Olisko kellään tietoa Vaasan yliopiston viestintätieteiden pääsykokeista? Kokeen rakenteesta ja kaikkeen siihen liittyvästä tiedosta olisin hyvin kiitollinen...
Viestintätieteet (Vaasa)
tytsy
161442
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Valitettavasti ei ole kokeesta tietoa, mutta viestinnän opinnoista on sillä luen viestintää sivuaineena. On kyllä kaiken kaikkiaan oikein mielenkiintoista, joskin itseäni eivät erikoisalaviestinnän kurssit kauheasti nappaa. Viestinnän opinnoissahan voi tehdä toosi mielenkiintoisia ja laaja-alaisia juttuja eli on kyllä tosi monipuolinen oppiaine.
Mutta, uskoisin että Fiske kannattaa lukea eritylisen hyvin äpi, koska siinä käydään sen verran tarkkaan läpi eri koulukunnat sekä viestintätutkimuksen perustermistö. Fiske tulee vastaan myös perusopinnoissa ja on toisaalta hyvä perusteos kautta viestinnän yliopisto-opintojen.
Voi olla että kokeessa joudut kirjoittamaan esseen esim. koulukuntien välisistä eroista. Ainakin peruskurssin tentissä oli muistaakseni näin; pääsykoe on toki eri asia, mutta kenties jotain tällaista. Lehtosen kirja kannattaa ottaa ehkä enemmän yhtenä kokonaisuutena joka käsittelee (muistaakseni) pääosin kontekstin käsitettä.
Mutta luulisin että pääsykokeessa pitää kirjoittaa esseitä ja niissä pitää sitten osata käyttää kirjoissa esitettyjä termejä (merkki, merkitsijä, merkitty, paradigma, syntagma, koodi, häly, konteksti, jne. jne.). Ja tietysti sisältöä pitää löytyä.
Joo, mutta tervetuloa Vaasaan viestimään!
Vaasaan nyt pääsee pelkällä pärställä. Aikamoinen pellekoulu koko paikka. Sietäisi lakkauttaa, mutta aluepolitiikka estää. Lähes yhtä turha kuin Vaasan moottoritie tai Raippaluodon silta.
Viestinnässä on ivan valtava työvoiman ylitarjonta. Jokaista toimitusharjoittelijankin paikkaa hakee useita kymmeniä tyyppejä, joukossa jopa valmiita maistereita. Toimittajaliitto onkin esittänyt, että viestinnän opetustarjontaa supistettaisiin.
Sisällöntuottajista ei tullutkaan it-huumassa oletetun suuruista ryhmää, minkä satoa kannamme nyt. Tee palvelus tulevaisuudellesi ja hae muualle kuin viestintään. Sitä paitsi, Vaasan ekonomitkin ovat työmarkkinoilla aika kevyttä sarjaa. Sama pätee viestijöihinkin, luulen.
Kyllä täällä tuo opetus vastaa aivan samaa mitä muissa yliopistoissa. Olen nimittäin muidenkin korkeakoulujen mm. Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Hesan yliopiston opintoja suorittanut.
Ja juuri oli myös vieraileva stara Turun mediatutkimuksen laitokselta, Veijo Hietala. Myös 'mediakasvo/hörhö' Sam Inkinen, joka on valmistunut maisteriksi Vaasasta ja Tohtoriksi Lapin yliopistosta, käy täällä aika ajoin luennoimassa ja opettamassa. Toisaalta yksi meidän professoreistamme, Tarmo Malmeberg, on ainakin juuri tuon Turun mediatutkimuksen dosentti. Eli siis samat naamat pyörivät siellä sun täällä, Suomessa on sen verran pienet nämä piirit.
Vaasaan pääsee yksinkertaisesti siksi helpommin että tänne hakee vähemmän väkeä. Vaasa kun ei kai kaupunkina kauheasti houkuttele. Suurin osa haluaa tod. näk. Tampereelle. Esim. itseäni ei taas juuri Tampere kiinnostaisi (jos viestintää haluaisin pääaineena opiskella) siksi, että oppiaine on siellä erityisesti tiedotusoppi.
Mutta esim. viestintätieteissä toimii ns. viestintätieteiden yliopistoverkosto jossa ovat kaikki suomen yliopistojen viestintätieteitä tms. tarjoavat laitokset mukana. Verkon kautta voi suorittaa opintoja eri yliopistojen laitoksilla.
Viestintätieteet ei myöskään ainoastaan valmista toimittajaksi tai sisällöntuottajaksi, vaan esimerkiksi opetustehtävät, tiedottajan työ, tekninen kirjoittaja, kirjastotyö, terminologi, tutkija yms. on mahdollisia. Esim. noita tekniseen kirjoittamiseen valmistavia kursseja pidetään täällä yhteistyössä mm. ABB:n, CITEC Oy:n ja Wärtsilän kanssa. Ja mm. tuolla Citecillä on ainakin muutama entinen viestintätieteilijä. Toisaalta Vaasan paikallislehdessä Pohjalaisessa on useita viestinnän opiskelijoita toimitusharjoittelijoina/toimittajina. Tässä myös yksi 'uratarina': http://www.uwasa.fi/rekryt/uratarinat/kannonlahti.html
Ja sivuaineetkin vaikuttavat tietty siihen miten työllistyy. Esim. jos osaat ruotsia voit myös suorittaa Vaasassa Åbo Akademin puolella n.s Mediacityssä tv-alan opintoja.
Lähinnä tuo viestinnän opetuksen ylitarjonta tulee amk:n puolelta.
Ekonomeilla ja dippainsseillä meneekin huonosti, oli valmistunut mistä vaan. Juuri oli YLE 1:llä juttu Turun Kauppakorkeasta valmistuneesta ekonomista joka osasi ...hmmmm... olisiko ollut viittä kieltä, mutta ei vaan työpaikkaa irronnut.
Näitä (ekonomeja, tradenomeja, dippainssejä, inssejä) sitä liikaa koulutetaan Suomessa.
Ei omaa koulutustaan, etenkään suht. pitkäkestoista korkeakouluopiskelua, kannata minkään työmahdollisuuksien varjolla vain suunnitella, vaan sen kautta mikä itseään kiinnosta ja mihin omat kyvyt ja motivaatio soveltuvat.
Noin, että tulipahan paasattua.
Miksi otit dippainssit tuohon huonosti työllistyvien joukkoon? Tällä hetkellä 95% valmistuneista saa heti työpaikan, ja ne loput 5 prossaa luultavasti haluaa pitää lomaa ;)
Harjoittelupaikat ovat tällä hetkellä kuulemma kiven alla, mutta itse en henkilökohtaisesti tunne yhtäkään di-opiskelijaa joka ei olisi päässyt tänä kesänä edes jotenkin alaa liippaavaan kesätyöpaikkaan. Minä sain tänä kesänä valita kesätyöpaikan kolmesta hyvästä vaihtoehdosta, ja näin hyvä paikkaa en uskaltanut edes toivoa etukäteen.
Ekonomien tilanteeseen meidän di-opiskelijoiden tilannetta ei voi edes verrata. Ekonomeja valmistuu nykyään joka tuutista suoraan kortistoon, samoin tradenomeja ja insinöörejä.
No joo, ok. Nuo Di:t tulivat mukaan tuohon oikeastaan siksi, että heistäkin puhuttiin tuossa YLE:n (FST:n) ohjelmassa.
Vaikken nyt noita Vaasan ekonomeja haluakaan mitenkään puolustella tuolle Juhikselle niin mainitaan nyt se vielä heistä, että Vaasan johtamisen laitoshan valittiin tänä vuonna ns. huippuyksiköksi.
Kiitos kovasti vinkeistä ja hyödyllisistä tiedoista! Fiskeen olenkin lukemistani enemmän painottanut, arvelin sen olevan keskeisempi teos. Tuntuvat vain kovin monimutkaisilta eri tutkijoiden teoriat näin amatöörin silmin, mutta eiköhän tämä tästä vähitellen. Ja jos jollakulla on vielä tietoja niin antakaas tulla...
Tuli tässä mieleeni, että saattaapa pääsykokeessa olla jonkinlainen analyysitehtäväkin. Ja Fiskehän mm. antaa myös analyysiesimerkkejä teoksessaan. Mutta älä silti unohda Lehtostakaan! :)
Sen verran voin vielä viestinnän laitoksesta kertoa, että siellä painotetaan aikalailla kieltä, eli lähestymistapa viestinnän eri ilmiöihin on usein kielitieteeseen pohjaavaa. Tässä mielessä esim. Fisken kirjassaan käsittelemä semioottinen 'koulukunta' on tärkeä; en silti tiedä onko tällä pääsykokeen kannalta merkitystä. Toisaalta yhteiskuntatieteisiin nojataan myös.
Hieman katkeraa tekstiä...Missäs opiskelet? Antaa paljon enemmän uskottavuutta, jos kertoisit. Vuosittaisen opetuspalkinnon Vaasan johtamisenlaitokselle myöntänyt raati taitaa olla melkoisia puusilmiä...Ite olen ainakin tykännyt ja pidän Vaasan tasoa kovana myös muissa aineissa kuin kauppatieteissä, mutta ainahan sitä kotiinpäin vedetään ja omaa opinahjoa kehutaan.
Nythän minä muistankin missä olen törmännyt sinun nimimerkkiisi, joka on kirjoitettu tuollain erikoisesti juuri samalla tavalla. Sehän oli Iltasanomien keskustelupalstalla, jossa morkkasit ekonomeja olan takaa ja linkitit tradenomiliiton "faktatieto -linkkejä". Melko säälittävää touhua.
...on siinä, että se on juuri NS. huippuyksikkö
Analyyttisyytesi on ihailtavaa. En koskaan ole edes iltapäivälehteä ostanut, saati että olisin niiden verkkosivuilla vaivautunut käymään. Että sillain; saattaahan niitä Juhikasia olla siinä missä tusinaekonomejakin.
Jos se ketään helpottaa, niin olen kirjoilla sekä HY:ssä että TKK:ssa. Aloja en viitsi tunnistamisen vaikeuttamiseksi paljastaa, mutta voin vakuuttaa, että aika pienissä prosenttiporukoissa on sisään menty. Vaasaan pääsisin heittämällä.
Eihän siinä mitään. Onnea sinulle, hyvä että olet tyytyväinen. Et silti oikein näytä kykenevän perustelemaan Vaasan "tasosta" esittämiäsi argumentteja yhtään millään. Kuten itse jo aiemmin kerroin, olen suorittanut opintoja useassa eri yliopistossa ja opetuksen tai vaatimusten tasossa en ole mitään suurta eroa havainnut. Opiskelija-aineksessa on eroa, näin jo eri vuosina samaankin korkeakouluun hakeneiden välillä. Mutta mikäli itsellään on viitseliäisyyttä, niin samat asiat oppii korkeakoulusta riippumatta.
Niin ja varmasti ymmärrät sen että hakijamääriin on varsin suuri vaikutus sillä missä päin maata korkeakoulu sijaitsee. On kai ilmiselvää, että Helsingin korkeakouluihin hakeekin enemmän väkeä, jos kerran alueella asuu 1/5 maan väestöstä. Vaikea sanoa löytyykö kaupungin asukasluvun ja siinä sijaitsevan korkeakoulun/korkeakoulujen hakijamäärien väliltä selkeä korrelaatio, mutta voisi olettaa että näin on.
Kyllähän tälläkin palstalla voi heittää ihan mitä juttua tahansa. Veikkaanpa kuitenkin, että opiskelet tutaa ja valmistut dippainssiksi tuotantotalous pääaineena. HY:lla luet kauppatieteitä vaikkapa laskentatoimi pääaineena. Menikö lähelle?
Puhuin HY:stä, en HKKK:sta, torspo.
Dissauksesi on aivan turhaa. Mutta, mukavaa jatkoa sinulle kuitenkin.