Löytyykö kohtalotovereita joilla olisi uusiutunut paniikki.. Itse olin puolivuotta ilman lääkitystä (cipralex) ja viime la-su yönä paniikki jälleen iski. Aikaisemmin kun tää kaikki alkoi pelkäsin kuollakseni tulevani hulluksi, ajatukset eivät pysyneet kasassa ja koko kropan vapina oli uskomatonta, lähes koko hereilläolo ajan joko tärisin tai lihakset oli muuten vaan ihan krampissa...
Parin vuoden aikana sain tuon hulluksi tulemisen pelon aikahyvin voitettua ja muutenkin olo oli mainio eikä kohtauksia tullut lainkaan ja tästä syystä päätin lopettaa lääkityksen...
No viime viikonloppuna se nyt sit jälleen iski... mutta kohtaus tuli lähinnä koko kehon tärinänä ja kaameana ahdistuksena, lisäksi tuntuu kuin koko kroppa olisi tulessa sisältäpäin ja mä en meinaa saadaa itseäni millään rauhottumaan.. Oon tässä nyt sit aika-ajoin tärissyt ja saanut näitä kropan "kuumotus" kohtauksia koko viikon ajan ja ne vie kyllä kaikki energiavarat.. Aloitin cipralexin käytön uudelleen ja lisäksi olen ottanut 0,5mg xanoreita hätäapulääkkeeksi. Joskus Xanor vie pelon pois, mutta joskus se pysyy ja jopa täinä ja kuumotukset pysyvät... Tunteeko kukaan muu tämmöstä sisäista kuumotusta kohtausten aikana ja jatkuuko kellään muulla toi vapina ja kuumotus läpi päivän ? Tuntuu vaan et mä en kyllä enään yhtään jaksais täristä... Kumpa toi Cipralexi nyt vaan alkaisi tehota... pelottaa että tää kuumotus ja tärinä ei lopu koskaan..
Parin vuoden aikana sain tuon hulluksi tulemisen pelon aikahyvin voitettua ja muutenkin olo oli mainio eikä kohtauksia tullut lainkaan ja tästä syystä päätin lopettaa lääkityksen...
No viime viikonloppuna se nyt sit jälleen iski... mutta kohtaus tuli lähinnä koko kehon tärinänä ja kaameana ahdistuksena, lisäksi tuntuu kuin koko kroppa olisi tulessa sisältäpäin ja mä en meinaa saadaa itseäni millään rauhottumaan.. Oon tässä nyt sit aika-ajoin tärissyt ja saanut näitä kropan "kuumotus" kohtauksia koko viikon ajan ja ne vie kyllä kaikki energiavarat.. Aloitin cipralexin käytön uudelleen ja lisäksi olen ottanut 0,5mg xanoreita hätäapulääkkeeksi. Joskus Xanor vie pelon pois, mutta joskus se pysyy ja jopa täinä ja kuumotukset pysyvät... Tunteeko kukaan muu tämmöstä sisäista kuumotusta kohtausten aikana ja jatkuuko kellään muulla toi vapina ja kuumotus läpi päivän ? Tuntuu vaan et mä en kyllä enään yhtään jaksais täristä... Kumpa toi Cipralexi nyt vaan alkaisi tehota... pelottaa että tää kuumotus ja tärinä ei lopu koskaan..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuttua on, pian alkaa lääke vaikuttamaan ja tulet paremmaksi. Yritä kestää ja aina kun on vaikeaa ajattele että tämä menee ohitse. Lykkyä tykö.
Kiitos kun kommentoit, alkaa itsellä vaan usko loppua ku tuntuu että paniikki vaan jatkuu ja jatkuu... mulle kun jää aina noista kohtauksista päälle semmonen uskomattoman jännittynyt tila eli odotan vaan kokoajan että koska se iskee uudelleen..
Toivottavasti toi cipralex alkaa vaikuttaa pian ku noista xanoreista tulee aina niin paha morkkis ja pelottaa, että joku huomaa et mä oon ottanut rauhottavia..
Hei Tytti!
Älä huoli, et ole ainut! olen vasta 19 vuotias, mutta silti kärsinyt paniikin aiheuttamasta masennuksesta 10 vuotta. Hyviä aikoja on ollu, mutta vuosi sitten tilanne paheni. Minulla paniikkikohtaus iski aluksi syödessä ja lopulta se saattoi vallata mut koska ja missä vain.
Se tuska ja voimattomuus saivat mut aivan hirveään kuntoon. Kun paino alkoi tippua jo liikaa, päätin hankkia lääkkeistä apua terapian ohella. Cipralex on antanut mulle mahollisuuden normaaliin elämään ilman paniikkia, joka seurasi mukanani kaikkialle.
Pahat paniikkikohtaukset veivät voimani 1 1/2 vuorokaudeksi joka kerta. Heikotus ja tärinä eivät lähteneet pois. Nyt ei tarvitse pelätä paniikkia enää! Poikaystäväni on ollut todella suuri tuki, mutta tiedän olevani itse vahva! Kuukauden päästä koitan lopettaa lääkityksen.. Katsotaan kuinka käy! Onneksi on pieni vaiva jatkaa cipralexin käyttöä vaikka loppu elämäni.
Alunperin mun paniikki alkoi stressistä ja suuresta elämän muutoksesta ja nyt kun mulla on jälleen elämän muutos edessä niin näin mä nyt sit taas reagoin ja panikoidun.
Kiitos "kokenut" kun vastasit viestiini, Mulla on myös ongelmia syödä... en saa kohtausta syödessäni, mutta ruokahalu on kadonneet täysin ja oksettaa ajatellakkin että jotain pitäisi syödä... Heikottaa tietty senkin takia ku en oo syönyt kunnolla =/
Jos paniikki littyy millään lailla syömiseen, niin se ei ole helppoa! Ruokailu on kuitenki tärkee osa elämää, ni kurjaa että siihen liittyy piinaa... Cipralex on auttanu mua syömään ja nauttimaanki syömisestä! Toivottavasti vaan pystyisin normaaliin elämään, kun yritämme lopettaa lääkitystä ensi kuussa.