Koulussa lapsille/nuorille opetetaan propagandaa, ruotsalaiset olivat muka jaloja valloittajia, eivät suomalaisia riistäneet. Totuus on kuitenkin armoton, ruotsalaiset olivat raakoja miehittäjiä, kiskoivat armotta veroja, ryöstivät ja raiskasivat.
Tätä terroria vastaan nousi suomalainen sankari, Jaakko Ilkka. Hän taisteli urhoollisesti julmaa miehittäjää vastaan, aliarvostettu suomalainen sankari!
Tätä terroria vastaan nousi suomalainen sankari, Jaakko Ilkka. Hän taisteli urhoollisesti julmaa miehittäjää vastaan, aliarvostettu suomalainen sankari!
Vastaukset 15
Vanhimmat
että Jaakko Ilkka taisteli Ruotsin kuninkaan puolella!
Jaakko Ilkka ja pohjalaiset taistelivat kylläkin Kaarle herttuan, ruotsaisen vallankaappaajan ja pyövelin puolella. kaarle oli istuvan kuninkaan Sigismundin setä.
Pohjimmainen syy nuijasotaan oli kuitenkin pohjalaisten isäntien haluttomuus maksaa veroja (linnaleiri) samassa mitassa mihin muualla suomessa oli totuttu jo vuosikausia.
ristiretki on ollut valloitus ja pakkoholhoukseen otto, mutta kysymys kuuluukin:
Miksi kansa on uskossa yhäkin ja on omaksunut läntisen yhteiskunta mallin ja suurin uhka on:
Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
Russia, Russia and Russia.
Rusit=tulivat lännestä=idän tie
nii jotta talonpoika se jäi herrojen kalliin teräksen alle tuasen nii:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
""""Jaakko Pentinpoika Ilkka, nuijamiesten päällikkö, syntyi noin 1545 Ilmajoella Kokkolan kylässä ja kuoli mestattuna, ennen kuin Klaus Flemingin 27. tammikuuta 1597 kirjoittama kirje saapui Etelä-Pohjanmaalle.
Jaakko Ilkan isä oli Ilmajoen toiseksi suurin maanomistaja, Jaakko vaihtui isännäksi vuonna 1585 ja toimi myös kolmena seuraavana vuonna Ilmajoen nimismiehenä. Jaakko Ilkka kustansi itselleen ratsuvarustuksen ja ryhtyi ratsumieheksi ja sai näin verovapauden, eli rälssin, talolleen ja oli näin ollen itse rälssimies.
Vuonna 1595 koko Pohjanmaan lääni jätti voiveron maksamatta kruunulle. Jaakko Ilkan johdolla ruotsinkielinen Pohjanmaa seurasi kolmella sotaretkellä ollutta Ilkkaa ja maakunta tyhjennettiin nopeasti huoveista. Fleming joukkoineen kukisti kapinan ja Jaakko Ilkka vietiin Turkuun vankilaan, josta hän karkasi juuri ennen nuijasodan syttymistä loppuvuonna 1596.
Ilkka valittiin nuijamiesten päälliköksi ja 31. joulukuuta 1596 Flemingin joukot seisoivat Ilkan johtamia nuijamiehiä vastapäätä Nokian kartanon lähettyvillä Pirkkalassa. Varsinainen taistelu päättyi ratkaisemattomana. Seuraavana päivänä ennen miekkaa Fleming käytti sanan valtaa ja kehotti nuijamiehiä luovuttamaan päällikönsä, jolloin rivimiehiä ei rangaistaisi. Nuijamiesten rivit hajosivat, mutta Jaakko Ilkka karkasi Ilmajoelle miestensä edellä. Fleming julisti nyt yleisen rynnäkön, ja hänen ratsumiehensä tappoivat pakenevia nuijamiehiä satamäärin. Vouti Abraham Melkiorinpoika vangitsi kuitenkin Ilkan ja hänen kapinaliikkeen-esikuntansa ja teloitti heidät Isonkyrön kirkolla. Flemingin kirje (Jaakko Ilkan vangitsemis- ja Turun vankilaan toimittamiskäsky) ei ehtinyt tavoittaa vouti Abraham Melkiorinpoikaa ennen Jaakko Ilkan mestausta.""""
Nuijasota on 1900-luvun alkupuolen nationalistisessa historiankirjoituksessa usein nostettu suomalaisuuden symboliksi ja esitetty se suomalaisten nousuksi vierasta sortajaa edustanutta aatelistoa vastaan. Historiantutkimuksen keskeisiä selityksiä ovat kuitenkin olleet muun muassa "sota-ajan ja ankarien katovuosien aiheuttamat rasitukset, sotaväsymyksen aiheuttama tyytymättömyyden purkautuminen, poliittinen kiihotus sekä lukumäärässä ja vauraudessa kasvaneen aatelin harjoittama talonpoikien riisto".[3]
Ensimmäisiä nuijasotaa koskevia tutkimuksia oli Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen väitöskirja vuodelta 1858, jossa hän esitti, että kapinoivat talonpojat taistelivat perinteisestä talonpoikaisvapaudestaan. 1930-luvulta aina 1970-luvulle asti vallitsevana historiantulkintana oli Pentti Renvallin sodan psykologinen tulkinta, jonka mukaan kapinalliset talonpojat olivat väsyneitä sotaan ja henkisesti alikehittyneitä suhteessa Etelä-Suomen talonpoikiin.
Psykologisoivien näkemysten sijaan nykytutkijat korostavat sodan yhteiskunnallista taustaa. Näiden näkemysten mukaan nuijasota syntyi Ruotsin sisällissodan ja Suomen kiristyvien säätyvastakohtaisuuksien, sekä pitkällisen Venäjän sodan aiheuttaman väsymysreaktion takia.
Professori Heikki Ylikangas on osoittanut useissa tutkimuksissa, että kapinan syyt löytyvät kasvaneesta säätyjen vastakkainasettelusta, joka johtui aatelin kasvusta ja talonpoikien köyhtymisestä. Yhdysvaltalainen tutkija John P. Maarbjerg esitti 1992, että kapina syttyi Etelä-Pohjanmaalla siksi, koska se oli eniten riippuvainen kaupasta ja tuonnista ja aikakauden hintakehitys oli ollut epäedullinen pohjalaisille tuottajille. Tämän vuoksi perinteiset talonpoikaisjohtajat ja köyhemmät talonpojat yhdistivät voimansa ja ryhtyivät kapinoimaan.[4]
tulee tapahtumaan melko pian uudestaan. Suomessa. Samasta syystä!
Nuija sota oli mielestäni tavallaan epäisänmaallinen kapina, sillä luultavasti Flemingillä oli tarkoitus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja perustaa oma hallintoalue, Suomi.
Pohojalaasten kapina oli tietysti aiheellinen sortoa vastaan, mutta ehkä se olisi ajastaan palkittu omalla kansallistunteella joka kuuluu olevan näille tärkeä. Jokainen tietysti tavoittelee ensisijaisesti omaa etua.
Jos ja jos klasu olisi elänyt pitmpään olisi ehkä Sigismund voinut tukea ilkeyttään edistämällä Flemingin toimia Kaarlea vastaan.
ilman nuijasotaa itsenäinen suomi olisi ollut mahdollinen flemingin ja sigismundin myötä...
Nuijasota oli kapina kansainvälistä trendiä vastaan, jota Suomessa ajoi Klaus Fleming.
Klaus Fleming oli saanut asemansa tukemalla Puolan kuningasta Sigismundia, joka oli ollut myös Ruotsin kuningas. Puolassa oli vallalla maaorjuus ja ylhäisaateliston kartanoherruus ja suuri itsenäisyys, mikä varmaan sopi erittäin hyvin Klasulle. Klasu itse kahmi maaomaisuuksia esim. tapattamalla nuijamiehiä ja piti talonpoikia ennen näkemättömässä kurissa. Ilmeisesti jotkut historioitsijat ovat sitten kaavailleet, että Klasun ylivallan alaisuudessa suomalaiset olisivat olleet "itsenäisempiä". Silloiset suomalaisten aatelisten kansainvälistymisaikeet menivät kuitenkin nurin,kun Klasun kannattajat hävisivät Kaarle herttuaa vaastaan ja Kaarle herttua teloitti 20 johtavaa suomalaista aatelismiestä mm. Klasun jälkeläiset.
Merkille pantavaa on, että nuijasotaa kukistamassa oli paljon enemmän joukkoja kuin mitä tuli Kaarle herttuaa vastaan. Ilmeisesti melkoinen osa suomalaisista aatelismiehistä oli viimeinkin huomannut, mihin Klasu oli pyrkinyt.
Kaarle herttua oli onnistunut karkottamaan Sigismundin Ruotsin valtaistuimelta talonpoikien ja alhaisaateliston avulla. Ruotsin talonpojat onnistuivat tällä tempulla pitämään kansainvälistymiskehityksen omalta kohdaltaan loitolla. Sama siunaus kohdistui sitten tietysti myös suomalasiin talonpoikiin. Asiaa ei muuta se, että myöhemmin Kaarlen ollessa jo kuninkaana hänen oli pakko tukeutua aatelisiin. Kansainvälistymiskehitystä oli kuitenkin onnistuttu siirtämään kauemmaksi ja se meni pois muodista.
"Merkille pantavaa on, että nuijasotaa kukistamassa oli paljon enemmän joukkoja kuin mitä tuli Kaarle herttuaa vastaan. Ilmeisesti melkoinen osa suomalaisista aatelismiehistä oli viimeinkin huomannut, mihin Klasu oli pyrkinyt."
Santavuoren taistelu käytiin 24.2.1597 ja Klaus Fleming kuoli 13.4.1597. Ilmeisesti kuitenkin luonnollisesti. Kaarle herttua nousi maihin Suomessa syyskuussa saman vuonna ja valloitti Turun linnan. Jos Fleming olisi elänyt, olisi lopputulos saattanut olla toinen. Suomalaiset kuitenkin jatkoivat taistelua Kaarle herttuaa vastaan. Heinäkuussa 1598 nousi Arvid ja Yrjänä Hornin, Akseli Kurjen ja Antti Boijen komentama vajaan 3 000 miehen joukko maihin Uplannissa. Kun suomalaiset kuulivat Puolan armeijan myöhästyneen, he kuitenkin vetäytyivät ilman taisteluita.
Syksyllä 1599 ennen kuin Sigismund ja Suomen aateliset ehtivät toteuttaa uusia suunnitelmiaan, tapahtui pelätty Kaarlen maihinnousu Suomeen. Suomen kaikki linnat vallattiin ja taistelujen päätyttyä Kaarle toimeenpani oikeudenkäynnit, joiden päätteeksi useita Suomen johtohenkilöitä mestattiin muun muassa Turun verilöylyssä. Kaikkiaan mestattuja aatelisia oli viitisenkymmentä, ja useat muut tuomittiin vankeuteen. Kaarle myös korvasi suomalaista ylimystöä ruotsalaisilla. Suomen kuningasmielinen puolue oli saanut katkeran lopun, ja samalla päättyi myös Kustaa Vaasan vuonna 1556 perustamasta herttuakunnasta jatkunut Suomen erillisasema Ruotsin valtakunnassa.
Tähän saakka Suomen säätyläiset olivat olleet suomenkielisiä tai ainakin taitoisia, mutta nyt alkoi kansan määrätietoinen ruotsalaistaminen, joka tosin pääosin epäonnistui. Siitä on kuitenkin muistona valtion "kaksikielisyys" ja koulujen pakkoruotsi.
Nuijasota oli kainuulaisten (pohjalaisten) ja Kainuun muinaisen kuningaskunnan viimeinen taistelu Nenättömänkylän Santavuorella Klaus Flemingin hallinnoimaa Suomea vastaan.
Kainuun kuningaskunnan keskuspaikka on ollut P-Savo. Sen takia siellä kasvaa edelleenkin nin paljon kovia piällysmiehiä, Kekkonen, Lipponen ja muita.
aliarvostettu suomalainen sankari!
Meillä arvostetaan vain itää vastaan taistelleita kuten Juho Vesaista, joka oli raaka terroristi, tappoi siviileitä, poltti kyliä, raiskasi naisia, tappoi aseettomia munkkeja jne......
Sen sijaan länttä vastaan taistelleet ovat rikollisia, kolloja ja konnia.
Jaakko Ilkka oli Ruotsin ja sen vallantavoittelijan Kaarle herttuan ystävä. Hän jopa kävi tämän kanssa neuvotteluja sotatoimista Suomessa. Ilkan vaimo oli rantaruotsalaisia ja hän itse osasi ruotsia sujuvasti. Historian paradokseja on että Santavuoren taistelussa Pohjanmaan ruotsinkieliset nuijamiehet siirtyivät Klaus Flemningin ( joka siis vastusti ruotsin kruunun hegemoniaa Suomessa) puolelle ennen taistelua ja säästivät henkensä.
Jaakko Ilkan teloituksen määrännyt Flemingin vouti Abraham Melkiorinpoika jäi myöhemmin nuijamiesten vangiksi ja lähetettiin Ruotsiin, jossa hänet teloitettiin.