Liukupintoja pitkin;onko näin?Kysykää mielipide
molempien yliopistojen geologian laitoksilta.
molempien yliopistojen geologian laitoksilta.
Ortodoksikirkko liukuu
tulevaan torikuoppaan?
3278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Huolesi lienee aiheellinen. Jo nyt P-Louhen rakentaminen on uhannut muuttaa haitallisesti kirkon perustusolosuhteita.
Ainoa keino pohjavesiolosuhteiden merkittävienkin lisämuutosten ehkäisemiseksi näyttäisi olevan maanalaisen parkkiluolan rakentaminen niin, että uudet rakenteet tehdään vesitiiviiksi, joko erillisin terässeinämin tai sitten vesitiivinä betonirakenteina.
Molemmat tavat merkitsevät erittäin kalliita rakentamiskustannuksia autopaikkaa kohti, moninkertaisia P-Louheen verraten. Kenen luulette joutuvan maksumieheksi?
Kaupunkilaisille on kerrottu, että pysäköintilaitoksen rakentamisen mahdollisesti aiheuttama pohjaveden kuivuminen ei vaikuta torin ympärillä olevien talojen perustuksiin haitallisesti, koska melkein kaikki talot ovat jo paalutetut kovaan pohjaan. Kuka sanoo, ettei pohjaveden häipyminen vaikuta savimaahan laajemmaltikin, esimerkiksi juuri mainitulla tavalla liukumina, painumina tai muuten vain kutistumisina? Mitä tapahtuu vanhoille viemärille, kaukolämpöjohdoille, katupinnoille, tai muulle infrastruktuurille? Entä muutoinkin kummallisista olosuhteista kärsivälle puustolle?
Onko kyseessä sama asia kuin Virttaankankaan pohjavedenottamon tapauksessa, jonka yhteydessä on vedottu EU-ohjeisiin pohjavesien koskemattomuudesta?
Mitä turkulaispoliitikkoja tämä vähimmässäkään määrin kiinnostaa.Tärkeintä on hyvä veli/sisar-toiminnan likkiytyminen liikemiesten ja muiden rahakkaiden kanssa.
Samallahan voi sanoa koko Suomen menettävän tärkeää historiallista dokumenttia kaupunkikulttuurin kehittymisestä aina 1500-luvulta alkaen toriparkin toteutuessa.
Turun suuret rakennusliikeet saivat käyttää halpaa puupaalutusta vielä lähes vuosikymmenen senjälkeen kun sen käyttö muualla maassa oli kestämättömänä jo kielletty!
Ortodoksikirkon perustus on vanhempi. Kaupungin kanta on yleensä tällaisissa tapauksissa ollut se, että rakennukset olisi pitänyt rakennettaessa perustaa niin, että ne kestävät.
Keskustan pohjavedet ovat vaarallisesti alentuneet sekä kaupungin suorittaman viemäröinnin että katujen asflatoinnin vuoksi. Kaupunkia ei kuitenkaan ole velvoitettu osallistumaan millään lailla toimenpiteistänsä aiheutuneiden vaurioiden korjauksiin.
Viimeksi tämän tapaisesta asiasta keskusteltiin Pääskyvuoressa, jossa kaupunki kuljetti uuden, kallioon louhitun asuinalueen louhos- ja maamassoja suolle rakennetun - aikanaan päättyväksi suunnitellun - omakotikadun kautta, niin että talojen perustukset rikkoutuivat ylisuurten kuormien hytkytyksessä. Reitin valinta johtui siitä, että kaupungilla oli kiire saada muutettua uuden alueen tontit rahaksi. Muutoinhan maamassat olisi voitu kuljettaa uuden kaavan mukaan rakennettavia uusia teitä, turhaa kiusaa muille aiheuttamatta! Kaupunki todettiin syyttömäksi, koska "omakotitalojen perustuksia ei oltu aikanaan rakennettu kestämään liikennettä"!