Ketä Kari häkämies edustaa lausunnoillaan,lupauksillaan ? Itseään vai Suomea ? Tuntuu siltä, että Kari on siinä asemassa, että pitää vähän miettiä mitä lausahtelee mediaan. Suomessa on sananvapaus, mutta...Sekin herättää kysymyksiä miksi Kari meni mollaamaan toista puoluetta, jotka ottivat kantaa Karin puheisiin ?
Onko hyvien tapojen vastaista ?
Onko hyvien tapojen vastaista ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä puolustusministerin puhe Usassa pitää nähdä osana suurempaa kuviota.Meillä kukaan ei ole rohjennut avata keskustelua ja nyt hallitusvaihdoksen jälkeen avautui mahdollisuus tehdä tämä siirto.Ajoitus on tärkeä tässäkin asiassa.Puhe josta nyt elämöidään on ollut kaikkien tiedossa mutta presidentin ulkomaanmatkaan vedoten sitä ei ole ehditty lukea.Sitten kanslian virkamies kertoo ylimalkaisesti selanneen puheen läpi ja näin ottaa syyt niskoilleen.Samalla demarit syyttelevät kokoomusta demarien puheenjohtaja pelistä ja siihen puuttumisesta.Totuushan on että niin presidentti kuin muutkin isot puolueet ovat tietoisia mitä maamme turvallisuuspolitiikassa tapahtuu ja tämä operaation tarkoitus on viedä huomio pois asian ytimestä eli Suomen yhä tiivistyvästä yhteistyöstä Naton kanssa.Asiasta tehdään sellainen soppa että näyttää kuin se olisi osa sisäpolitiikkaa ja näinollen ulkovallatkaan eivät pääse siihen puuttumaan ilman että ryvettyvät Suomen sisäisiin asioihin puuttumisella.Keino on hyvä ja samalla puolueetkin nostavat omassa kannattajakunnassa profiiliaan.Kuka tosissaan uskoo että tälläisistä asioista vain joku kanslian virkamies on niin tohelo että jättää osan tekstiä lukematta,etenkin kun on kyse puolustusministerin puheesta maailman ainoan supervallan ytimessä.
Nyt Karin puheisiin on vastattu.
Venäläisparlamentaarikko kummeksuu Häkämiehen puhetta
10.9.2007, 16.19 (päivitetty 19.43)
Venäjän hallituksen sanomalehti Rossijskaja Gazeta aprikoi, onko Suomen ulkopoliittinen linja muuttumassa. Lehti viittaa puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) taannoiseen Washingtonin-puheeseen, jossa hän nimesi Suomen turvallisuushaasteeksi ”Venäjän, Venäjän ja Venäjän”.
Venäjän parlamentin ylähuoneen - liittoneuvoston - ulkoasiainkomitean puheenjohtaja Mihail Margelov äimistelee Häkämiehen puhetta, koska lännen poliitikot ovat hänestä jo aikoja sitten lakanneet pelottelemasta Venäjällä.
Hän kummeksuu myös sitä, miksi Häkämies puhui ”Venäjän uhkasta” juuri Washingtonissa.
- Halusiko hän saada pääkaupungista rahoitusta joihinkin suomalaisiin puolustusohjelmiin? Olipa asia miten tahansa, Häkämiehen lausunnot vaikuttavat kummallisilta. Niillä ei ole mitään yhteistä todellisuuden kanssa, Margelov painotti lehdessä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kiistää, että yhteistyö ulkopolitiikan hoidossa rakoilisi hallituksen sisällä. Myös presidentti Tarja Halosen kanssa yhteistyö Vanhasen mukaan toimii.
Arvelut yhteistyön ontumisesta heräsivät Häkämiehen Yhdysvaltain-vierailun jälkeen.
http://plaza.fi/kotimaa/venalaisparlamentaarikko-kummeksuu-hakamiehen-puhetta
puolen ihmiset kummallisia. Onko teille pienenä opetettu että venäjä on tärkeämpi kuin oma maa. Ainakin te tunnutte olevanne enemmän yleensäkin huolissanne venäjästä. Sinne voi muuten nykyään muuttaa jos haluaa.
Suomi on eräässä mielessä tärr...keä kauppakumppani. Puutullit tosin ei herätä riemua. Siitä risuja Venäjälle.
Häkämiehen lausunnot puhuttavat yhä
Julkaistu 10.09.2007, klo 16.59 (päivitetty 10.09.2007, klo 17.43)
Kuva: YLE
Häkämiehen puhe kokonaisuudessaan (englanniksi)
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) Venäjä-lausunnot puhuttavat yhä. Häkämiehen lausunto on huomioitu myös Venäjällä.
Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) oudoksuu puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) Venäjä-lausuntoja. Cronbergin mukaan Häkämiehen puhe on ristiriitainen ja antaa aihetta ihmetykseen.
Cronberg katsoo Häkämiehen kytkeneen turvallisuusuhat ja sotilaalliset uhat toisiinsa tavalla, joka hämmentää turvallisuuspolitiikasta käytävää keskustelua.
Cronberg kuitenkin muistuttaa, että Venäjä on uhka Suomen energiahuollolle, jos maa päättää lopettaa tai rajoittaa Suomen kaasutoimituksia. Cronbergin mukaan Suomi on lähes täysin riippuvainen Venäjän kaasusta.
Sunnuntaina eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi YLE Uutisille, että puolustusministeri Jyri Häkämiehen Venäjä-lausuntojen taustalla saattaa olla halu viedä Suomea nopeasti sotilasliitto Naton jäseneksi.
Kaikkosen mukaan Häkämiehen retorinen irtiotto herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
SDP: Kokoomus hakee oppositiolinjoja
Puolustusministeri Häkämiehen puhe Yhdysvalloissa on ajanut kokoomuksen ja SDP:n kiistaan presidentin asemasta ulkopolitiikassa. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kimmo Kiljunen (sd.) sanoo, että kokoomus yrittää ohittaa presidentin ja tehdä ulkopoliittisen opposition hallitukseen.
Valiokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) uskoo demarien olevan ärtyneitä, koska nyt muutkin päättävät ulkopolitiikan linjasta kuin sosiaalidemokraatit.
Häkämies myönsi, että olisi voinut valita tyylikeinonsa paremmin, koska puheen tulkinnasta syntyi epäselvyyttä.
Myös Venäjällä huomioitu Häkämiehen lausunto
Venäjän hallituksen virallinen sanomalehti Rossiiskaja Gazeta ihmettelee, onko Suomi muuttamassa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa.
Suomen kieltä hyvin taitava ja Suomessakin opiskellut toimittaja Nadezhda Sorokina toteaa lehden maanantain numerossa, että puolustusministeri Jyri Häkämiehen Venäjästä käyttämä sanailu on herättänyt diplomaatti- ja asiantuntijapiireissä vain yhden kysymyksen - aikooko Suomi muuttaa Venäjä-politiikkaansa.
Uutisessa on lainattu myös Häkämiehen toteamusta, ettei Venäjä aiheuta Suomelle turvallisuusuhkaa. Sorokina tosin muistuttaa, että Häkämies "toivoo Suomen tekevän vuonna 2008 päätöksen Nato-jäsenyydestä".
Uutisen kainalona on Venäjän liittoneuvoston eli parlamentin ylähuoneen kansainvälisten asioiden osaston puheenjohtajan Mihail Margelovin kommentti, jossa hän kummeksuu miksi Suomen puolustusministeri kokee Venäjän niin suureksi uhaksi.
Tiukan linjan Kremlin nykypolitiikan tukijana pidetty Margelov muistuttaa, ettei Venäjällä ole mitään aikomusta puuttua Suomen sisäisiin asioihin - aivan kuten Suomikaan ei puutu Venäjän asioihin.
Kommenttinsa loppuosassa Margelov pohtii Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Hän totetaa, ettei Baltian maiden Nato-jäsenyys ole heikentänyt Venäjän turvalisuutta eivätkä Venäjän Atlantin liiton suhteet ole pohjimmiltaan muuttuneet eikä vihamielisyyksiä Venäjän ja Naton välillä esiinny.
YLE Uutiset
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id69457.html
Kun täällä Suomessakin kummaksutaan lukuunottamatta kaikista Nato kiimaisimpia.Tuosta jutusta näkee että Venäjälläkin ymmärretään että kyseessä on halu ja kiire Natoon mutta ettei kellekään jäisi epäselväksi kuka haluaa olisi aika ottaa Ulkopolitiikan johto tiukempiin käsiin ettei tämä 1/4 vähemmistö pistä kaikkea ihan läskiksi Suomessa.