G: Missä ylimielisimmät opiskelijat?

Itkeekö ruumisauton kuljettaja aina hautajaisissa? Ja jossei itke, tarkoittaako se, että ruumisauton kuljettaja on tunteeton?

Monelle tekevät pakolliset avaukset todella pahaa, eikä omine sormineen siellä ketään pakoteta olemaankaan - voi vain seurata kevyemmin.

Kuolleisiin kuitenkin tottuu nopeasti. Onhan se availu brutaalia hommaa, mutta loistavin tapa oppia anatomiaa ja nähdä sairauksien loppupisteitä käytännössä. Itse olen tehnyt paljonkin valinnaisia avauspöydän äärellä seisoen ja osallistuen ilman ongelmia, mutta silti olen aika herkkä monissa jutuissa.

Potilaiden kanssakin voi usein tulla tippa linssiin mutta sitä ei oikein voi näyttää; potilaat odottavat että lääkäri on se joka jaksaa ja kestää ja tukee. Hajoileva lääkäri ei herätä kovinkaan suurta luottamusta...

Lääkärin on pakko kehittää melko paksu nahka jotta yöunet eivät mene ihmisten kurjista kohtaloista ja elämän epäreiluudesta. Ilman sitä paksua nahkaa ei tätä duunia tekisi kukaan. Se ei kuitenkaan tarkoita välittämisen puutetta: asioiden hoitaminen reippaasti ja asiallisesti ja huolellisesti on parasta palvelua mitä lääkäri voi antaa. Potilaan kanssa itkeskely voi toki olla ihanan empaattista ja sillekin on joskus paikkansa mutta lääkärin tehtävä on olla potilaan asianajaja tautia vastaan. Omaisille on annettava rauha omassa tukijan roolissaan.

Hyvin sanottu. Tottahan se kutsumus ja usko omaan alaan voi muiden silmissä ylimielisyydeltäkin näyttää.

Peräänkuuluttaisin hiukan myös oikeutta nauttia valinnoista joihin on tyytyväinen. Suomessa vaaditaan liikaa pitämään kynttiläänsä vakan alla. Olenko tyytyväinen opiskellessani lääketiedettä ja tietäen että tulevaisuudessa minut odottavat monipuoliset, hyväpalkkaiset ja arvostetut työtehtävät. No kyllä h*lvetissä olen - miksei sitä saisi sanoa? Olen tehnyt ison työn päästäkseni siihen missä nyt olen, ja varaan kyllä oikeuden nauttia työni hedelmistä. En pröystäile tai kerskaile mutten todellakaan suostu nöyristelemään.

"Vähiten ylimielisyyttä tuntuisi löytyvän luonnontieteelliseltä puolelta."

Niinpä.

Ei siitä niin kauaa ole, kun vielä uskoimme, että maapallo on pannukakku.
Tänään useimmat meistä uskovat, että maa on pallo.
Huomenna voi joku vuorostaan perustella palloilijoita paremmin, että maa onkin kuutio, porkkanan mallinen tai vaikka neliulotteinen.

Niin että parempi pysyä nöyränä, kun ei tiedä edes minkä päältä kukkoilisi.

Ettei menisi ihan OT:ksi, niin tulkoon mainituksi, että ylimielisimmät tapamaani opiskelijat ovat olleet järjestään lääkisläisiä. Kokonaisotos on tosin pieni, mutta ylimielisten osuus otokseeni sattuneista lääkisläisistä on lähes 100 %. Pissipollaisimmat lääkisläiset ovat jopa peittelemättä ilmaisseet kuvittelevansa, että ihmiset lähtevät lukemaan luonnontieteitä VAIN hakeakseen vauhtia lääkiksen pääsykokeisiin kun eivät raukat ole suoraan lääkikseen päässeet. Tsiisusss!!!!

mahdollisesti tuleva luonno... kirjoitti:

"Vähiten ylimielisyyttä tuntuisi löytyvän luonnontieteelliseltä puolelta."

Niinpä.

Ei siitä niin kauaa ole, kun vielä uskoimme, että maapallo on pannukakku.
Tänään useimmat meistä uskovat, että maa on pallo.
Huomenna voi joku vuorostaan perustella palloilijoita paremmin, että maa onkin kuutio, porkkanan mallinen tai vaikka neliulotteinen.

Niin että parempi pysyä nöyränä, kun ei tiedä edes minkä päältä kukkoilisi.

Ettei menisi ihan OT:ksi, niin tulkoon mainituksi, että ylimielisimmät tapamaani opiskelijat ovat olleet järjestään lääkisläisiä. Kokonaisotos on tosin pieni, mutta ylimielisten osuus otokseeni sattuneista lääkisläisistä on lähes 100 %. Pissipollaisimmat lääkisläiset ovat jopa peittelemättä ilmaisseet kuvittelevansa, että ihmiset lähtevät lukemaan luonnontieteitä VAIN hakeakseen vauhtia lääkiksen pääsykokeisiin kun eivät raukat ole suoraan lääkikseen päässeet. Tsiisusss!!!!

opiskelen kemiaa ja minulta on muutama lääkisläinen kysynyt että hainko lääkikseen eka, että oliko tää joku varavaihtoehto! Ei todellakaan. Opiskelen ja haluan opiskella ihan tosissani kemiaa.
Eli sanoisin myös että lääkiksessä ylimielisimmät, ihan reilusti.

mahdollisesti tuleva luonno... kirjoitti:

"Vähiten ylimielisyyttä tuntuisi löytyvän luonnontieteelliseltä puolelta."

Niinpä.

Ei siitä niin kauaa ole, kun vielä uskoimme, että maapallo on pannukakku.
Tänään useimmat meistä uskovat, että maa on pallo.
Huomenna voi joku vuorostaan perustella palloilijoita paremmin, että maa onkin kuutio, porkkanan mallinen tai vaikka neliulotteinen.

Niin että parempi pysyä nöyränä, kun ei tiedä edes minkä päältä kukkoilisi.

Ettei menisi ihan OT:ksi, niin tulkoon mainituksi, että ylimielisimmät tapamaani opiskelijat ovat olleet järjestään lääkisläisiä. Kokonaisotos on tosin pieni, mutta ylimielisten osuus otokseeni sattuneista lääkisläisistä on lähes 100 %. Pissipollaisimmat lääkisläiset ovat jopa peittelemättä ilmaisseet kuvittelevansa, että ihmiset lähtevät lukemaan luonnontieteitä VAIN hakeakseen vauhtia lääkiksen pääsykokeisiin kun eivät raukat ole suoraan lääkikseen päässeet. Tsiisusss!!!!

>ihmiset lähtevät lukemaan luonnontieteitä VAIN >hakeakseen vauhtia lääkiksen pääsykokeisiin kun >eivät raukat ole suoraan lääkikseen päässeet.


Eivät kaikki tietenkään, mutta turhan moni. Turussa otetaan esim. kemialle sisään 4x aloituspaikkojen verran porukkaa, koska 3/4 paikan saaneesta ei ota sitä vastaan, ja vielä vuoden jälkeen kato kemian opinnoista on suurta siksi koska porukat ovat hakeneet uudestaan lääkikseen ja päässeet.

Eli totta tuossa on toinen puoli. Tilanne on ikävä nimenomaan luonnontieteille.

riina86 kirjoitti:

opiskelen kemiaa ja minulta on muutama lääkisläinen kysynyt että hainko lääkikseen eka, että oliko tää joku varavaihtoehto! Ei todellakaan. Opiskelen ja haluan opiskella ihan tosissani kemiaa.
Eli sanoisin myös että lääkiksessä ylimielisimmät, ihan reilusti.

Kuten jo tuossa ylempänä totesin, on todellinen ongelma etenkin kemialla että ihmiset käyttävät sitä lääkiksen varavaihtoehtona.

Ei se ole lääkisläisten vika, että ilmiö on niin laajamittainen. Koska mainitsemani menettely on niin tavallista ei ole erityisen ylimielistä kysyä noin, vaikka se epäkohteliasta ja ajattelematonta ehkä onkin.

kandi turkkusesta kirjoitti:

>ihmiset lähtevät lukemaan luonnontieteitä VAIN >hakeakseen vauhtia lääkiksen pääsykokeisiin kun >eivät raukat ole suoraan lääkikseen päässeet.


Eivät kaikki tietenkään, mutta turhan moni. Turussa otetaan esim. kemialle sisään 4x aloituspaikkojen verran porukkaa, koska 3/4 paikan saaneesta ei ota sitä vastaan, ja vielä vuoden jälkeen kato kemian opinnoista on suurta siksi koska porukat ovat hakeneet uudestaan lääkikseen ja päässeet.

Eli totta tuossa on toinen puoli. Tilanne on ikävä nimenomaan luonnontieteille.

MuTuile mitä MuTuilet, jos egosi tuota tarvitsee, mutta todellisuuden kanssa ei egotripilläsi ole yhtymäkohtia. Tai no, kyl' ehkä Turuss'...

Toivottavasti maailmasi ei nyt romahda, mutta useimmat luonnontieteilijät lukevat luonnontieteitä siksi, että juuri luonnontieteet kiinnostavat heitä - eivätkä suinkaan siksi, että pääsisivät hekin "isona" lukemaan sitä mikä SINUA kiinnostaa.

Itse luen biokemiaa, enkä ole edes harkinnut lääkistä kuin lukion toisella hetkellisesti, yhtenä OPO:n esiinnostamista jatkomahdollisuuksistani. Hakenut en lääkikseen koskaan ole, ja tuskinpa tulen hakemaankaan. Biokemia on nimittäin minun juttuni, eikä tapaamieni lääkisläisten perusteella seurakaan lääkiksessä pahemmin houkuttele. Ensimmäisen räikeän esimerkin pissipäisistä lääkisläisistä näin heti ensimmäisenä syksynäni yliopistossa. Meillä oli pakollinen ensiapukurssi ennen kuin meidät päästettiin ensimmäisiä labroja tekemään, ja yhtenä "apuopettajana" (rastinpitäjänä) kurssin käytännön harkoissa oli opintojensa loppuvaiheessa oleva ylimielinen lääkisläinen. Tämä Pisskopf kysyi ea-kurssin loppupalaverissa omahyväisenä: "Kuinkas moni teistä aikoo vielä ensi syksynäkin hakea UUDESTAAN lukemaan lääketiedettä?" Kaksi kättä nousi (30:stä). Eikä kellekään jäänyt epäselväksi, että reppana uskoi niin vakaasti kaikkien biokemiaa lukemaan päässeiden jo hakeneen myös lääkikseen (pääsemättä), ettei hän vaivautunut edes tarkistamaan kuvitelmiensa oikeellisuutta. Jos tyyppi olisi koppavuudeltaan kyennyt osoittamaan edes auttavia akateemisia valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan - eli olisi hoksannut kysyä myös kuinka moni ylipäätään ON KOSKAAN hakeNUT lääkikseen - olisivat samat kaksi kättä (30:stä) nousseet...

Jäi tosiaan paskanmaku suuhun ja kovasti ihmetyttämään, että millä ihmeen akateemisuudella nämä lääkiksen omahyväiset MuTuilijat oikein brassailevat, kun ei niille tule edes mieleen tarkistaa omien kuvitelmiensa todenmukaisuutta. Eikä tapaus valitettavasti ollut ensinkään ainoa laatuaan, olipahan vain ensimmäinen kohtaamani. Myöhemmin näitä on nähty moniaita lisää. Valitettavasti.

Olen kyllä aivan samaa mieltä nimimerkin "Asiallinen tuntija" kanssa, joka jossain aiempana kirjoitti:

"Peräänkuuluttaisin hiukan myös oikeutta nauttia valinnoista joihin on tyytyväinen. Suomessa vaaditaan liikaa pitämään kynttiläänsä vakan alla. Olenko tyytyväinen opiskellessani lääketiedettä ja tietäen että tulevaisuudessa minut odottavat monipuoliset, hyväpalkkaiset ja arvostetut työtehtävät. No kyllä h*lvetissä olen - miksei sitä saisi sanoa? Olen tehnyt ison työn päästäkseni siihen missä nyt olen, ja varaan kyllä oikeuden nauttia työni hedelmistä."

Juuri näin. Jos on lahjakkuutta osoittaen ja ahkeroimalla jotain saanut aikaiseksi, niin totta h**vetissä siitä on lupa olla tyytyväinen - ja terveellä tavalla jopa ylpeä. Siis TERVEELLÄ tavalla. Kyllä saavutuksistaan pitää voida iloita vaikka Suomi kuinka olisi demarien tasapäistämispolitiikan ja huonon itsetunnon luvattu maa, jossa kellään ei muka ole lupa nostaa päätään ja kulkea selkä suorana - eikä varsinkaan olla väleissä itsensä kanssa. Lääkikseen on epäilemättä vaikea päästä, ja opintojen suorittaminen kunnialla loppuun missä tahansa on suoritus, josta on täysi syy ja oikeus olla terveesti ylpeä.

TERVE ylpeys saavutuksistaan on kuitenkin iloitsemista omista saavutuksistaan eikä sitä, että kuvittelee muiden epäonnistuneen ja iloitsee siitä. Terve ylpeys on ihan eri juttu kuin se, että perusteitta kuvittelee jokaisen vastaantulevan (luonnontieteilijän) haluavan ja tuloksetta yrittäneenkin samaa kuin mihin itse on päässyt. Ei semmoinen ole tervettä, että asettuu mielessään muiden ihmisten yläpuolelle, ja tukee mielikuvaansa kuvittelemalla muut epäonnistujiksi. Kyllä terveen ihmisen henkiseen kehitykseen kuuluu, että jo hyvissä ajoin ennen ala-astetta alkaa ymmärtää oman ja muiden ihmisten ajatusmaailmojen olevan erillisiä ja muilla olevan hyvinkin erilaisia kiinnostuksen kohteita, tavoitteita ja mielitekoja kuin itsellä. Tapaamistani lääkisläisistä aivan liian moni tuntuu jääneen tämän kehitysasteen alapuolelle vielä yliopistoiässäkin. Jos aikuisen ihmisen täytyy pönkittää omaa egoaan kuvittelemalla itseensä nähden epäonnistujiksi nekin, joiden tavoitteisiin se itselle niin tärkeä asia ei ole koskaan kuulunutkaan.... niin kyllä kyseessä on joko harvinaisen epäkypsä ja/tai harvinaisen huonon itsetunnon omaava ihminen - ja joka tapauksessa asianomainen on luonnontieteellinen ihme: kahden litran kallossa on kolme litraa karbamidia (aq). Ja tällaisia tapauksia olen nähnyt paljon useampia kuin haluaisin todeksi uskoa.

Olen muuten ajatellut ryhtyä vast'edes tokaisemaan ensi repliikkinä aina lääkisläisen tavatessani:

"Ai oot lääkiksessä vai? Et sitten päässyt lukemaan sairaanhoitajaksi? No, kai se sentään lääkiskin on parempi kuin välivuosi ja karenssi työkkäristä - haet sitten ensi vuonna uudestaan."

Repliikki on tismalleen yhtä mielekäs kuin on lääkisläisten käsitys siitä, että luonnontieteilijät ovat jotenkin epäonnistuneet LÄÄKISLÄISTEN tavoitteissa toteuttaessaan OMIAAN.

tuleva mahdollinen luonnont... kirjoitti:

MuTuile mitä MuTuilet, jos egosi tuota tarvitsee, mutta todellisuuden kanssa ei egotripilläsi ole yhtymäkohtia. Tai no, kyl' ehkä Turuss'...

Toivottavasti maailmasi ei nyt romahda, mutta useimmat luonnontieteilijät lukevat luonnontieteitä siksi, että juuri luonnontieteet kiinnostavat heitä - eivätkä suinkaan siksi, että pääsisivät hekin "isona" lukemaan sitä mikä SINUA kiinnostaa.

Itse luen biokemiaa, enkä ole edes harkinnut lääkistä kuin lukion toisella hetkellisesti, yhtenä OPO:n esiinnostamista jatkomahdollisuuksistani. Hakenut en lääkikseen koskaan ole, ja tuskinpa tulen hakemaankaan. Biokemia on nimittäin minun juttuni, eikä tapaamieni lääkisläisten perusteella seurakaan lääkiksessä pahemmin houkuttele. Ensimmäisen räikeän esimerkin pissipäisistä lääkisläisistä näin heti ensimmäisenä syksynäni yliopistossa. Meillä oli pakollinen ensiapukurssi ennen kuin meidät päästettiin ensimmäisiä labroja tekemään, ja yhtenä "apuopettajana" (rastinpitäjänä) kurssin käytännön harkoissa oli opintojensa loppuvaiheessa oleva ylimielinen lääkisläinen. Tämä Pisskopf kysyi ea-kurssin loppupalaverissa omahyväisenä: "Kuinkas moni teistä aikoo vielä ensi syksynäkin hakea UUDESTAAN lukemaan lääketiedettä?" Kaksi kättä nousi (30:stä). Eikä kellekään jäänyt epäselväksi, että reppana uskoi niin vakaasti kaikkien biokemiaa lukemaan päässeiden jo hakeneen myös lääkikseen (pääsemättä), ettei hän vaivautunut edes tarkistamaan kuvitelmiensa oikeellisuutta. Jos tyyppi olisi koppavuudeltaan kyennyt osoittamaan edes auttavia akateemisia valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan - eli olisi hoksannut kysyä myös kuinka moni ylipäätään ON KOSKAAN hakeNUT lääkikseen - olisivat samat kaksi kättä (30:stä) nousseet...

Jäi tosiaan paskanmaku suuhun ja kovasti ihmetyttämään, että millä ihmeen akateemisuudella nämä lääkiksen omahyväiset MuTuilijat oikein brassailevat, kun ei niille tule edes mieleen tarkistaa omien kuvitelmiensa todenmukaisuutta. Eikä tapaus valitettavasti ollut ensinkään ainoa laatuaan, olipahan vain ensimmäinen kohtaamani. Myöhemmin näitä on nähty moniaita lisää. Valitettavasti.

Olen kyllä aivan samaa mieltä nimimerkin "Asiallinen tuntija" kanssa, joka jossain aiempana kirjoitti:

"Peräänkuuluttaisin hiukan myös oikeutta nauttia valinnoista joihin on tyytyväinen. Suomessa vaaditaan liikaa pitämään kynttiläänsä vakan alla. Olenko tyytyväinen opiskellessani lääketiedettä ja tietäen että tulevaisuudessa minut odottavat monipuoliset, hyväpalkkaiset ja arvostetut työtehtävät. No kyllä h*lvetissä olen - miksei sitä saisi sanoa? Olen tehnyt ison työn päästäkseni siihen missä nyt olen, ja varaan kyllä oikeuden nauttia työni hedelmistä."

Juuri näin. Jos on lahjakkuutta osoittaen ja ahkeroimalla jotain saanut aikaiseksi, niin totta h**vetissä siitä on lupa olla tyytyväinen - ja terveellä tavalla jopa ylpeä. Siis TERVEELLÄ tavalla. Kyllä saavutuksistaan pitää voida iloita vaikka Suomi kuinka olisi demarien tasapäistämispolitiikan ja huonon itsetunnon luvattu maa, jossa kellään ei muka ole lupa nostaa päätään ja kulkea selkä suorana - eikä varsinkaan olla väleissä itsensä kanssa. Lääkikseen on epäilemättä vaikea päästä, ja opintojen suorittaminen kunnialla loppuun missä tahansa on suoritus, josta on täysi syy ja oikeus olla terveesti ylpeä.

TERVE ylpeys saavutuksistaan on kuitenkin iloitsemista omista saavutuksistaan eikä sitä, että kuvittelee muiden epäonnistuneen ja iloitsee siitä. Terve ylpeys on ihan eri juttu kuin se, että perusteitta kuvittelee jokaisen vastaantulevan (luonnontieteilijän) haluavan ja tuloksetta yrittäneenkin samaa kuin mihin itse on päässyt. Ei semmoinen ole tervettä, että asettuu mielessään muiden ihmisten yläpuolelle, ja tukee mielikuvaansa kuvittelemalla muut epäonnistujiksi. Kyllä terveen ihmisen henkiseen kehitykseen kuuluu, että jo hyvissä ajoin ennen ala-astetta alkaa ymmärtää oman ja muiden ihmisten ajatusmaailmojen olevan erillisiä ja muilla olevan hyvinkin erilaisia kiinnostuksen kohteita, tavoitteita ja mielitekoja kuin itsellä. Tapaamistani lääkisläisistä aivan liian moni tuntuu jääneen tämän kehitysasteen alapuolelle vielä yliopistoiässäkin. Jos aikuisen ihmisen täytyy pönkittää omaa egoaan kuvittelemalla itseensä nähden epäonnistujiksi nekin, joiden tavoitteisiin se itselle niin tärkeä asia ei ole koskaan kuulunutkaan.... niin kyllä kyseessä on joko harvinaisen epäkypsä ja/tai harvinaisen huonon itsetunnon omaava ihminen - ja joka tapauksessa asianomainen on luonnontieteellinen ihme: kahden litran kallossa on kolme litraa karbamidia (aq). Ja tällaisia tapauksia olen nähnyt paljon useampia kuin haluaisin todeksi uskoa.

Olen muuten ajatellut ryhtyä vast'edes tokaisemaan ensi repliikkinä aina lääkisläisen tavatessani:

"Ai oot lääkiksessä vai? Et sitten päässyt lukemaan sairaanhoitajaksi? No, kai se sentään lääkiskin on parempi kuin välivuosi ja karenssi työkkäristä - haet sitten ensi vuonna uudestaan."

Repliikki on tismalleen yhtä mielekäs kuin on lääkisläisten käsitys siitä, että luonnontieteilijät ovat jotenkin epäonnistuneet LÄÄKISLÄISTEN tavoitteissa toteuttaessaan OMIAAN.

Asiallista tekstiä! :) Asian ydinhän on juuri siinä, että useimmilta lääkisläisiltä puuttuu Terve ylpeys. Luullaan että luonnontieteilijät ovat epäonnistuneita lääkikseen pyrkineitä. Nim. Kokemusta on. Minua myös luultu tällaiseksi 'epäonnistuneeksi', vaikken ole ikinä lääkikseen hakenut, enkä aio, koska en koe alaa mitenkään omakseni. Haluan tehdä tiedettä fysiikan puolella.

fyysikko-- kirjoitti:

Asiallista tekstiä! :) Asian ydinhän on juuri siinä, että useimmilta lääkisläisiltä puuttuu Terve ylpeys. Luullaan että luonnontieteilijät ovat epäonnistuneita lääkikseen pyrkineitä. Nim. Kokemusta on. Minua myös luultu tällaiseksi 'epäonnistuneeksi', vaikken ole ikinä lääkikseen hakenut, enkä aio, koska en koe alaa mitenkään omakseni. Haluan tehdä tiedettä fysiikan puolella.

Olisikohan syy (mahdolliseen) huonoon itsetuntoon, että lääketiede on SOVELTAVA TIEDE, toisin kuin puhtaat luonnontieteet kuten fysiikka ja kemia?

Niin tärkeää kuin lääketiede onkin käytännön elämän kannalta, niin tieteiden hierarkiassa - tieteellisin kriteerein - se on "alempana" kuin esimerkiksi fysiikka.

itsetunnon salaisuus? kirjoitti:

Olisikohan syy (mahdolliseen) huonoon itsetuntoon, että lääketiede on SOVELTAVA TIEDE, toisin kuin puhtaat luonnontieteet kuten fysiikka ja kemia?

Niin tärkeää kuin lääketiede onkin käytännön elämän kannalta, niin tieteiden hierarkiassa - tieteellisin kriteerein - se on "alempana" kuin esimerkiksi fysiikka.

...lääke"tiede" ei ole edes tiede, vaan kokoelma varsinaisten tieteiden tutkimustuloksia soveltavia ammattikäytänteitä. ;)

P**se pitkä, etämä lyhyt kirjoitti:

...lääke"tiede" ei ole edes tiede, vaan kokoelma varsinaisten tieteiden tutkimustuloksia soveltavia ammattikäytänteitä. ;)

AMK!!

lääkishän on kirjoitti:

AMK!!

...mutta älä sano sitä ääneen! Lääkärit johtavat jo ennestään akateemisten itsemurhatilastoja, ja jos lääketieteen opiskelijat hoksaavat tuon tiedät-kyllä-minkä-paljastit -jutun, ne eivät enää ehdi edes valmistua ennen kuin killuvat narun jatkona. ;)

tuleva mahdollinen luonnont... kirjoitti:

MuTuile mitä MuTuilet, jos egosi tuota tarvitsee, mutta todellisuuden kanssa ei egotripilläsi ole yhtymäkohtia. Tai no, kyl' ehkä Turuss'...

Toivottavasti maailmasi ei nyt romahda, mutta useimmat luonnontieteilijät lukevat luonnontieteitä siksi, että juuri luonnontieteet kiinnostavat heitä - eivätkä suinkaan siksi, että pääsisivät hekin "isona" lukemaan sitä mikä SINUA kiinnostaa.

Itse luen biokemiaa, enkä ole edes harkinnut lääkistä kuin lukion toisella hetkellisesti, yhtenä OPO:n esiinnostamista jatkomahdollisuuksistani. Hakenut en lääkikseen koskaan ole, ja tuskinpa tulen hakemaankaan. Biokemia on nimittäin minun juttuni, eikä tapaamieni lääkisläisten perusteella seurakaan lääkiksessä pahemmin houkuttele. Ensimmäisen räikeän esimerkin pissipäisistä lääkisläisistä näin heti ensimmäisenä syksynäni yliopistossa. Meillä oli pakollinen ensiapukurssi ennen kuin meidät päästettiin ensimmäisiä labroja tekemään, ja yhtenä "apuopettajana" (rastinpitäjänä) kurssin käytännön harkoissa oli opintojensa loppuvaiheessa oleva ylimielinen lääkisläinen. Tämä Pisskopf kysyi ea-kurssin loppupalaverissa omahyväisenä: "Kuinkas moni teistä aikoo vielä ensi syksynäkin hakea UUDESTAAN lukemaan lääketiedettä?" Kaksi kättä nousi (30:stä). Eikä kellekään jäänyt epäselväksi, että reppana uskoi niin vakaasti kaikkien biokemiaa lukemaan päässeiden jo hakeneen myös lääkikseen (pääsemättä), ettei hän vaivautunut edes tarkistamaan kuvitelmiensa oikeellisuutta. Jos tyyppi olisi koppavuudeltaan kyennyt osoittamaan edes auttavia akateemisia valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan - eli olisi hoksannut kysyä myös kuinka moni ylipäätään ON KOSKAAN hakeNUT lääkikseen - olisivat samat kaksi kättä (30:stä) nousseet...

Jäi tosiaan paskanmaku suuhun ja kovasti ihmetyttämään, että millä ihmeen akateemisuudella nämä lääkiksen omahyväiset MuTuilijat oikein brassailevat, kun ei niille tule edes mieleen tarkistaa omien kuvitelmiensa todenmukaisuutta. Eikä tapaus valitettavasti ollut ensinkään ainoa laatuaan, olipahan vain ensimmäinen kohtaamani. Myöhemmin näitä on nähty moniaita lisää. Valitettavasti.

Olen kyllä aivan samaa mieltä nimimerkin "Asiallinen tuntija" kanssa, joka jossain aiempana kirjoitti:

"Peräänkuuluttaisin hiukan myös oikeutta nauttia valinnoista joihin on tyytyväinen. Suomessa vaaditaan liikaa pitämään kynttiläänsä vakan alla. Olenko tyytyväinen opiskellessani lääketiedettä ja tietäen että tulevaisuudessa minut odottavat monipuoliset, hyväpalkkaiset ja arvostetut työtehtävät. No kyllä h*lvetissä olen - miksei sitä saisi sanoa? Olen tehnyt ison työn päästäkseni siihen missä nyt olen, ja varaan kyllä oikeuden nauttia työni hedelmistä."

Juuri näin. Jos on lahjakkuutta osoittaen ja ahkeroimalla jotain saanut aikaiseksi, niin totta h**vetissä siitä on lupa olla tyytyväinen - ja terveellä tavalla jopa ylpeä. Siis TERVEELLÄ tavalla. Kyllä saavutuksistaan pitää voida iloita vaikka Suomi kuinka olisi demarien tasapäistämispolitiikan ja huonon itsetunnon luvattu maa, jossa kellään ei muka ole lupa nostaa päätään ja kulkea selkä suorana - eikä varsinkaan olla väleissä itsensä kanssa. Lääkikseen on epäilemättä vaikea päästä, ja opintojen suorittaminen kunnialla loppuun missä tahansa on suoritus, josta on täysi syy ja oikeus olla terveesti ylpeä.

TERVE ylpeys saavutuksistaan on kuitenkin iloitsemista omista saavutuksistaan eikä sitä, että kuvittelee muiden epäonnistuneen ja iloitsee siitä. Terve ylpeys on ihan eri juttu kuin se, että perusteitta kuvittelee jokaisen vastaantulevan (luonnontieteilijän) haluavan ja tuloksetta yrittäneenkin samaa kuin mihin itse on päässyt. Ei semmoinen ole tervettä, että asettuu mielessään muiden ihmisten yläpuolelle, ja tukee mielikuvaansa kuvittelemalla muut epäonnistujiksi. Kyllä terveen ihmisen henkiseen kehitykseen kuuluu, että jo hyvissä ajoin ennen ala-astetta alkaa ymmärtää oman ja muiden ihmisten ajatusmaailmojen olevan erillisiä ja muilla olevan hyvinkin erilaisia kiinnostuksen kohteita, tavoitteita ja mielitekoja kuin itsellä. Tapaamistani lääkisläisistä aivan liian moni tuntuu jääneen tämän kehitysasteen alapuolelle vielä yliopistoiässäkin. Jos aikuisen ihmisen täytyy pönkittää omaa egoaan kuvittelemalla itseensä nähden epäonnistujiksi nekin, joiden tavoitteisiin se itselle niin tärkeä asia ei ole koskaan kuulunutkaan.... niin kyllä kyseessä on joko harvinaisen epäkypsä ja/tai harvinaisen huonon itsetunnon omaava ihminen - ja joka tapauksessa asianomainen on luonnontieteellinen ihme: kahden litran kallossa on kolme litraa karbamidia (aq). Ja tällaisia tapauksia olen nähnyt paljon useampia kuin haluaisin todeksi uskoa.

Olen muuten ajatellut ryhtyä vast'edes tokaisemaan ensi repliikkinä aina lääkisläisen tavatessani:

"Ai oot lääkiksessä vai? Et sitten päässyt lukemaan sairaanhoitajaksi? No, kai se sentään lääkiskin on parempi kuin välivuosi ja karenssi työkkäristä - haet sitten ensi vuonna uudestaan."

Repliikki on tismalleen yhtä mielekäs kuin on lääkisläisten käsitys siitä, että luonnontieteilijät ovat jotenkin epäonnistuneet LÄÄKISLÄISTEN tavoitteissa toteuttaessaan OMIAAN.

On täysin totta, että luonnontieteellisille sisäänpäässeistä suuri osa valuu seuraavan parin vuoden aikana lääkikseen. Tai ainakin sitten muualle, kun huomaavat etteivät vieläkään pääse lääkikseen tai ylipäätään enää haluakaan sinne.

Uskon, että suurin osa heistä, jotka oikeasti niitä luonnontieteitä opiskelevat, eivät halua lääkikseen. Hyvin moni kuitenkin pyrkii juurikin "kakkosvaihtoehtona" kemiaan tai fysiikkaan, jotta saisi sieltä muka vauhtia lääkikseen pääsyssä. Menetelmä on erittäin typerä, sillä jos nämä eivät ole tajunneet edes lukion fysiikaa, niin ei se yliopiston fysiikka siinä auta, kun siellä nyt on vielä vähemmän joku kädestä pitämässä ja rautalangasta vääntämässä perusasioita. Tästä seuraakin se, että kyseiset yksilöt eivät käy kursseilla ja eivät oikeasti opiskele niitä luonnontieteitä. Näitä lääkikseen hinkuajia kuitenkin on paljon ja se on ihan fakta. Todennäköisesti heitä ei kuitenkaan kursseilla näy tai eivät sano sitä ääneen.

Typerää on kuitenkin lääkisläisiltä tai keneltä tahansa kuittailla muille heidän opiskelualastaan. Lääkikseenhän kuitenkin tunnetusti pääsee iso liuta ihmisiä suoraan lukiosta, koska lukiolaiset saavat monta pistettä lisää muihin hakijoihin nähden. Ja se 18-19 -vuotiaiden "kypsyyshän" tiedetään... :)

tai sitten ei kirjoitti:

On täysin totta, että luonnontieteellisille sisäänpäässeistä suuri osa valuu seuraavan parin vuoden aikana lääkikseen. Tai ainakin sitten muualle, kun huomaavat etteivät vieläkään pääse lääkikseen tai ylipäätään enää haluakaan sinne.

Uskon, että suurin osa heistä, jotka oikeasti niitä luonnontieteitä opiskelevat, eivät halua lääkikseen. Hyvin moni kuitenkin pyrkii juurikin "kakkosvaihtoehtona" kemiaan tai fysiikkaan, jotta saisi sieltä muka vauhtia lääkikseen pääsyssä. Menetelmä on erittäin typerä, sillä jos nämä eivät ole tajunneet edes lukion fysiikaa, niin ei se yliopiston fysiikka siinä auta, kun siellä nyt on vielä vähemmän joku kädestä pitämässä ja rautalangasta vääntämässä perusasioita. Tästä seuraakin se, että kyseiset yksilöt eivät käy kursseilla ja eivät oikeasti opiskele niitä luonnontieteitä. Näitä lääkikseen hinkuajia kuitenkin on paljon ja se on ihan fakta. Todennäköisesti heitä ei kuitenkaan kursseilla näy tai eivät sano sitä ääneen.

Typerää on kuitenkin lääkisläisiltä tai keneltä tahansa kuittailla muille heidän opiskelualastaan. Lääkikseenhän kuitenkin tunnetusti pääsee iso liuta ihmisiä suoraan lukiosta, koska lukiolaiset saavat monta pistettä lisää muihin hakijoihin nähden. Ja se 18-19 -vuotiaiden "kypsyyshän" tiedetään... :)

"On täysin totta, että luonnontieteellisille sisäänpäässeistä suuri osa valuu seuraavan parin vuoden aikana lääkikseen. "

"Hyvin moni kuitenkin pyrkii juurikin "kakkosvaihtoehtona" kemiaan tai fysiikkaan,---"

"Näitä lääkikseen hinkuajia kuitenkin on paljon ja se on ihan fakta."

Että ihan "täysin totta" ja "ihan fakta"? :D

Oliskos mitään lukuja esittää noista "suuresta osasta" ja "paljosta"? Mikä on lähteesi - kai sinulla jotakin muutakin on väitteidesi pohjaksi kuin pelkkä MuTu, kun rohkenet julistaa väitteesi "totuudeksi" ja "faktaksi"? Mistä siis kuulit/luit moista? Etnisesti pukeutuneiden nuorten eläkeläisten tietotoimistolta raviradan parkkipaikalla? Joltakin "täysin objektiiviselta" lääketieteen opiskelijalta tai peräti joukolta semmoisia? Vai tiesivätkö jo Antiikin Roomalaiset nuo väittämäsi totuuksiksi? MuTu on MuTua, eikä se jalostu faktaksi pelkällä väittämisellä.

Väitit:

"On täysin totta, että luonnontieteellisille sisäänpäässeistä suuri osa valuu seuraavan parin vuoden aikana lääkikseen."

Katsotaanpa asiaa tilastojen valossa:

Vuonna 2007 luonnontieteellisten alojen yliopistokoulutukseen hyväksyttiin 5188 henkeä (keväällä 137 ja syksyllä 5051). Samana vuonna lääketieteellisiin hyväksyttiin 618 henkeä.

Lähde: Opetushallitus / Yliopistoihin hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet.
http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=277
(Valikosta Excel-tiedostot "Syksyllä 2007 alkava koulutus / koulutusloittain" ja "Keväällä 2007 alkanut koulutus / koulutusaloittain".)

"Suuri osa" 5200:sta siirtyy opiskelemaan alalle, jossa vuosittainen sisäänotto on n. 600????
JOS EDES 11% vuosittain luonnontieteitä lukemaan päässeistä "valuisi lääkikseen" kuten sinä väität, ei lääkikseen enää muita mahtuisikaan. Koska itsekin totesit, että lääkikseen "pääsee iso liuta ihmisiä suoraan lukiosta, koska lukiolaiset saavat monta pistettä lisää muihin hakijoihin nähden", täytyy luonnontieteellisistä lääkikseen "valuvien" osuuden olla huomattavasti pienempi kuin 11% luonnontietlijöistä. Ja se määrä, maksimissaan muutama prosentti, on siis sinun mukaasi "suuri osa" ja "hyvin moni". Hohhoijaa.

Siitä olen kyllä yhtä mieltä kanssasi, että lääkisläisiltä on typerää elätellä tuollaisia kuvitelmia egonsa pönkittämiseksi. Ja samaa mieltä tuntuu olevan joku muukin, koskapa lääkisläiset ovat saaneet aika hyvin ääniä tässä epävirallisessa gallupissa...

PS. Sinun mukaasi valuma lääkikseen tapahtuu parina seuraavana vuonna luonnontieteelliseen pääsystä, mutta edellä kunkin vuoden valuma oli jyvitetty yhdelle vuodelle - kokonaisvalumahan ei siitä muutu. Eli: 2007 luonnontieteelliseen päässeiden "valuma" oli keskitetty laskuissa kokonaan vuodelle 2008, mutta vastaavasti 2006 luonnontieteelliseen päässeiden osuus oli jätetty huomiotta vuoden 2008 "valumassa", koska koko "suuren osan" heistä katsottiin "valuneen" lääkikseen jo 2007, jne. Kokonaisvaluma ei muutu siitä jyvitetäänkö peräkkäisten vuosien "valuma" yhdelle vai kahdelle vuodelle, kunhan kaikki vuodet käsitellään samalla tavalla.

lääkärin takaraivoon saattaa jäädä esikuvallisena vaateena myös se, että Hippokrates korotettiin jo uransa puolessa välissä jumalien joukkoon ja hänelle perustettiin yli 300 aesklepionia ympäri silloista maailmaa. Olavi Louheranta pyytää muistamaan, että aesklepioneihin otettiin vain potilaita, jotka taatusti paranivat.Lääkäreillä on tarve kuulua yhteisöön yleensä ikäryhmäinitiaatioiden kautta, toogajuhlista vapaamuurareihin. Kun puolisokin usein löytyy lääkäriyhteisöstä, lääkäriys nimittää ihmistä suurelta osin. Mitä suurempi osa persoonaa on lääkäriyttä, sen haavoittuvampi persoona on. Olavi Louheranta sanoo miettineensä antropologisesti, voisiko lääkärin jopa itsemurhariskiin johtavaa altruismia verrata uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuviin itsemurhiin?

Syytä en tiedä, mutta selityksen keksin.

Rekisteröitynyt käyttäjä - jonka tunnistaa siitä, että hänen nimimerkkinsä on samalla linkki hänen profiiliinsa eikä pelkkää tekstiä kuten otsikot ja rekisteröitymättömien käyttäjien nimimerkit - voi halutessaan jälkikäteen poistaa jonkin kommenttinsa. Tällöin poistuvat myös kaikki hänen kommentistaan lähtevät haarat "puurakenteessa" eli kaikki vastauksena hänelle kirjoitetut kommentit, vastauksena näihin vastauksiin kirjoitetut kommentit jne.

Eli joku tähän keskusteluun kirjoittanut rekisteröitynyt käyttäjä lienee tullut katumapäälle jonkin kommenttinsa osalta, ja vetänyt sen takaisin. Samalla on sitten poistunut koko haara, eli muutama poistetun kommentin kirvoittama jatkokommenttikin.

Pahoittelen rautalangasta vääntämistä, jos edellä oleva oli tiedossasi jo ennestään.

Vastausta varsinaiseen kysymykseesi eli syytä siihen, miksi joku on tullut katumapäälle, en tiedä. Keskustelun provokatorisimmat kommentit kun näyttäisivät minusta olevan yhä tallella, ja itsesensuurin alttarilla uhratut kannanotot lienevät olleet maltillisemmasta päästä kun eivät ole edes jääneet mieleen.

IMHO: Ei lääketieteen opiskelijoista ja teekkareista voi _minun_mielestäni_ puhua samana päivänäkään jos ylimielisyys on kriteerinä.

Itse luen FM-tutkintoa luonnontieteistä, mutta sivuaineilen satunnaisesti teekkareiden keskuudessa, ja ne vaikuttavat itse asiassa ihan rennolta ja reilulta jengiltä. Viinahuuruinen opiskelijakulttuuri älämölöineen on toinen juttu, mutta eivät teekkarit minun kokemukseni mukaan (selvinpäin) mitään nokka pystyssä kulkevia akateemisia idiootteja ole.

Lääketieteen opiskelijat ovat luku sinänsä. Tänne kirjoittaneiden tulevien kolleegojen tavoin olen minäkin tullut monen monta kertaa luulluksi lääketieteellisen pääsykokeissa epäonnistuneeksi, ja sellaisena medisiinarit ova minua myös kohdelleet. Enkä ole koskaan edes hakenut.