Masennus (F32)
Ohimenevä masennuksen tunne on jokaiselle tuttu, normaaliin tunne-elämään kuuluva reaktio erilaisiin menetyksiin, epäonnistumisiin ja pettymyksiin. Kyseessä on varsinainen kliininen depressio, kun masentuneeseen mielialaan liittyy myös muita oireita ja oireet ovat kestäneet yli kaksi viikkoa. Mielialahäiriö voi olla unipolaarinen, jolloin potilaalla esiintyy vain depressiojaksoja tai bipolaarinen, jolloin esiintyy sekä depressiivisiä että maanisia tiloja. Masennus syntyy monen tekijän summana. Sen taustalta löytyy perinnöllistä ja hankittua biologista alttiutta ja altistavia persoonallisuuden piirteitä sekä laukaisevina tekijöinä usein kielteisiä elämänmuutoksia tai muita tekijöitä.
Monet psykoanalyytikot ovat pitäneet itsetunnon häiriötä depression merkittävänä taustatekijänä. Masennukselle alttiin henkilön omatunto on tyypillisesti ankara ja minäihanne vaativa. Niinpä hän kokee herkästi epärealistisia syyllisyyden ja häpeän tunteita ja hänellä saattaa olla vaikeuksia rentoutua. Heikon itsetuntonsa vuoksi hän tarvitsee korostuneesti onnistumisen kokemuksia ja myönteistä palautetta, joiden avulla hän voi ylläpitää mielihyvänsävyistä tunnetta itsestään ja elämästä. Depression laukaisijana toimiikin usein pettymykset tai menetykset itsetunnon ylläpitämisen kannalta tärkeissä ihmissuhteissa. Tyypillisiä masennuksen laukaisevia tekijöitä ovat myös epäonnistumiset itselle asetettujen päämäärien saavuttamisessa, työpaikan menetys, taloudelliset vaikeudet ja ruumiilliset sairaudet. Depressioon sairastuva henkilö ei tällöin kykene muulla tavoin, esim. suremalla, käsittelemään kokemustaan ja pettymyksen tai menetyksen aiheuttama aggressiivisuus suuntautuu häntä itseään kohtaan itsesyytöksinä ja itsemurha-ajatuksina.
Masentuneisuutta voi liittyä kaikkiin vakaviin somaattisiin sairauksiin ja moniin muihin psyykkisiin sairauksiin. Lisäksi monet lääkkeet ja muut kemialliset aineet voivat provosoida mielialahäiriöitä. Keskeisimpiä poissuljettavia somaattisia sairauksia ovat endokrinologiset ja keskushermoston sairaudet sekä pahanlaatuiset taudit. Tavallisimpia depressiota aiheuttavia lääkkeitä ovat hormonivalmisteet ja verenpainelääkkeet. Päihteistä erityisesti alkoholi, kokaiini ja amfetamiini voivat altistaa masennukselle, toisaalta päihdeongelmien taustalla on usein mielialahäiriö.
Masennuksen oireet ja diagnoosi
Depressio alkaa usein muutaman viikon tai kuukauden kestävillä lievillä esioireilla, jotka vähitellen pahenevat. Tyypillisesti masennus alkaa mielialan laskuna, kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen vähentymisenä, väsymyksenä ja aikaansaamattomuutena. Aina sairastuminen ei kuitenkaan ala näillä tyyppioireilla vaan esimerkiksi epämääräisillä somaattisilla tai ahdistusoireilla. Muut samanaikaiset mielenterveydenhäiriöt, kuten persoonallisuushäiriöt tai päihteiden käyttö, voivat joskus olla niin hallitsevia, että masennus jää havaitsematta. Depressio onkin alidiagnosoitu sairaus.
Oireiden määrän ja vaikeuden perusteella masennus voidaan määrittää lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Erittäin syvää masennusta luonnehtii realiteettitajun häiriöt kuten syyllisyydentunteiden epärealistisuus ja harhaluulot sekä psykomotoriikan estyneisyys tai kiihtyneisyys.
Masennuksen kliiniset ydinoireet:
-Masentunut mieliala
-Kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen väheneminen
-Väsyneisyys, voimattomuus
-Unettomuus tai liiallinen nukkuminen
-Vähentynyt tai lisääntynyt ruokahalu
-Keskittymiskyvyn heikkeneminen, päättämättömyys
-Psykomotorinen kiihtyneisyys tai estyneisyys
-Arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet
-Kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset
Korkeaan itsemurhariskiin viittaavia tekijöitä:
-Vaikea masennus (oireista erityisesi vaikea unettomuus, keskittymiskyvyttömyys, toivottomuus ja arvottomuuden tunteet, mielihyvän kokemisen menetys)
-Miessukupuoli
-Ahdistuneisuus
-Aiemmat itsemurhayritykset
-Lähipiirissä sattuneet itsemurhat
-Samanaikainen päihderiippuvuus, persoonallisuushäiriö ja/tai somaattinen sairaus
-Sosiaalisen tuen puute
-Ajankohtaiset kielteiset elämäntapahtumat
-Pysyvät, pakonomaiset ja yksityiskohtaiset itsemurha-ajatukset, joita potilaan on vaikea hallita
-Itsemurhavälineiden helppo saatavuus (esim. lääkkeet, aseet)
-Kuolemaan liittyvät järjestelyt (esim. testamentti).
Ohimenevä masennuksen tunne on jokaiselle tuttu, normaaliin tunne-elämään kuuluva reaktio erilaisiin menetyksiin, epäonnistumisiin ja pettymyksiin. Kyseessä on varsinainen kliininen depressio, kun masentuneeseen mielialaan liittyy myös muita oireita ja oireet ovat kestäneet yli kaksi viikkoa. Mielialahäiriö voi olla unipolaarinen, jolloin potilaalla esiintyy vain depressiojaksoja tai bipolaarinen, jolloin esiintyy sekä depressiivisiä että maanisia tiloja. Masennus syntyy monen tekijän summana. Sen taustalta löytyy perinnöllistä ja hankittua biologista alttiutta ja altistavia persoonallisuuden piirteitä sekä laukaisevina tekijöinä usein kielteisiä elämänmuutoksia tai muita tekijöitä.
Monet psykoanalyytikot ovat pitäneet itsetunnon häiriötä depression merkittävänä taustatekijänä. Masennukselle alttiin henkilön omatunto on tyypillisesti ankara ja minäihanne vaativa. Niinpä hän kokee herkästi epärealistisia syyllisyyden ja häpeän tunteita ja hänellä saattaa olla vaikeuksia rentoutua. Heikon itsetuntonsa vuoksi hän tarvitsee korostuneesti onnistumisen kokemuksia ja myönteistä palautetta, joiden avulla hän voi ylläpitää mielihyvänsävyistä tunnetta itsestään ja elämästä. Depression laukaisijana toimiikin usein pettymykset tai menetykset itsetunnon ylläpitämisen kannalta tärkeissä ihmissuhteissa. Tyypillisiä masennuksen laukaisevia tekijöitä ovat myös epäonnistumiset itselle asetettujen päämäärien saavuttamisessa, työpaikan menetys, taloudelliset vaikeudet ja ruumiilliset sairaudet. Depressioon sairastuva henkilö ei tällöin kykene muulla tavoin, esim. suremalla, käsittelemään kokemustaan ja pettymyksen tai menetyksen aiheuttama aggressiivisuus suuntautuu häntä itseään kohtaan itsesyytöksinä ja itsemurha-ajatuksina.
Masentuneisuutta voi liittyä kaikkiin vakaviin somaattisiin sairauksiin ja moniin muihin psyykkisiin sairauksiin. Lisäksi monet lääkkeet ja muut kemialliset aineet voivat provosoida mielialahäiriöitä. Keskeisimpiä poissuljettavia somaattisia sairauksia ovat endokrinologiset ja keskushermoston sairaudet sekä pahanlaatuiset taudit. Tavallisimpia depressiota aiheuttavia lääkkeitä ovat hormonivalmisteet ja verenpainelääkkeet. Päihteistä erityisesti alkoholi, kokaiini ja amfetamiini voivat altistaa masennukselle, toisaalta päihdeongelmien taustalla on usein mielialahäiriö.
Masennuksen oireet ja diagnoosi
Depressio alkaa usein muutaman viikon tai kuukauden kestävillä lievillä esioireilla, jotka vähitellen pahenevat. Tyypillisesti masennus alkaa mielialan laskuna, kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen vähentymisenä, väsymyksenä ja aikaansaamattomuutena. Aina sairastuminen ei kuitenkaan ala näillä tyyppioireilla vaan esimerkiksi epämääräisillä somaattisilla tai ahdistusoireilla. Muut samanaikaiset mielenterveydenhäiriöt, kuten persoonallisuushäiriöt tai päihteiden käyttö, voivat joskus olla niin hallitsevia, että masennus jää havaitsematta. Depressio onkin alidiagnosoitu sairaus.
Oireiden määrän ja vaikeuden perusteella masennus voidaan määrittää lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Erittäin syvää masennusta luonnehtii realiteettitajun häiriöt kuten syyllisyydentunteiden epärealistisuus ja harhaluulot sekä psykomotoriikan estyneisyys tai kiihtyneisyys.
Masennuksen kliiniset ydinoireet:
-Masentunut mieliala
-Kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen väheneminen
-Väsyneisyys, voimattomuus
-Unettomuus tai liiallinen nukkuminen
-Vähentynyt tai lisääntynyt ruokahalu
-Keskittymiskyvyn heikkeneminen, päättämättömyys
-Psykomotorinen kiihtyneisyys tai estyneisyys
-Arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet
-Kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset
Korkeaan itsemurhariskiin viittaavia tekijöitä:
-Vaikea masennus (oireista erityisesi vaikea unettomuus, keskittymiskyvyttömyys, toivottomuus ja arvottomuuden tunteet, mielihyvän kokemisen menetys)
-Miessukupuoli
-Ahdistuneisuus
-Aiemmat itsemurhayritykset
-Lähipiirissä sattuneet itsemurhat
-Samanaikainen päihderiippuvuus, persoonallisuushäiriö ja/tai somaattinen sairaus
-Sosiaalisen tuen puute
-Ajankohtaiset kielteiset elämäntapahtumat
-Pysyvät, pakonomaiset ja yksityiskohtaiset itsemurha-ajatukset, joita potilaan on vaikea hallita
-Itsemurhavälineiden helppo saatavuus (esim. lääkkeet, aseet)
-Kuolemaan liittyvät järjestelyt (esim. testamentti).
Vastaukset 8
Vanhimmat
Haluan kiittää Kleopatraa hienoista, asiallisista kirjoituksista ja suuresta halusta auttaa muita. Ikäiseksesi olet erittäin kypsän ja huomaavaisen tuntuinen. Vielä ottaen huomioon, ettet itsekään ole ihan terve, täytyy ojentaa sinulle kaunis kimppu kesän ihanimpia kukkasia! Tämä maailma kaipaa enemmän sinunlaisiasi!
kiitos sinulle rohkaisevista sanoista:D
tämä tekstin lainannut.
Tämä teksti oli pätkä vuoden takaisesta koulutehtävästä:D :D
psykiatrian oppikirjoista. Olit sitten laittanut ainoastaan F 32:n, onhan noita useampaa....F 32.se ja se ....
en kertonut masennuksen eri luokituksista ja muodoista tekstissä vaan masennuksesta ja sen oireista..
Tuossa tekstissä käsiteltiin YLEISELLÄ TASOLLA depressiota ja sen oireita mistä sen voi tunnistaa jne.
Haluaisitko sitten että jakaisin informaatiota myös vaikeasta, psykoottisesta depressiosta, tai vaikka dystymiasta tms
Yleisesti masennus oli jutun aiheena :)
Missä kiertää nyt..? :) kun inttämällä intetään:)
Saan jakaa ihmisille tietoa masennuksesta masennusta käsittelevällä palstalla, ei kaikille nuo asiat ole tuttuja tai itsestään selvyyksiä..
Kiitos ensinnäkin asiapitoisesta kirjoituksestasi. Tunnistin niistä kyllä itseni ja onhan diagnoosini juuri tuo F32.
Tunnistin itsessäni myös korkeahkon itsemurhariskin ja pohdiskelen asiaa ainakin jollain tasolla päivittäin. Lääkärini tietää myös itsemurha-ajatuksistani. Kysyisinkin että pitäisikö lääkärin puuttua asiaan ja miten hän voi siihen puuttua? Lääkärini on tosin (häntä mitenkään väheksymättä) vain yleislääkäri eikä psykiatri. Masennuslääkitys rauhoittavia minulla on.
Vastaan itse kysymykseeni. Eli lääkärini laittoi asian eteenpäin ja sain lähetteen psykiatrille.