimuksella. Kirkkonummi-Kivenlahti ja Savonlinnan keskusta –tiehankkeiden aloitus siirretään vuoteen 2010. Lappeenranta-Imatra ja Kemin kohta ja sillat –tiehankkeet sekä Vuosaaren liikenneväylät toteutetaan nousseiden kustannusarvioiden mukaisesti.
Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan Vaalimaan rekkaparkki 24 miljoonan euron määrärahalla. Puuhuollon varmistamiseksi toteutetaan Huutokoski-Savonlinna –radan perusparannus 42 miljoonan määrärahalla. Lisäksi puuhuoltoa turvataan 20 miljoonan euron määrärahalla perustienpitoon.
Länsimetron suunnittelua jatketaan 6,75 miljoonalla eurolla. Ratahallintokeskus jatkaa Kehäradan suunnittelua ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2009. Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmä arvioi E 18 Helsinki-Vaalimaa –tieosuuksien toteutusedellytyksiä ja aikataulua ja valmistelee asiasta ehdotuksen.
Saariston yhteysalusliikenteeseen kohdennetaan 100 000 euron tasokorotus tämän vuoden budjettiin verrattuna.
Energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamiseen 44 miljoonaa euroa
Energiaveroratkaisujen lisäksi hallitus toteuttaa ilmastopoliittisia toimenpiteitä ja varaa tähän tarkoitukseen 44 miljoonaa euroa. Tässä on lisäystä 7,3 miljoonaa euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energia- ja ilmastopolitiikkaa toteutetaan voimassa olevan kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti.
Pientalojen ympäristöystävällisten lämmitystapamuutosten sekä rivi- ja kerrostalojen energiataloudellisten investointien kiirehtimiseksi korjausavustuksia lisätään 10 miljoonalla eurolla.
Itämereen ja erityisesti Saaristomereen joutuvien ravinnekuormien vähentämiseksi käynnistetään
maatalouden vesiensuojelua tehostava pilottihanke, johon kohdistetaan 2 miljoonaa euroa.
Maatalousyrittäjien lomapäiviä lisätään yhdellä. Maatalouden pääomahuolto ja kestävän metsätalouden rahoitus turvataan.
Terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon lisää voimavaroja
Perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja monipuolisten terveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä hallitus välittää suomalaisten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat noin 600 miljoonalla eurolla.
Perusterveydenhuollon parantamista ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiä varten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 21,3 miljoonaa euroa.
Asiakasmaksujen reaaliarvojen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksuja tarkistetaan 1.8.2008 alkaen. Maksujen tarkistukset toteutetaan siten, että kuntien maksutulot lisääntyvät vuoteen 2007 verrattuna 25 miljoonaa eurolla vuonna 2008 ja vuositasolla 60 miljoonaa eurolla vuonna 2009. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään laskennallisesti saman verran.
Hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuksen korvaustasoa korotetaan 40 prosenttiin korvausperusteesta.
Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 24,8 miljoonaa euroa. Tältä momentilta rahoitetaan mm. lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämistä. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.
Uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 226 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 26 miljoonaa euroa eli yhteensä 252 miljoonaa euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 246 miljoonaa euroa.
Vuonna 2008 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 44 miljoonaa euroa ja kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 20 miljoonaa euroa. Ansiotuloverokevennyksestä johtuvat kuntien verotulomenetykset, 119 miljoonaa euroa, kompensoidaan korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia.
Erityisryhmien asunto-oloja parannetaan
Erityisryhmien asunto-oloja parannetaan. Avustuksia erityisryhmille rakennettaviin asuntoihin lisätään 15 miljoonalla eurolla, painopisteenä vanhusten asuminen.
Kehitysyhteistyöhön vajaan 90 miljoonan euron lisäys
Varsinaisia kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään toimintamenoihin tehty tekninen siirto huomioon ottaen vajaalla 90 miljoonalla eurolla. Koko kehitysyhteistyöpanos on ensi vuonna 830 miljoonaa euroa. Tämän arvioidaan olevan 0,44 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Lisäksi on Finnfund Oy:n osakepääoman korotukseen osoitettu 15 miljoonaa euroa.
Työllisyyttä parannetaan ja tuomioistuinten käsittelyaikoja lyhennetään
Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi hallitus haluaa lyhentää käsittelyaikoja tuomioistuimissa sekä supistaa alueellisia käsittelyaikaeroja.
Tuomioistuinten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi esitetään yhteensä 3 miljoonan euron tasokorotusta ja 2 miljoonan euron lisämäärärahaa lastensuojelusta aiheutuviin lisätehtäviin hallinto-oikeuksissa.
Hätäkeskusten toimintavarmuus ja -nopeus varmistetaan lisäämällä hätäkeskusten henkilöstöä väliaikaisesti 40 henkilötyövuodella. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta edistetään 12 miljoonalla eurolla.
Poliisipiirijakoa uudistetaan ja voimavaroja siirretään hallinnosta palveluihin.
Kertausharjoituksia lisätään
Sotilaalliseen kriisinhallintaan osoitetaan ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla yhteensä 105 miljoonaa euroa ja siviilikriisihallintaan 14 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan 1,4 miljardia euroa, jossa on lisäystä 54,5 miljoonaa euroa, jolla mm. lisätään merkittävästi kertausharjoituksia. Puolustusmateriaalihankintoihin hallitus esittää yhteensä 669 miljoonaa euroa. Tämä on 89 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007. Lisäksi kohdennetaan 31 miljoonaa euroa Hawk-koneiden hankinnan loppurahoitukseen.
Tuottavuutta lisäävillä toimilla varaudutaan väestön ikärakenteen muutokseen
Palveluntarve ja menot kasvavat ikärakenteen muutoksesta johtuen. Jokainen veroeuro on käytettävä parhaiten suomalaisia hyödyttävällä tavalla. Laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi on lisättävä julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita.
Kunta- ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. Valtion tuottavuusohjelmaan sisältyvillä tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä tavoitellaan valtion henkilöstötarpeen vähenemistä vuoteen 2011 mennessä n. 9 600 henkilötyövuodella. Vuonna 2008 vähennys on n. 2 200 henkilötyövuotta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hannu Aho /kesk:
Arvoisa puhemies! On varsin ihmeellistä kuultavaa ja vähän joutuu kyselemään, mihin pyritään niillä puheenvuoroilla, jotka tulevat hallituksen puolelta. Kovin vähätteleviä puheenvuoroja on käytetty niistä hinnannousuista, mitä monista eri tekijöistä johtuen meille on nytkin hyvin lähiaikoina tullut. Otan esimerkkinä vain polttoöljyn hinnannousun. Se on yksistään noin 5 000-6 000 markkaa per vuosi, mitä tulee korotusta. Pienellä eläkkeellä, pienillä tuloilla on täysi mahdottomuus tulla toimeen, koska nytkin eletään minimin rajoilla.
Tällä tyylillä hallitus kyllä ajaa, suorastaan ajaa ja pakottaa, ihmiset toimeentuloluukulle. Onko eduskunnan tavoite, meidän edustajien tavoite nöyryyttää ihmisiä tällä tavalla? Ainakaan keskustassa ja henkilökohtaisesti en voi hyväksyä tätä politiikkaa, ja tähän kyllä on pystyttävä tulemaan korjaus. Tämä viidenkympin tasokorotus, mitä on paljon mainostettu, se on yksi hailee, maksetaan sitä tai ei näissä kustannusnousuissa. Siihen meidän pitäisi pystyä enempi vaikuttamaan ja todella yhdessä vaikuttaa siihen, että saadaan näitä korotettua.
¤¤¤
Näyttää unohtuneen Keskustalta hyvät opposition aikaiset tavoitteensa hallituksessa ollessaan. Keskustasta tuli hallituksessa "takinkääntäjä".
Vaalilupauksista tulee vaalivalheita, kun eriarvoisuus lisääntyy, leipäjonot kasvavat, köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat hallitusten toimien johdosta.
Mitä "punamulta" hallitusta tarkoitat? Ja mitä myönteistä tapahtuu? Sanat eivät riitä, tekoja tarvitaan.
Holkerin hallitus 87-91
- SINIPUNA (SDP 8 ministeriä, Kokoomus 7, RKP 2, SMP 1)
- oikeistoenemmistö
Esko Ahon hallitus 91-95
- MULTASINI (Keskustalla 8 ministeriä, Kokoomuksella 6, RKP:lla 2, SKL:lla 1)
- oikeistohallitus
Paavo Lipponen 95-99
- PUNASINI (SDP:llä 7 ministeriä, Kok. 5, RKP 2, Vas. 2, Vihr. 1, ammattiministeri 1
- oikeisto 8
- vasemmisto 9
- ammattiministeri 1
Paavo Lipponen II 99-2003
- SINIPUN (Kokoomuksella 6 ministeriä, SDP:llä 6, RKP:lla 2, Vas. 2, Vihr. 1, ammattiministeri 1)
- oikeistoenemmistö
Anneli Jäätteenmäki 2003 - 2003
- PUNAMULTA (Keskusta 8 ministeriä, SDP 8 ministeriä, RKP 2)
- oikeistoenemmistö
Vanhanen I 2003 - 2007
- PUNAMULTA (Keskustalla 8 ministeriä, SDP:llä 8 ministeriä RKP:lla 2 ministriä)
- okeistoenemmistö
Vanhanen II 2007 -
- SINIMULTA (Keskustalla 8 ministeriä, KOK 8, RKP 2, Vihr. 2)
- oikeistohallitus
Keskusta ja kokoomus ovat olleet kaikissa hallituksissa mukana. Lipposen hallituksissa, joita tarkoittanet punamultahallituksina, toimi kokoomuksen Sauli Niinistö valtiovarainministerinä.
Vuonna 1997 - Niinistön valtiovarainministerinä ollessa - kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten sosiaaliturvaa leikattiin.
Onpa se aikamoinen "paperitiikeri" tuo sinimullan (sinivihreän) hallituksen (mullasta tuli vihreä?) 2008 talousarvioesitys.
- varmistetaan työllisyyden suotuisa kehitys - miten varmistetaan?
- parannetaan kaikkein pienituloiimpien toimeentuloa? - miten - heikentämällä toimeentuloturvaa vai miten parannetaan?
(20 %:n tai 40 %:n karenssit?)
- lisätään osaamisen määrärahoja, miten ja kenelle, kuka on osaava?
- yrittäjyyden edellytyksiä kohennetaan
Yrittäjyyden edellytyksiä on jo kohennetty:
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan muut yrittäjät ovat nostaneet 1990 - 2005 käytettävissä olevia tulojaan 36.550 -> 52.460.
Vastaavasti palkansaajien (työntekijät) tulot ovat nousseet 28.450 -> 34.460. Eli yrittäjien tulot olivat jo 1990 suuremmat kuin palkansaajien vuonna 2005.
Opiskelijoiden käytettävissä olevat tulot eivät ole vuosien 1990 -> 2005 välillä nousseet ollenkaan.
Eläkeläisten tulot ovat nousseet minimaalisen vähän eli 16.580 -> 22.930.
Työttömien käytettävissä olevat tulot ovat pysyneet lähes samana vuosien saatossa 1990 - 2005 eli 13.810 ->15.040
50 miljoonaa euroa on varattu matalapalkkatuen laajennukseen nuorille ja vammaisille jo vuonna 2008 työllistymisen mahdollisuuksia parantavalla tavalla. Mien suorana tukena työnantajille vai esim. oppisopimuskoulutuksena tai tukemalla vammaisten yrittäjyyttä ja/tai opintoja?
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten .....
Suorana työnantajatukenako työnantajille? Kyllä syrjäytymisvaarassa olevien nuoren pitäisi päästä lahjakkuuksiensa edellyttämään koulutukseen, oppisopimuskoulutusta, työharjoittelua, työskentelyä työosuuskunnissa jne.
Kunnollisten asumismuotojen suunnittelua yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.
Asumisolojen järjestämistä syrjäytyneiden tai vammaisten ehdoilla.
Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja vammaisille pitäisi jäjestää koulutusta ja muodostaa työosuuskuntia, joissa voisivat työskennellä ja oppia ammattilaisten toimiessa opettajina.
Erityissopimuksien erityistukia erityisnuorille.... eipä ole hallituksessa kuultu nuorten, syrjäytyneiden omaa asiantuntemusta.
Mitä aikuiskoulutusta ja kenelle.... pitkäaikaistyöttömille, työkyvyttömille, joita pidetään työvoimapoliittisten toimenpiteiden objekteina, yli-ikäisille ATK:ta osaamattomille --- kenelle? Miksi pitää Suomeen tehdä työvoimareservia samaan aikaa kun yritykset siirtävät tuotantoaan orjatyövoiman maihin?
... "Tästä 12 miljoona euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin
... " Mitä nämä tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämät avustukset ovat?
Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron tasokorotus. Kuntien kalleusluokituksen poiston ansiosta noin 75 prosentilla kansaneläkkeen varassa elävillä eläke nousee noin 40 euroa. Yhteensä näiden parannusten kustannus on 275 miljoonaa euroa.
Korotetaanko pelkästään kansaneläkkeitä 20 eurolla - miten korotus vaikuttaa eläkkeiden veroukseen?
Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ovat nousseet vuodesta 1990 - 2005 minimaalisen vähän eli 16.580 -> 22.930. Eläkkeiden jälkeenjääneisyyttä hallitus ei edes yritä korjata - eikä myöskään estää tulevaa jälkeenjääneisyyttä. Eläkkeiden indeksikerroin pitää muuttaa palkkakertoimen tasolle. Kiristynyt inflaatio vie verojen ym. maksujen korotuksen kanssa mitättömän eläkekorotuken. Hävettää eläkeläisten puolesta kun hallitus puhuu eläkeläisten aseman parantamisesta.
".... Pienituloisten toimeentuloa parannetaan - veteraaneja kuntoutetaan
Vuoden 2008 talousarvioesityksessä parannetaan pienituloisten eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden asemaa."
MITEN ???
" ... Uuden työ- ja elinkeinoministeriön hallintaan kootaan rakennerahasto-ohjelmien rahoitus, joka on yhteensä 512,5 miljoonaa euroa vuonna 2008. Alueiden kehittämiseen varatut määrärahat ovat yhteensä 78,4 miljoonaa euroa.
Saavatko maaseudun yrittäjät uusia tukia?
Maatalousyrittäjien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet 32.980->52.450 vuosina -90-2005.
512,5 miljoonaa rakennerahsto-ohjelmien rahoitukseen???
Montako sataa miljoonaa pienituloisten eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien toimeentuloturvan parantamiseen?
Ainakin saman verran eli 512 milj. euroa???
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin 37 milj. euroa? Miljoonat eurot saatuaan yritykset siirtävätkin tuotantonsa orjatyövoiman maihin?
Sotainvalidit ovat kohta kuolleet - ovat yli kahdeksankymppisiä. Sotainvalidit ja puolisonsa ansaitsevat ilmaisen terveydenhuollon teveyskeskuksissa, ilmaiset kuntoutulomat omien toivomusten ja kuntonsa mukaan riittävän usein ...
Nykyiset talousarvion mukaiset esitykset ovat jo käytössä - parannuksia ei ole näköjään tulossa.
No kohta ei tarvitse parannuksia suunnitella, kun sotainvalidit ovat kuolleet...
"... Tuottavuutta lisäävillä toimilla varaudutaan väestön ikärakenteen muutokseen
Palveluntarve ja menot kasvavat ikärakenteen muutoksesta johtuen. Jokainen veroeuro on käytettävä parhaiten suomalaisia hyödyttävällä tavalla. Laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi on lisättävä julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita.
---- kyllä julkisen hallinnon ja palveluiden toiminta on jo nyt tehokasta. Työntekijöitä on työmäärään nähden liian vähän. Tehokkuutta pitää poistaa vähentämällä byrokratiaa.
Köyhien luukuttamisen pitää loppua. Suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on mahdollisuus halutessaan bruttokansantuotteen noustessa järjestää pienituloisille kunnollinen toimeentuloturva. Leipäjonot ovat suomalaisen yhteiskunnan HÄPEÄPILKKU ja osoittaa rikkaiden suomalaisten itsekkyyden ja ahneuden määrän.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan tuloerot ovat voimakkaasti kasvaneet.
Hallituspuolueet vaativat omille intressiryhmilleen, veronmaksukykyisimmille suomalaisille, rikkaille mahtisuvuille, vapautusta myös perintöverosta. Varallisuusvero on jo poistettu. Häikäilemätöntä veropolitiikkaa samaan aikaan kun eläkeläiset maksavat pienistä eläkkeistään kohtuuttoman suuria veroja.
"... Kunta- ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. Valtion tuottavuusohjelmaan sisältyvillä tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä tavoitellaan valtion henkilöstötarpeen vähenemistä vuoteen 2011 mennessä n. 9 600 henkilötyövuodella. Vuonna 2008 vähennys on n. 2 200 henkilötyövuotta.
Onko hallitus sitä mieltä että henkilöstä pitää tuntuvasti vähentää... työttömyyskortistoon, ennenaikaiselle eläkkeelle vai minne? Samaan aikaa eläkeikää nostetaan ja laitetaan työntekijöitä pois - hallitus näyttää esimerkkiä ?
Hallitukselta on jäänyt talousarvioesityksestään kaksi tärkeää kokonan pois:
- oikeudenmukaisuus
- tasa-arvo
Tuottavuustoimenpiteitä, henkilöstätarvetta vähennetään ..... samaan aikaan maksetaan valtion yritysten johdolle suunnattomat suuret palkat, kymmeniä satoja optiomiljoonia kullekin. Ovatko Fortumin johdon optiomiljoonat osa tuottavuusohjelma?
Miten suuret ovat tuloerot valtiojohtoisissa yrityksissä? Pitäisiköhän Eduskunnan oikeusasiamiehen tutkia. Pitäisikö optiomiljoonien laillisuudesta tiedustella EU:sta kun hallitus näyttää maksattavan ne veronmaksajilla.
Onko talousarvioesityksessä hoiva-alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjausta? Onko potti yhtä suuri kuin valtionjohtoisten yritysten johtajien optiomiljoonat?
Luettuani hallituksen vuoden 2008 talousarvioesityksen olen todella pettynyt.
Suomalaisten ostovoima on heikoimpia verrattuna vanhoihin EU-maihin johtuen pienistä palkoista sekä korkeista veroista.
Hallituksen toimien jälkeen ostovoima tulee olemaan entistäkin heikompi.
Hyvin olit vastannut, se paljastaa että politiikka on vain sanahelinää. Ainahan päätökset ovat sellaisia joilla pyritään ajamaan tukiryhmien etuja, kansa saa murut hyvinä aikoina ja huonoina se on maksumiehenä.