Otsikko voisi ehkä olla yleistäväkin, sillä kyllä tuo pieni veljeskansamme on historian saatossa osoittanut viisauttaan monin tavoin. Menneinä vuosisatoina se joutui meitä rajumman kohtelun kohteeksi, kun sodat lakaisivat toistuvasti yli koko maan, jota alistivat vuoroin ruotsalaiset, saksalaiset ja venäläiset. Mutta silti selvisivät, ja alistettuna ollessaankin säilyttivät omaperäisyytensä. Ruotsin vallan ajasta Virossa puhutaan ”hyvänä Ruotsin aikana”, josta voidaan päätellä, millaisiksi koettiin Saksan ja Venäjän vallan ajat.
Virossa oli maaorjuuskin, jota meillä ei koskaan ollut – no, olihan meillä torpparilaitos – ja viron kieltä yritettiin tukahduttaa vielä pontevammin kuin suomea meillä. Silti he synnyttivät "Kalevi poegin" ja suuren runous- ja lailuaarteistonsa. Viro itsenäistyi todella huonoista lähtökohdista muutamia vuosia myöhemmin kuin Suomi, mutta nousi vuoteen 1939 mennessä kansantulossa/asukas Suomen yläpuolelle ja maassa oli asukaslukuun verrattuna ylioppilaita enemmän kuin missään muussa maassa maailmassa.
Viron ja virolaisten viimeiset suuret koettelemukset me jokainen kai edes jotenkin tunnemme. Maalta itsenäisyyden riistänyt Neuvostoliitto todella yritti lopettaa myös virolaisuuden. Mutta jo henkitoreissaan olleet virolaiset heräsivät henkiin ja ovat 16 vuodessa nostaneet maansa tasolle, jossa sitä ei enää tunnistaisi Neuvosto-Viroksi. Eivätkä ole menettäneet rohkeuttaan, vaan läksynsä oppineena tekevät maalleen ja kansalleen niin kuin hyväksi näkevät ja sanovat entisestä alistajastaan suoraan, mitä ajattelevat. Siis aivan toisin kuin meillä.
Viron puolustusvoimain komentaja kenraalimajuri Ants Laaneots palveli jo puna-armeijassa, muistaakseni everstiluutnantiksi asti kohoten. Hän näki sisältäpäin Neuvostoliiton mädännäisyyden johtaneen maan tilaan, joka enteili sen hajoamista. Silloin hänelle alkoi herätä toive Viron itsenäistymisessä. Samoin tapahtui Virossa Neuvostoliiton ilmavoimissa palvelleelle eversti Dsohar Dudajeville, kansallisuudeltaan tshetseenille, joka sitten palasi maahansa ja julisti sen itsenäiseksi, mutta venäläisten ohjus tavoitti ja tappoi hänet kännykkäsignaalin perusteella.
Ats Laaneots sanoi heti virkaansa astumisen jälkeen viime joulukuussa: ”Lievästi sanoen, naapurinamme on epäystävällinen valtio. Ja suhteemme Venäjään on todellakin suurin turvallisuusongelmamme.” Viron pääministeri Andrus Ansip sanoi hiljattain Reutersin haastattelussa: ”Emme voi sulkea silmiämme siltä, mitä Venäjällä tapahtuu. Nuorisojärjestöt Nazi ja Nuori kaartiväki ovat kuin Hitler-Jugent Saksassa.” Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Sven Mikser kirjoitti äsken Postimees-lehdessä: ”Epäilemättä Moskova laskee valtapiirien maailmassa myös meidät niiden valtioiden joukkoon, joiden suhteen sillä on erityisoikeudet”.
”Venäjän korkeat poliitikot puolustavat Kautlan seudulla miehitetyssä Virossa 1941 hävityspataljoonien tekemiä kauheuksia” totesi vuorostaan puolustusministeri Jaak Aavik, kun samat venäläispoliitikot syyttivät virolaisia natsismin ylistyksestä kansainnvälisen sotilaskilpailun, Erna-retken vuoksi (jonka retken toimitsijoina toimivat aina myös yhdistykseni Helsingin Sinibarettien jäsenet, ja jonka kilpailun suomalaiset sotilaat ovat ainakin pari kertaa voittaneet). Kun Venäjä uhkasi valittaa Euroopan neuvostolle Nazin edustajien Virosta pois lähettämisestä patsaskiistassa tapahtuneiden mellakoiden johdosta, totesi ulkoministeri Urmas paet, että ”jos kantelemiseksi menee, presidentti Putin voisi kannella myös siitä, että mediavapaus Venäjällä on lähes olematon”.
Lähde edelliseen on tämän päivän HS.
Omakohtaisena kokemuksena vielä kerron, että pari vuotta sitten Helsingin Sinibarettien kokouksessa muutama virolainen aktiiviupseeri ja reservin upseeri tuomassa meille tunnustuspalkintoja Erna-retken järjestelyihin osallistumisestamme. Joukon johtaja, kapteeni arvostaan, piti kauniin puheen suomeksi, ja totesi maansa tilanteesta, että ”Viro on nyt onnellisemmassa asemassa kuin koskaan historiassaan, ja voi katsoa luottavaisena yhä parempaan tulevaisuuteen. Mutta olisimme kuolemanvaarassa, ellemme olisi Naton jäseniä”.
Noin siis naapurissa. Ja meillä niin, että kun puolustusministeri sanoo asian niin kuin se on, mielestään varmaan ihan kunnon suomalaiset vaativat hänen eroaan!
Hieman samasata aiheesta puhuin muutama päivä sitten tuolla Mielipidepankin avaamassa ketjussa näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000028935231
Virossa oli maaorjuuskin, jota meillä ei koskaan ollut – no, olihan meillä torpparilaitos – ja viron kieltä yritettiin tukahduttaa vielä pontevammin kuin suomea meillä. Silti he synnyttivät "Kalevi poegin" ja suuren runous- ja lailuaarteistonsa. Viro itsenäistyi todella huonoista lähtökohdista muutamia vuosia myöhemmin kuin Suomi, mutta nousi vuoteen 1939 mennessä kansantulossa/asukas Suomen yläpuolelle ja maassa oli asukaslukuun verrattuna ylioppilaita enemmän kuin missään muussa maassa maailmassa.
Viron ja virolaisten viimeiset suuret koettelemukset me jokainen kai edes jotenkin tunnemme. Maalta itsenäisyyden riistänyt Neuvostoliitto todella yritti lopettaa myös virolaisuuden. Mutta jo henkitoreissaan olleet virolaiset heräsivät henkiin ja ovat 16 vuodessa nostaneet maansa tasolle, jossa sitä ei enää tunnistaisi Neuvosto-Viroksi. Eivätkä ole menettäneet rohkeuttaan, vaan läksynsä oppineena tekevät maalleen ja kansalleen niin kuin hyväksi näkevät ja sanovat entisestä alistajastaan suoraan, mitä ajattelevat. Siis aivan toisin kuin meillä.
Viron puolustusvoimain komentaja kenraalimajuri Ants Laaneots palveli jo puna-armeijassa, muistaakseni everstiluutnantiksi asti kohoten. Hän näki sisältäpäin Neuvostoliiton mädännäisyyden johtaneen maan tilaan, joka enteili sen hajoamista. Silloin hänelle alkoi herätä toive Viron itsenäistymisessä. Samoin tapahtui Virossa Neuvostoliiton ilmavoimissa palvelleelle eversti Dsohar Dudajeville, kansallisuudeltaan tshetseenille, joka sitten palasi maahansa ja julisti sen itsenäiseksi, mutta venäläisten ohjus tavoitti ja tappoi hänet kännykkäsignaalin perusteella.
Ats Laaneots sanoi heti virkaansa astumisen jälkeen viime joulukuussa: ”Lievästi sanoen, naapurinamme on epäystävällinen valtio. Ja suhteemme Venäjään on todellakin suurin turvallisuusongelmamme.” Viron pääministeri Andrus Ansip sanoi hiljattain Reutersin haastattelussa: ”Emme voi sulkea silmiämme siltä, mitä Venäjällä tapahtuu. Nuorisojärjestöt Nazi ja Nuori kaartiväki ovat kuin Hitler-Jugent Saksassa.” Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Sven Mikser kirjoitti äsken Postimees-lehdessä: ”Epäilemättä Moskova laskee valtapiirien maailmassa myös meidät niiden valtioiden joukkoon, joiden suhteen sillä on erityisoikeudet”.
”Venäjän korkeat poliitikot puolustavat Kautlan seudulla miehitetyssä Virossa 1941 hävityspataljoonien tekemiä kauheuksia” totesi vuorostaan puolustusministeri Jaak Aavik, kun samat venäläispoliitikot syyttivät virolaisia natsismin ylistyksestä kansainnvälisen sotilaskilpailun, Erna-retken vuoksi (jonka retken toimitsijoina toimivat aina myös yhdistykseni Helsingin Sinibarettien jäsenet, ja jonka kilpailun suomalaiset sotilaat ovat ainakin pari kertaa voittaneet). Kun Venäjä uhkasi valittaa Euroopan neuvostolle Nazin edustajien Virosta pois lähettämisestä patsaskiistassa tapahtuneiden mellakoiden johdosta, totesi ulkoministeri Urmas paet, että ”jos kantelemiseksi menee, presidentti Putin voisi kannella myös siitä, että mediavapaus Venäjällä on lähes olematon”.
Lähde edelliseen on tämän päivän HS.
Omakohtaisena kokemuksena vielä kerron, että pari vuotta sitten Helsingin Sinibarettien kokouksessa muutama virolainen aktiiviupseeri ja reservin upseeri tuomassa meille tunnustuspalkintoja Erna-retken järjestelyihin osallistumisestamme. Joukon johtaja, kapteeni arvostaan, piti kauniin puheen suomeksi, ja totesi maansa tilanteesta, että ”Viro on nyt onnellisemmassa asemassa kuin koskaan historiassaan, ja voi katsoa luottavaisena yhä parempaan tulevaisuuteen. Mutta olisimme kuolemanvaarassa, ellemme olisi Naton jäseniä”.
Noin siis naapurissa. Ja meillä niin, että kun puolustusministeri sanoo asian niin kuin se on, mielestään varmaan ihan kunnon suomalaiset vaativat hänen eroaan!
Hieman samasata aiheesta puhuin muutama päivä sitten tuolla Mielipidepankin avaamassa ketjussa näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000028935231
Vastaukset 30
Vanhimmat
huuhaata palstalle, tällaiset jutut kuuluu.
...ihan yhtä paljon kuin esim. Oiva Härkösen ja Mielipidepankin asiasta tekemissä avauksissa, jotka ovat tuottaneet hyvin pitkät keskustelut ja ovat yhä saitilla.
Nyt vain hieman toisella asenteella asiaa tarkastellen. Eli kyseenalaistan kepulaisten täällä osoottaman asenteen, joka on varmaan kepun politiikan tulosta ja kovin vahingollinen maallemme. Sen vastakohdaksi toin esille virolaisten viisaamman asenteen, josta meillä olisi syytä ottaa oppia.
ja puolustusjärjestelmä piti saada toimimaan, kun maa itsenäistyi. Tilanne on ihan erilainen, kuin mitä meillä. Osa Virolaisistakin on ja oli "epäluotettavia" puolustuksellisessa mielessä.
Veijo Merenkin entisen presitentin veli. Oli Eversti Venäjän armeijassa ja on kova kommari ja Venäjän kannattaja edelleen. Virolla ei ollut vaihtoehtoja! Saada nopeasti jonkin moinen puolustusjärjestelmä toimimaan. En tiedä sitten miten olisi käynyt, jos Venäjä olisi pannut "maaottelun" pystyyn. Olisiko Nato lähtenyt puolustaan tyhjätasku Viroa! Sen verran mm. Saksa on energia-asiassa kytkeytynyt Venäjään.
En tiennytkään, että tuo tunnettu ja tuottelias kirjailijamme, suomenlinnalaisen vääpelin poika, olisi tai olisi ollut joskus naapurimaamme presidenttinä! Aina sitä oppii uutta tietoa tietorikkailta ja aina niin luotettavilta kepulaisilta!
se upseeri ja herrasmies keskustelee.
Ja tällähän ei ollut mitään tekemistä kaunaamisen kanssa, eihän?
...ihmettelee asiaa, joka itselle on yllättävä, mutta kepulainen varmaan sen tuntee ja totta puhuu. Sillä kepulainenhan on aina luotettava, puhuupa hän minusta tai muusta - kun joskus harvoin avauksissani muustakin puhuu.
vakuuttumaan, että kyseessä oleva kirjottaja on kepulainen? Sekö, että hän rohkenee olla kanssasi erimieltä = "kepuli"
Nyt kyllä vastauksesi ovat valitettavan kaunaisia, kuten kaunaajalle kuuluukin.
Miellä oli onneksi turvanamme Urho kaleva Kekkonen ja monia muita viisaita johtajia ennen häntä. Selvisimme II maailmansodan koettelemuksista ja sen jälkiseurauksista itsenäisenä maana. -Suurkiitos heille!
Oliko virolaisilla vaihtoehtoja? Vaikea sanoa olisiko Viro selvinnyt itsenäisenä vaikka heillä olisi ollut johtajana Kekkosen kaltaisia poliittisia neroja.
Se, että Viron oli pakko liittyä Natoon heti kun se tuli mahdolliseksi, on sen oman historian seurausta. Suomessa ei tälläista pakkoa ole. Se on täysin Kekkosen ansiota. On vieläkin niitä jotka eivät tätä kiitosta Kekkoselle soisi - mitä meidän pitäisi ajatella heidän "viisaudestaan"?
...on esityksesi, johtuneeko se historian tuntemattomuudesta vai vain ymmärryskykysi puutteista.
Virolaiset kyllä tekivät kohtalokkaan virheen 1939 suostuessaan Neuvostoliiton esityksiin tukikohtien luovutuksesta ja muusta, kun eivät uskoneet voivansa ruveta vastustamaan suurvaltaa. Me uskoimme toisin, ja se on tässä asiassa se kaiken ratkaissut asia. Ellei meillä silloin olisi ollut sellaisia miehiä kuin Väinö Tanner ja eräät muut, olisimme tietysti Viron tielle joutuneet. Silloin vielä Urho Kekkonenkin oli toista maata kuin myöhemmin, suorastaan sotakiihkoinen esim. Tanneriin verrattuna.
Kekkosella asiassa ei ole osaa ei arpaa. Kun selviydyimme sotilaittemme ja uhrautuvien johtajiemme ansiosta sodistamme, tuli Kekkonen, ja yhdessä venäläisten kanssa pani noita uhrautuneita johtajiamme tyrmään "sotasyyllisinä" ja esti sotaveteraaneitamme saamasta heille kuuluvaa kunniaa, vaikka oma veljensä oli upseeri ja sotasokea. Vaaranvuosina 1947-48 selviydyimme asevelisosialistiemme ansiosta Kekkosesta ja Hertta Kuusisesta huolimtaa, ja sen jälkeen olimme jo niin lujalla pohjalla, että Kekkonen ei pystynyt perustaamme ontoksi nakertamaan edes Novosibirsin lavastuksilla, yöpakkasilla ja muilla yheishankkeillaan neukkujen kanssa.
- -
Vuoden 2000 syksyllä olin Helsingin Sinibarettien mukana tutustumassa Viron vapaustaistelijoiden museoon. Se on tutustumisen arvoinen paikka noin 15 kilometriä Tallinnasta kaakkoon. Museon johtaja, nyt jo vanha mies Johannes Törs, on koonnut ja kätkenyt museon runsaan esineistön Viron 50-vuotisen miehityksen aikana henkensä kaupalla, ja Viron uudelleen vapauduttua kaivanut esineistön esiin ja perustanut museon.
Hän sanoi meille jotenkin näin: ”Monet virolaiset sanovat, että turha meidän olisi ollut ryhtyä taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan, emme me kuitenkaan olisi pärjänneet. Minä olen sitä mieltä, että olisi pitänyt ainakin yrittää; ei siinä tämän huonommin olisi voinut käydä. Menetimme kolmannen osan kansastamme, taannuimme 50 vuotta kehityksessämme ja kadotimme sielumme. Mikä olisi Suomen tilanne nyt, jos suomalaiset olisivat ajatelleet samalla lailla syksyllä 1939?” Sitäpä sopii miettiä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=666&posting=22000000023586021#22000000023586021
Virolaiset pitävät Urho Kekkosta mitä suurimmassa arvossa. Kekkosen kaltaisten miesten arvostamisen oppi on tullut virolaisille kantapään kautta. He kyllä tunnistavat todellisen suurmiehen ja uskaltavat myös antaa hänelle arvon. On todella säälittävää jos suomalainen mitätöi Kekkosen osuuden omassa historiassaan. Virolaiset pitävät Kekkosta eräänä tärkeimpänä henkilönä kansansa säilymisen kannalta. Kekkosen vierailu v.1964 ja vironkielinen puhe Tarton yliopistossa ei unohdu virolaisten mielistä koskaan. Se herätti heidät jälleen näkemään itsensä kansana juuri kun he olivat sen unohtamassa.
Kekkosen mitätöiminen on suhtautumisena pöljimmästä päästä mihin suomalainen pystyy - varsinkin jos pitää itseään historian tuntijana.
70 saitille. Täällä sinä et tee muuta kun räit keskustan päälle ja keskustan puolesta puhujien naamalle
kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin kipin kapin....................................
Tuli hameupseeri aamupaskalle.
kipin kapin kipin kapin kipin kapin
valehtelee palaavansa palstalle vasta kuuluisan Ranskan matkansa jälkeen.
Pitkät on lähtöitkut.
Voi opasparkoja ja muita ryhmäläisiä.
Voi että on pökö ukko.
On varmaankin saanut armeijassa "tiltun" koulutuksen.
Ei taida mennä kauaa, niin valkotakkiset hakee piipaalla talteen.
samat vuosikymmenet Neuvostoliiton vallan alla kuin Viro, lausuisimme varmaankin tässä vaiheessa kitkeriä sanoja miehittäjästä.
Meille kävi toisin kiitos isiemme uhrausten. Miksi suomalaisten täytyisi ryhtyä hyökkäilemään venäläisiä vastaan?
Jos minä lausun naapurin kaatopaikanpitäjälle mitä minä ajattelen hänen touhustaan, saan pitää vihaa hänen kanssaan lopun elämääni. Onko se helpompaa elämää?
Jotta ne eläke-eurot tulevat säännöllisesti tilille myös tulevaisuudessa, on meidän käytävä kauppaa kaikkien naapureidemme kanssa jatkossakin. Siinä hommassa normaalit suhteet ei ole haitaksi.
...uhrin ansiosta lippumme liehuu edelleen ja liehui myös koko sen pimeän suomettumisen ajan, vaikka uhria ei saatu muistellakaan.
Sanoin tuosta samasta asiasta jo tuossa toisaalla näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000028981527
Mutta sitä en voi hyväksyä, että rahan vuoksi, kauppapoliittisista syistä, meidän pitäisi tukahduttaa todelliset tunteemme ja niellä sanamme, kun sillä alueella näkyy olevan paljon myös sellaista, joka ei kiitosta ansaitse. Ja yhä arvaamattomammpaa lienee tulevaisuus, vaikka miten yrittäisimme olla mielin kielin. Kaupan vuoksi ei ainakaan pitäisi sulkea silmiään näkemästä sitä, mikä on totta ja mikä siis Virossa hyvin nähdään.
Kaupan vuoksihan me myös suometuimme, ja sitähän eräät täällä pitävät onnellisimpana aikana historiassamme. Loogista on kuitenkin päätellä, että ellemme olisi tuohon asemaan ja bilateraaliseen kauppaamme juuttuneet, olisimme joutuneet pian kehittämään tuotantoamme länsikelpoiseksi ja kauppamme länteen olisi ollut meille paljon hyödyttävämpää, Nokiakin olisi syntynyt vuosikymmeniä aikaisemmin, eikä 300 000 suomalaisen olisi tarvinnut lähteä elintasopakolaisiksi Ruotsiin ja jäädä sinne, jok jo nyt koetaan hyvin suurena vahinkona maallemme.
pitivät II maailmansodan voittajavaltiot Suomen suitset tiukalla pitkälle viisikymmentäluvun lopulle. Siinä ei ihmeemmin sooloiltu. Makseltiin nöyrästi velkaa ja luotiin perustaa teolliselle nousulle, josta toki silloin ei paljon tiedetty.
Esität siis, että kaupankäynti on moraalitonta ja jopa rikollista toimintaa, jos myyjä ei saa sanoa ostajasta mitä hän tästä ajattelee?
Erittäin mielenkiintoinen väittämä, tosin ei tästä maailmasta. Samaan aikaan sinulle kyllä kelpaa yhteiskunnan toimittama "puhdas" raha.
Tietääkseni maailmankaupan vapautuminen on viimeisten vuosikymmenien tulosta. Väittämä, että suomi poika olisi noin vain saanut rojunsa kaupaksi laajamittaisesti länsimarkkinoilla sisältää liian paljon oletuksia.
Nokiasta uskallan sanoa sen verran, että elektroniikkateollisuus käynnistyi siinä vaiheessa kun elektroniikka oli keksitty :)
Kumpparit ja kaapelit myytiin Neuvostoliittoon. Ulkolaiset kartellit estivät kaapelin myynnin länsimaihin.
Kaupankäynnin moraalista on mielenkiintoista keskustella. Maailmalla on yleisesti ajateltu siten, että kaupankäyntiä rajoitetaan maiden kanssa, joiden yhteiskuntamoraali ei kestä lähempää tarkastelua. Äärimillään on kansoja julistettu osto- ja myyntiboikottiin, Irakin on muumuassa ollut tälläisessä tilanteessa. Kuinka moraalista tämä toiminta sitten on, on tietenkin yksilöiden arvomaailmasta kiinni. Boikottiin eivät joudu valtiot, joiden merkitys on maailmantaloudelle suuri, toimivatpa ne sitten kuinka moraalittomasti tahansa.
Yksittäisen kansakunnan arvojen "vähittäismyynti" on kansakunnan moraalia rapauttavaa toimintaa, näin on ollut aina. Mikäli valtiovalta katsoo, että kaupallisten etujen vuoksi täytyy kumatua, sokeutua ja muuttua mykäksi, niin kuinka yksittäinen ihminen jaksaa tämän valtion arvoja (muitakaan) kunnioittaa ja onko syytäkään?
On aika olla moraalisesti suoraselkäinen, näin on toimittava myös valtionjohdon tasolla. Onkin vain mielipidekysymys, milloin se aika on, mielestäni tällä hetkellä ei Venäjän suuntaan ole syytä uhitella, mutta tämän näkemykseni syyt eivät ole kauppapoliittisia. Poliittinen tilanne maailmalla on ihmisoikeuksien tms..suhteen on huonompi/yhtä huono muualla kuin Venäjällä. Venäjän muodostamaa turvallisuusriskiä on vaikeaa myös tässä poliittisessa tilanteessa hahmottaa, näin on Suomen kohdalla nyt.
Bilateraalinen kauppa oli Suomen etu, mutta se myöskin esti kauppasuhteiden muodostumisen länteen, näin viime lamasta tuli varsin syvä, koska riippuvuus Neuvostoliiton kaupasta oli päästetty muodostumaan liian vahvaksi. Mahdollisuuksia olisi ollut myös luoda kauppasuhteita länteen, sitä ei vain nähty tarpeelliseksi tehdä, myöskin teollisuuden rakenne pääsi vanhentumaan tämän näkemystavan vuoksi.
Ulkopolitiikka voi perustua tietysti viholliskuville ja vihan pidolle. Näinhän se meillä oli esim. heimosotien aikaan, jolloin päätä taottiin oikein urakalla Karjalan mäntyihin. Toinen vaihtoehto on pyrkiä edistämään ysävällisiä ja luottamuksellisia suhteita kaikkiin muihin valtioihin. Tämä on ollut Paasikiven-Kekkosen-Koiviston-Ahtisaaren-Halosen linja ja aika hyvin se on toiminut. Meillä ei ole ollut samanlaista kränää Venäjän kanssa kuin Virolla. Kumpi on parempi? Minulla on tähän selvä vastaus, sinusta en osaa sanoa.
Maailmassa on paljon muitakin naapurivaltioita, jotka ovat luoneet viholliskuvan toisistaan. Hyvä esimerkki on Irlanti, jota englnatilaiset ovat historian saatossa kohdelleet hyvin julmalla tavalla. On kuitenkin nähty, että jatkuva vihanpito ei ole hyödyttänyt paljon irlantilaisia. Irlanti on noussut kukoistukseensa vasta, kun menneet on voitu unohtaa ja Irlannista tuli EU:n jäsen eli pääsivät samaan veneeseen brittien kanssa. Pohjois-Irlannissa tuota vihanpitoa edelleen esiintyy, muttei enää siinä määrin kuin joku vuosikymmen sitten. Kehupa nyt vielä näitä irlantilaisia, kuinka he raknetavat omaa identiteettiään sanomalla suoraan, millaisia hirvityksiä britit ovat. Vanha vainolainen, jota saa aina pelätä. Niinkö se menee?
Luepa siitä tämän päivän Hesarista myös se, mitä Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder on vastikään sanonut ja kirjoittanut. Hänkö edustaa myös nöyristelijöitä, jotka eivät osaa sanoa asioita suoraan?
...ja myös ymmärrän hyvin, ettei hän voi toisin puhua, kun on ihan virallisesti Putinin palkkaama konsultti tehtävänään Venäjän ulkosuhteiden kehittäminen ja imagon rakennus. Hänen palkkaustaan ei tietääkseni ole julkaistu, mutta arvatenkaan se ei ihan pieni ole. Joten mitäpä mies ei rahasta tekisi, kun rahaa tulee tarpeeksi paljon. Siis vaikka onkin demari.
Sinä ilmeisesti olet noita mieliä ihan ilmaiseksi, kuten olen minäkin omaa mieltäni. Lienemmekö sitten tyhmiä, kun yritämme palkatta parantaa mieleiseksemme maatamme, joka kai kuitenkin vielä meidän aikamme kestää menivätpä asiat mihin suuntaan tahansa. Mutta minä kun olem kai meistä vanhempi, niin yritän katsoa vielä pitemmälle, kuten vanhojen ihmisten tapana on.
yrität jutuillasi saada rautaa rajalle. Vanhat miehethän ovat aina mielellään lähettäneet nuoret miehet kuolemaan puolestaan.
Sinun erinomaisuutesi tulisi paremmin esille, jos poraisit reiän korvastasi sillä armeijasta varastamallasi käsiaseella. Ajattelepas, että poliisi voi tulla takavarikoimaan aseen jonka omistaja et ole eikä sinulla ole siihen lupaa.
tälle palstalle varsinaisesti kuulukaan, kysyisin mitä tuo faitteri tarkoittaa? Olettaisin, että se tulee sanasta fighter eli taistelija. Mutta ettekös te ollut siellä vain kanttiinihommissa? Niin ainakin, jos uskomme puolustusministeri Häkämiestä ja miksemme uskoisi.
...kerron sen siellä.
En ollut kanttiinihommissa noilla YK:n rauhanturvareissuillani enempää kuin Suomen armeijassakaan.
Kyproksella olin komppanian vääpelinä, ylivääpelin arvoisena, ja vaikka vääpeliä kutsutaan komppanian äidiksi, kyllä siinä tehtävässä usein saa olla myös isä, ja varsinkin tuolla käytännön sotatilan vallitessa aseen kanssa vääpeli joutui usein liikkumaan ja varuillaan olemaan mm. turkkilaisten ja kreikkakaisten joukkojen välissä pimeällä arolla jeepillään ajaessaan siellä jossain välissä olevia joukkojaan huoltaessaan.
Siinailla olin komentotoimiston toimistoupseeri, jonka monista tehtävistä tärkeimmät olivat henkilöasiat, mm. kolmen kuukauden väliajoin toistuvat miehistön vaihdot, niihin liittyvä paperisota Suomen ja osapuolimaiden välillä, kuljetukset lentokentälle ja uusien vastaanotot rajojen ylityksineen ja paljon, paljon muuta. Aluksi olin Siinailla yliluutnantin arvoisena, mutta siellä ollessani minut ylennettiin kapteeniksi ja sain arvoa vastaavan toimen myös kotimaassa. Golanilla olin samassa tehtävässä, siellä jo reserviläisenä eli kapteeni evp:nä.
Niin, esikuntaleijona olin noilla kahdella viimeisellä komennuksellani, ja jo sitä ennen ja Siinain jälkeenkin vielä 1,5 vuotta kotimaassa, sillä Pääesikunnasta lähdin eläkkeelle. Tosin ennen Siinaita olin neljä vuotta opettajana Esikuntakoulussa. Mutta esikuntaleijonia ne olivat Mannerheim, Airo ja muut sotiemme johtajat, sellaisia olivat myös Martola ja Siilasvuo korkeina YK-sotilaine, samoin Hägglund ja Kaskeala puolustusvoimissamme. Esikunnista joukkoja johdetaan niin sodassa kuin rauhassa.
kapi vertaa itseään Mannerheimiin, heh heh
noissa huomannut mitään taistelijaan viittaavaa. Lapselliselta tuo tuntui. Ja kyllä ne olivat kanttiinihommia.
ja rättivarastoa Mannerheimin johtaessa sotaa ja Airon sotatoimia, on siinä jokin ero.
äärtä ei laitaa. Ei minkäänlaista rajaa.
Tämä turilas kun kirjoittaa, niin maailmassa on kaikki mitättömyyksiä hänen rinnallaan.
Hän on itselleen kertonut olevansa Jumalasta seuraava.
seuraava - ylöspäin!!!!!!!!
Jos suomalaiset olisivat olleet yhtä viisaita kuin virolaiset ja JormaKKorhonen olisi siitä kieltämättä koitunut paljon hyvää meille suomalaisille.
Listaan muutamia hyviä seikkoja, jotka Neuvostoliitosta erkanemisen jälkeen olisivat Suomessa paremmin kuin ne nyt ovat:
1.Suomen ja Venäjän välillä ei olisi niin suurta elintasokuilua kuin nyt.
2. Ruotsi ei olisi Suomen virallinen kieli. Huonona puolena Suomessa olisi noin 30 % venäläisvähemmistö. Venäjän kielen asemasta keskusteltaisiin kiivaasti.
3. Kotitarveviljely olisi yleisempää kuin nyt. Tämä olisi myös ekologisesti hyvä tapa tuottaa ruokaa perheille. Myös luonnon antimet, marjat ja sienet tulisivat kerätyksi tarkemmin luonnosta ihan omin voimin, ei tarvitsisi thaimaalaisia kuskata hommaan toiselta puolelta maapalloa.
4. Suomen talouskasvu olisi yli 10 %! Pienenä miinuksena Suomi olisi kuitenkin paljon köyhempi kuin naapurimme Viro. Kilpailukykymme on pohjoisemman sijaintimme ja karujen luonnonolosuhteiden vuoksi paljon huonompi kuin Virossa, mistä ero johtuu. Toiveissa olisi, että lähivuosina Suomen elintaso nousisi Albanian tasolle.
5. Entiset kommunistit olisivat talouselämämme suurimpia omistajia. Sen tähden työntekijöiden olot olisivat paljon paremmat kuin nyt, kun kapitalistit omistavat yritykset.
p.s. Kerrottakoon varmuuden vuoksi, että kohta 5 on mukana pikku kevennyksenä. Ainakin maininta työntekijöiden paremmista oloista kommunismissa. Marx ei ollut oikeassa tässä(kään) asiassa.
Kun olet niin antaumuksellisesti roikkunut kannoillani kolme vuotta ja runsaasti yli puolet viesteistäsi sinä aikana esittänyt vain minulle ja minusta, niin poistuessani nyt saiteilta muihin maisemiin joksikin ajaksi on kohtuullista huomioida uhrautuva huomioitsemisesi. Tässä teen sen ihan lyriikalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000028994228
vieläkö naisten lyhytaikaiset hyväpalkkaiset työsuhteet vaakamaisine asentoineen ovat suosittuja rauhanturvaajien äänitorven mielestä ?
Suomessahan on kriminalisoitu seksin ostaminen...