Koulussa 99 % tyypeistä on ylimielisiä omahyväsiä ylpeitä paskanaamoja joitten kattominenki kuvottaa.
Sitä ollaan niin olevinaan isoja ja fiksuja ja muita katotaan alaspäin. Mietin vaan, miten noista koskaan tulee kunnon ihmisiä.
Luokkakaveri vetää parempia tuloksia testeistä, vaikka tekisin ite parhaani asioissa, joita parhaiten osaan, en yllä hyviin tuloksiin. Sitä on niin vitun täys nolla ku olla voi. Kaikilla vaikuttaa olevan kumppani silittämässä vierellä ja on menoa koulun jälkeen ja on kaikkea kivaa, kavereita riittää ja puhelin piippaa. Ku nettiin tulee, ii2, irc, herutus, kuvake ym. muut teinipaikat on täynnä pussailukuvia ja monia kaverikuvia. Toisilla on vittu kaikki saatana, rahaa, älyä, tuuria ja taitoa, rakastava perhe, välittäviä ystäviä, hyvä ulkonäkö omaisuutta ja hyvä terveys ja mahdollisuuksia vaikka mihin. Ajattelen, että muut on noin saatanan omahyväsiä vitun paskoja jotka ei välitä kenestäkään. Sitte ku ajattelen itteäni, niin mikä vittu mää oon, ei mua kaipaa kukaan eikä musta oo mitään hyötyä kellekkään. Muut vaan vierellä menestyy ja ite mietin itsemurhaa joka lähenee koko ajan. Ei tuu viestejä kännykkään eikä sähköpostiin, oon tehny kaikkeni monen vuoden ajan parantaakseni itteäni ajatellen muiden näkökulmaa. mielestäni oon edistyny hyvin, mutta muut vaan vihaa mua enemmän ja ite itteäni. siks tätä ei jaksa eikä apua oo, itsemurha on mun valinta.
Sitä ollaan niin olevinaan isoja ja fiksuja ja muita katotaan alaspäin. Mietin vaan, miten noista koskaan tulee kunnon ihmisiä.
Luokkakaveri vetää parempia tuloksia testeistä, vaikka tekisin ite parhaani asioissa, joita parhaiten osaan, en yllä hyviin tuloksiin. Sitä on niin vitun täys nolla ku olla voi. Kaikilla vaikuttaa olevan kumppani silittämässä vierellä ja on menoa koulun jälkeen ja on kaikkea kivaa, kavereita riittää ja puhelin piippaa. Ku nettiin tulee, ii2, irc, herutus, kuvake ym. muut teinipaikat on täynnä pussailukuvia ja monia kaverikuvia. Toisilla on vittu kaikki saatana, rahaa, älyä, tuuria ja taitoa, rakastava perhe, välittäviä ystäviä, hyvä ulkonäkö omaisuutta ja hyvä terveys ja mahdollisuuksia vaikka mihin. Ajattelen, että muut on noin saatanan omahyväsiä vitun paskoja jotka ei välitä kenestäkään. Sitte ku ajattelen itteäni, niin mikä vittu mää oon, ei mua kaipaa kukaan eikä musta oo mitään hyötyä kellekkään. Muut vaan vierellä menestyy ja ite mietin itsemurhaa joka lähenee koko ajan. Ei tuu viestejä kännykkään eikä sähköpostiin, oon tehny kaikkeni monen vuoden ajan parantaakseni itteäni ajatellen muiden näkökulmaa. mielestäni oon edistyny hyvin, mutta muut vaan vihaa mua enemmän ja ite itteäni. siks tätä ei jaksa eikä apua oo, itsemurha on mun valinta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa siltä että sinä itse olet ylimielinen kuvittelemaan muista kaikenmaailman törkeyksiä. :/
ja siks mua vituttaa entistä enemmän
No älä nyt vielä anna periksi.Itsemurhan kyllä kerkeet tehdä millon vaan, vielähän täs on vuosia jälellä, mut kun nyt ilmeisesti olet aika nuorikin, niin ootahan vielä toki.En tietenkään sano, että itsemurha olisi mikään ratkaisu tai hyvä päätös, en todellakaan, mutta realiteetit nyt on, että niitä kuitenkin tehdään.
On todella yleistä ja normaalia, että kouluiässä ottaa päähän ja vituttaa, tai sit ei kiinosta ollenkaan mikään.Luulet vissiin, et KAIKILLA muilla pyyhkii hyvin ja ah kun ne on niin onnelista kansaa NE MUUT, perkuleen nulikat.Mutta se on kuule vaan sellasta pintaliitoo, feikkausta suurimmalla osalla se semmonen.Kertoohan se jo tutkimustuloksetkin, että kansalla(ja varsinkin siis nuorilla)menee nykyään lähinnä päin mäntyä.Moni itekseen potee kurjaa elämäänsä kotona, kiroo omaa tilannettansa ja luulee olevansa ainoo, joka on henkisesti kuilun pohjalla.Jokainen varmaa jossai vaiheessa elämäänsä tuntee olevansa täys p*ska ja epäonnistunut.Kaikki tällanen mainitsemas herutus ja seukkaaminen on nuorena muutenkin vähä semmosta esitystä, jos jonkun tipun tai pojan on saanu kainaloon, niin kyllä sitä sitten kans pitää vähän näytellä kylänraitilla, että kaikki näkee miten MAHTAVASTI mulla menee.Ei se aina se tosi rakkaus ja lempi hehku siinäkään.
Mitä mä tarkotan on, että et viittis ihan vielä heittää pyyhettä kehään, moni asia elämässäs tulee vielä muuttumaan.Joskus jopa tosi lyhyessä ajassa.Koko elämähän on yhtä muutosta suuntaan tai toiseen, välillä on ihan kivaa, joskus taas tekis mieli jäädä päivystään sänkyyn.Semmosta se vaan on.Ei kellään oo kokoajan hauskaa.Mua ainakin lämmittää aika harvoin tää elämän armollisuus, mutta silti haluan vielä tsekata mitä kaikkee tää tuo mukanaan.Yritän olla vittuuntumatta tai katkeroitumatta, vaikka kuinka joskus tuntus, että yhtä p*skaa tää vaan on.Mä uskon siihen, että meikän suht.hilpeet hetket on aika pitkälti vielä edessä.Eli siis niitä odotellessa...:)Ei musta mitään miljonääriä oo koskaan tulossa, muttei se nyt oo niin justiisa.
Ota kaikki tuo potaska mitä elämä näyttää anteliaasti tarjoavan opettavana matskuna, jonka voit sit kääntää myönteiseksi asiaksi myöhemmin.Koita jaksaa ettiä sitä "sun juttuas", johon voit kohdistaa mielenkiintos ja energias.Älä koita mennä vanhan ja tutun kaavan mukaan, ota oma aikas näiden asioiden kanssa, älä anna itses stressata esim. seurustelukaverin puutteen takia.Se tulee sit ku se tulee.Ei tommosia asioita voi pakottaa.Mutta totuushan on se, että sieltä kotoo harva tulee hakeen.Ei se oo helppoo baareistakaan sitä kamua löytää, vaan kuten sanoin, se on aikalailla arpapeliä.
Älä ahdistu.Osa tostakin menee veke jo ihan iän myötä, loppu pitää vaan sietää ja kestää, niinkuin muidenkin ihmisten.Ja sillon kun alkaa oikeen kunnolla ketuttaan, niin katteles ympärilles vähän tarkkasilmäisemmin, tarkastele ihmisten käyttäytymistä, älä anna kaiken sen sirkuksen huijata sua.50prossaa ainakin niistä tyypeistä miettii samaa ku säkin, vaikkei heti uskois.
Miks antaa periks ?
kiitos siitä
voisit yrittää puhua jollekin ammatti-ihmiselle. Tai niinku ainaski voisit soittaa vaikka johonki auttavaan puhelimeen.
Osaat aivan hirmu hyvin kirjottaa ulos sen "paskan", joka sun sisällä on. Jos susta tuntuu, ettet osaa puhua, niin kirjota se paperille ja lue se ääneen. Sano sille tyypille luurissa, että luet miltä susta tuntuu. sää saat sen noin hyvin kirjotettua, niin PUHU/LUE sun tarina.
Jos kuitenki tuntuu siltä ettet halua puhua, niin kirjoita itelles. Ihan sama mitä ja miten. Kyllä ne lukot aukeaa. Iteki oon aatellun lähtee oman käden kautta... mut se on aivan ku luovuttas ja antas kaikkien kukkoilijoden "voittaa" ***tu eletään niille kiusaksi, jos ne luulee jotain parempia olevansa!
Vaikka susta kuin tuntuu, että oot yksin, niin et oo ainoa. Meitä yksinäisiä on muitakin. Oot ihan varmasti tärkeä jollekin, sä oot hyvä ihminen. Täällä vaan monesti tuntuu sikski nii pahalta, ku joillain näyttää kaikki onnistuvan. Paska samaa se elämä on joka tyypillä. Taitavat olla vaan niin tyhmiä, että luulevat itestään vaikka mitä. Paskat!
hyvä mieli tuli sun viestistä.
Oot varmasti kovin nuori vielä. Mul oli sama juttu joskus aikoinaan mut nykyään, en tosin vieläkään ole kovin vanha, kai. Nykyään olen en sanoisi pärjäävä mutta ne jotka sillon oli jotain "olevinaan" on nykyään mitättömiä. On jättäny muhun jälkensä kaikki paska ja elämä ei oo ollu helppoo. Eikä oo vieläkään mutta tavallaan oon tyytyväinen vaikka toisinaan masentaa ja on paska fiilis.
Ymmärrän kyllä, että sulla on raskasta, mutta itsemurha ei ole koskaan oikea ratkaisu. Ei se taida olla ratkaisu ollenkaan, surkea pakotie vain. Veljeni poistui maailmasta sitä kautta, joten kuvittelen vähän tietäväni mistä puhun. Oletko puhunut asiasta kenellekään? Oletko saanut apua? Aina on joku, joka voi auttaa. Pysähdy hetkeksi miettimään, miten voisit asiassa edetä. Itsemurha tuo aina hirveän määrän surua ja murhetta, vihaakin, läheisten ym. elämään. Älä tee sitä, muista, että masennus on sairaus. Ei sinun vika, voit parantua. Kyllä sinusta välitetään, vaikkei siltä ehkä aina tunnu. Älä tapa, edes itseäsi.
aina se on tuo joka pysäyttää, ku niin monen läheinen on sen tehny..
Mutta se on kumma, miten se tuntuu niin oikealta just omalle kohalle ja tuntuu ihan oikiasti siltä, ettei kukaan jää suremaan,, se kai siitä tekeeki sairauden..
Ei apua oo, haettu on. kiitti.
Koulussa 99 % tyypeistä on ylimielisiä omahyväsiä ylpeitä paskanaamoja joitten kattominenki kuvottaa.
Tuttu juttu kuule, mut kyl sen kestää.. Jos mä oon kestäny ni säki kestät..
Sitä on niin vitun täys nolla ku olla voi.
Joo, mul oli sama fiilis viel kevällä, mut nyt se on muuttumassa.. Ei kukaa oo täys nolla.
Kaikilla vaikuttaa olevan kumppani silittämässä vierellä ja on menoa koulun jälkeen ja on kaikkea kivaa, kavereita riittää ja puhelin piippaa.
Mul ei oo kumppanii silittämässä vierellä mikä ei johdu siit, etten haluis vaa siit etten löydä ketää sopivaa.. Oon vaativa, tiiän mitä ansaitsen enkä tyydy ihan kehen vaa.. Haluun löytää ihmisen josta pidän..
Mul on menoo koulun jälkee silloin tällöin, mut oon melko yksinäinen.. Kyl mul on frendei ihan kivast ja sillee, mut en vaa nää niit kovin usein.. Hengaan kotona tai ulkona ja toivon, et ois enemmän, tää ei riitä...
Toisilla on vittu kaikki saatana, rahaa, älyä, tuuria ja taitoa, rakastava perhe, välittäviä ystäviä, hyvä ulkonäkö omaisuutta ja hyvä terveys ja mahdollisuuksia vaikka mihin.
Toi ulkonäkö kysymys on katsojan silmissä.. Mul on omat kriteerit joita pidän hyvännäkösenä ja sul ne on varmaa eri. Jotku pitää mun ulkonäöst ja jotku ei.. Rahaa on jonku verran, mut ei liikaa.. Oikeestaa täs listas siis minkä tiiän olevan ihan varmaa on toi, et mul on välittävä perhe..
ite mietin itsemurhaa joka lähenee koko ajan.
Nii mullaki, joskus viime keväänä ja talvena.. Usko, se ei kiannata...
Ei tuu viestejä kännykkään eikä sähköpostiin, oon tehny kaikkeni monen vuoden ajan parantaakseni itteäni ajatellen muiden näkökulmaa.
Sul on aikaa vielä, tunnut nuorelta..? Ite oon 15v ja mä tiiän, et mul on vaikka mitä edessä.. Jos laitat sähköpostis tänne ni voidaa kirjotella tjk. mut en viitti ite antaa sähköpostii tänne ku pelkään, et joku tunnistaa mut..
itsemurha on mun valinta.
Se ei oo hyvä valinta, tiiän sen nyt.. Mun elämä on parantunu aika paljo vaik viel vähä aikaa pidin itsarii munki valintana, en enää ja oon ilonen siitä.. Jos haluut ni kirjottele mulle (eli laita s-posti tänne), mä yritän auttaa.. Tiiän milt tää tuntuu..