Täällä käydään mielenkiintoisia keskusteluja lihavuudesta puolesta ja vastaan. Kumpi mahtaa olla ihmiselle terveellisempi vaihtoehto normaalipaino vai ylipaino? Sen varmaan jokainen tietää, joten jätän vastaamatta itsestäänselvyyteen.
On jopa todettu, että lievä alipaino pidentää ihmisen elinikää. Jokainen tulee tavallaan onnelliseksi, se ei ole minun päänsärkyni, mutta luulisi jokaisen ymmärtävän, ettei nykyihmistä ole "luotu" lihavaksi, vaan ihminen on itse "luonut" itsestään lihavan.
Ennen ns. hyötyliikunta piti huolen, ettei ylipainoa tullut. Nyt elämme niin erilaisessa yhteiskunnassa, että lihominen on todella helppoa. Siihen ei auta muu kuin tarttua itseään kiinni ja ravistella niin kauan, kunnes on valmis myöntämään totuuden, miksi on lihava. Ja vain jokainen yksilö itse voi tehdä asialle jotain, ei kukaan muu toisen puolesta.
Rehellisesti vastaten kumpi olisit mielummin ylipainoinen vai normaalipainoinen?
On jopa todettu, että lievä alipaino pidentää ihmisen elinikää. Jokainen tulee tavallaan onnelliseksi, se ei ole minun päänsärkyni, mutta luulisi jokaisen ymmärtävän, ettei nykyihmistä ole "luotu" lihavaksi, vaan ihminen on itse "luonut" itsestään lihavan.
Ennen ns. hyötyliikunta piti huolen, ettei ylipainoa tullut. Nyt elämme niin erilaisessa yhteiskunnassa, että lihominen on todella helppoa. Siihen ei auta muu kuin tarttua itseään kiinni ja ravistella niin kauan, kunnes on valmis myöntämään totuuden, miksi on lihava. Ja vain jokainen yksilö itse voi tehdä asialle jotain, ei kukaan muu toisen puolesta.
Rehellisesti vastaten kumpi olisit mielummin ylipainoinen vai normaalipainoinen?
Vastaukset 12
Vanhimmat
on todettu, että normaalipaino pidentää ikää.
Kuitenkin lievä ylipaino, joka on hankittu myöhemmällä iällä, ei ole haitallista. Tämä johtuu siitä, että sisäelimet tarvitsevat rasvaa ja jos vanhus on alipainoinen, sisäelimissäkin on vähemmän rasvaa ja siitä syystä ne rappeutuvat alipainoisella vanhuksella nopeammin, kuin muutaman ylikilon omaavalla vanhuksella.
Alipaino vanhuusiässä lyhentää elinikää. Ole hyvä, ja kysy lääkäriltä, jos et usko.
Normaalipainokin on ok, mutta missään nimessä alipaino vanhuusiässä ei pidennä ikää, vaan päinvastoin.
Olen mielummin lievästi ylipainoinen, koska en pitänyt peilikuvastani normaalipainoisena.
P.S. On myös todettu, että hoikilla ja alipainoisilla naisilla on vaikeammat vaihdevuosioireet. Alipaino heikentää hormonitoimintaa.
"Olen mielummin lievästi ylipainoinen, koska en pitänyt peilikuvastani normaalipainoisena."
Pakko kysyä, mutta kun oikein mietit niin uskotko tuohon itsekään? Tunnetko olosi paremmaksi lievästi ylipainoisena? Onko itsetuntosi parempi sellaisena kuin jos olisit normaalipainoinen? Älä loukkaannu, kysyn uteliaisuudesta. :)
mielipiteeni pysyy samana. Minulla on sellaiset piirteet ja ruumiinrakenne, että näytän kivemmalta vähän pyöreänä, kuin hoikkana. Kaikki naiselliset muotoni katoavat kun laihdun. Minulla on muutama kilo lievää ylipainoa ja se sopii minulle vallan mainiosti. Viis veisaan jostain painoindeksistä, pidän mielummin pyöreän takapuoleni ja rintani! Itsetuntoni on huomattavasti parempi rinnallisena takapuolen kanssa kuin rinnattomana ja perseettömänä.
Tunnen oloni oikein hyväksi, harrastan sentään liikuntaa ja olen hyväkuntoinen. Luuletko, että muutama ylikilo tekee ihmisestä muodottoman ja laiskan sohvaperunan? Saan paljon enemmän positiivista huomiota miehiltäkin tällaisena, kuin laihana ja poikamaisena tikkuna.
En loukkaannu. Loukkaannutko itse, jos kysyn, että oletko montakin vuotta päälle viidentoista?
En kaipaa lihavuusaikojani ollenkaan. Olo oli koko ajan jotenkin surkea ja vaikea, fysiikaltani olin epävarma, mitään en jaksanut. Jos piti pomppia, kaikki osat hölskyivät inhottavasti. Tunsin oloni epäviehättäväksi. Masu pyrki koko ajan esiin paidanhelman alta.
Eikä tuntunut kivalta tulla torjutuksi. Vaikka olin aikaisemmin ollut miesten mieleen, lihavuusaikana muutuin täysin näkymättömäksi. Sitä oli vaikea tajuta.
Lihavana ollessani en jostain syystä halunnut laihtua niin paljon.. ajattelin että 68 kg olisi ehdoton alaraja. Mitä ihmeettä mahdoin ajatella? Todennäköisesti pelkäsin että joutuisin eroon rakkaasta ruoastani. Nyt kuudenkympin raja alkaa raueta, enkä halua vieläkään lopettaa. Elämä ei pyöri enää ruoan ympärillä. Elämässä on meininkiä ja sisältöä.. joka aamu pomppaan sängystä täynnä palavaa intoa!
Uskon sen että tunnet eläväsi nyt ja olosi kaikin puolin hyväksi. Olen sivusta seurannut hyvin läheisen ihmisen hoikistumista ja nähnyt millainen elämänilo hänestä säteilee joka päivä. Tyttö joka nyt yli kaksikymppisenä näyttää nuoremmalta kuin näytti viisitoista vuotiaana. Itse olen ollut aina lihava. Joskus olen ollut 50 kg painavampi kuin nyt, mutta koskaan aikusikänäni en ole ollut alle sadan kilon. Tietysti olisin mielummin ollut hoikka koko elämäni. Moni asia olisi voinut olla helpompi. En kuitenkaan voi väittää että olisin ollut "näkymätön" miesten tai kenekään muunkaan silmissä. Olenhan sentään ollut perheenäiti, kasvattanut kaksi lasta. Olen tehnyt töitä ja käynyt koulua. Olen elänyt yli 50 vuotta tätä lihavan elämääni. Tietysti olisin mielummin ollut laiha mutta sitä ei minulta kysytty.
Kiitos kommentista. Kuulostat onnelliselta ja harmoniselta, mutta ei se sinullekaan ole toivottavasti täysin poissuljettu mahdollisuus, ryhtyisit laihduttamaan, jos todella haluat sitä.
Jos jokin oli hyvää lihavuusaikana, oli se että minulla oli rinnat. Niitä kieltämättä vähän kaipaan. Mutta vaakakupissa on toisella puolella niin monta iloista ja mahtavaa asiaa, että rinnoista viis. Paljon muuta naisellista olen saanut vaihtokaupassa...
Itse en vaihtaisi timmiä olemusta mihinkään. Tärkeintä on se mitä rintojen alapuolella on:
valkoista ihraa vai ihana vötärö.
Tässä taas näkee miten erilaisia asioita ihmiset arvostavat. "Tärkeintä on se mitä rintojen alapuolella on". Uskotko itsekään? Kuulostaa todella mielipuoliselta varsinkin jos sanojana on aikuinen ihminen. Kyllä minä ainakin arvostan ihmisiä enemmän sen perusteella mitä on "rintojen yläpuolella"!
Vastaa nyt tähän kysymykseen, kumpi sinusta on pääasia?
Kun tuut mun ikään (53v.) niin ymmärrät että vaikka syöt vähän ja liikutkin minkä ehdit, vaihdevuosilääkkeet lihottaa ja paino ei putoa.
Mä en jaksa ainakaan ihan syömättä olla ja nauttimatta edes hitusen elämästäkin. Jos en kelpaa ihrasena, anti olla sitte!
Mitä vanhemmaksi tulet sitä tärkämpää on kova kunto ja timmit paikat.