Olen väsynyt ja pettynyt julkisen puolen psykologiini, joka ei ole kuunnellut lainkaan, mitä olen tälle usean käyntini aikana kertonut. Ensinnäkin hän väittää, että minulla on alkoholiongelma ja että keskittymishäiriöni johtuu alkoholin käytön aloittamisesta yläasteella.
Olen monta kertaa kertonut hänelle, että minulla on ollut keskittymisvaikeuksia aina - käsinkosketeltaviksi ne tulivat ala-asteella. En esimerkiksi osaa vieläkään kertotaulua. Niin, ja olen kuulemma masentunut. Kai tällainen jokaista normaalia ihmistä alkaa masentaa?
Myöskin syntymääni liittyvän hapenpuutteen ja muut tekijät tämä "asiantuntija" sivuutti täysin. Viisivuotistarkastuksen perusteella minä olen kuulemma aivan normaali, enkä siis ole adhd vaan alkoholisti... Välillä saattaa mennä puolikin vuotta ilman viinaa, kun ei vaan maistu.
Kertokaa viisaammat voinko vaihtaa johonkin asiansa osaavaan julkisella puolella, vai kannattaako mennä yksityiselle? Minua oikeasti risoo tuo puusilmä. En jaksa ruveta väittelemään itsestäänselvyyksistä, enkä halua nähdä koko otusta enää.
Alun perin oli tarkoitus että parin käynnin jälkeen pääsen jonkun adhd-oireyhtymään perehtyneen henkilön luo. Jostain kumman syystä tällä vanhalla harpulla on tarve päteä ja julistaa minulle että minulla ei ole adhd:ta, vaikka psykologilla tuskin on pätevyyttä diagnosoida neuropsykologinen häiriö?
Tämä ammattilainen kyseli toistuvasti alkoholin lisäksi myös saatananpalvonnasta. Lisäksi hänen loppupuheensa viime käynnillä sisälsi niin paljon virheitä etten jaksanut ruveta niitä oikaisemaan, kun alkoi vaan masentaa kyseinen ammattikuntansa mätäpaise.
Huh, alkoi helpottaa, välillä on pakko avautua. Mutta oikeasti: mitä minun pitäisi tehdä?
Olen monta kertaa kertonut hänelle, että minulla on ollut keskittymisvaikeuksia aina - käsinkosketeltaviksi ne tulivat ala-asteella. En esimerkiksi osaa vieläkään kertotaulua. Niin, ja olen kuulemma masentunut. Kai tällainen jokaista normaalia ihmistä alkaa masentaa?
Myöskin syntymääni liittyvän hapenpuutteen ja muut tekijät tämä "asiantuntija" sivuutti täysin. Viisivuotistarkastuksen perusteella minä olen kuulemma aivan normaali, enkä siis ole adhd vaan alkoholisti... Välillä saattaa mennä puolikin vuotta ilman viinaa, kun ei vaan maistu.
Kertokaa viisaammat voinko vaihtaa johonkin asiansa osaavaan julkisella puolella, vai kannattaako mennä yksityiselle? Minua oikeasti risoo tuo puusilmä. En jaksa ruveta väittelemään itsestäänselvyyksistä, enkä halua nähdä koko otusta enää.
Alun perin oli tarkoitus että parin käynnin jälkeen pääsen jonkun adhd-oireyhtymään perehtyneen henkilön luo. Jostain kumman syystä tällä vanhalla harpulla on tarve päteä ja julistaa minulle että minulla ei ole adhd:ta, vaikka psykologilla tuskin on pätevyyttä diagnosoida neuropsykologinen häiriö?
Tämä ammattilainen kyseli toistuvasti alkoholin lisäksi myös saatananpalvonnasta. Lisäksi hänen loppupuheensa viime käynnillä sisälsi niin paljon virheitä etten jaksanut ruveta niitä oikaisemaan, kun alkoi vaan masentaa kyseinen ammattikuntansa mätäpaise.
Huh, alkoi helpottaa, välillä on pakko avautua. Mutta oikeasti: mitä minun pitäisi tehdä?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tarkoitin tietty neurologinen (?) häiriö.
jos rahat riittä,käynti lähes 100 euroa
On käynyt jo mielessä useaan otteeseen. Olisin jo päässyt työkkärin kautta yksityiselle "kokonaisvaltaiseen ratkaisuun" ilmaiseksi, mutta tuttuun impulsiiviseen tyyliini nerokkaasti kieltäydyin reissusta rauhallisen ja kauniin luonnon keskellä sijaitsevaan laitokseen...
No, pitää huomenna käydä kysymässä vieläkö tarjous on voimassa.
nimim. Hermot kireellä
Hei!
Minulle maksettiin työkkärin kautta neuropsykologiset testit. Ne tehtiin Helsingissä, paikka oli Psykologiapalvelu Psyyke ja heidän erikoisalaansa on juuri ADHD. Testien perusteella minulla todettiin tarkkaavaisuushäiriö ja kehoitettiin käymään vielä psykiatrin luona joka on erikoistunut ADHD:hen. Tämänkin työkkäri maksoi. Psykiatrin käynti olisi itse maksettuna ollut 125 e/h. Minulla on 2 käyntiä ja lausonnot maksavat erikseen. Eli varmaan yhteensä n 300 euroa. Niistä neuropsykologisten testien hinnoista ei ole tietoa. Siellä minulla oli kaksi käyntiä. Ensimmäinen käynti kesti 3 tuntia ja toinen 2 tuntia. Oli keskustelua ja lukematon määrä testejä. Sain vielä kotiinkin kyselylomakkeita ja jotain tehtäviä. ....viesti jatkuu....
Itse arvelen neuropsykologisen testin hinnaksi ainakin 500 euroa, voi olla ettei edes riitä.
Tuttavalleni oli vastaavia testejä tehty Jorvissa, mutta hän sanoi, ettei ne olleet läheskään niin laajat kuin tuolla missä itse kävin.
Kyllä oli helpottavaa saada diagnoosi tämän ikäisenä (46 v nainen). Loksahteli monet elämäni palapelin palaset paikoilleen.
Mene ihmeessä jos maksavat.
Hyvää syksyn jatkoa sinulle toivon minä =0)
P.S Jos jotain kysyttävää, niin käyn tiirailemassa välillä tätä viestiketjua.
toivoo minä =0)
Kiitos!
Olen kolme tai neljä kertaa käynyt tuolla psykologilla ja muutamia testejä tehnyt ja vastaillut kysymyksiin. Ihmettelen kuinka psykologi voi tässä vaiheessa vielä edes kertoa mitään.
Lähdenkin heti työkkäriin...
PS. Ei tullut vielä mitään kysyttävää, kuten ei ikinä kun minulta kysytään, onko mitään kysyttävää. Yleensä kysyttävää tulee mieleen, kun on jo myöhäistä ;) Mutta kiitoksia rohkaisusta!
Kirjoita paperille aina kun tulee mieleen joku kysymys. Tämän neuvoi minulle yksi toinen ADHD ihminen. Siinä on tietysti se ongelma muistaako ottaa kysymyspaperin mukaan.
Silloin kun eivät kemiat toimi jonkun ihmisen(olkoon lääkäri, psykologi tai kuka tahansa) kanssa niin ei kannata uhrata aikaa, vaan etsiä toinen mikä tietysti ei aina niin yksinkertaista ole.
Zemppiä sulle! =0)
On vaan niin vaikeaa aloittaa se kirjoittaminen... toivottavasti seuraava käynti on viimeinen ja pääsen asiasta jotain tietävälle lääkärille, sinne voisin lapun ottaa. Yksi lääkäri jo sanoi, että todennäköinen tapaus olen, mutta sitä ihmettelen, että kuinka alkoholi tämän kaiken olisi voinut saada aikaan?
Zemppiä tarvitaan aina.
Kuule. Jos haluat elämältä jotain todellista, niin jätä moiset psykologit ja terapeutit. Miten muka joku ihminen, joka on muutaman vuoden ollut yliopiston kirjoissa, tentannut muutaman kirjan Freudilta ja joltain toiselta "suuruudelta" sekä lässyttänyt paskaa muutamassa seminaarissa, koska se kuuluu kurssiin, voisi sinua auttaa? Se on mahdotonta. Joku ihan tavallinen ihminen, joka on kokenut samankaltaisia rankkoja sielullisia kokemuksia kuin sinä, voisi auttaa sinua paljon paremmin. Tässä maailmassa kanattaa pyrkiä - opetella olemaan mahdollisen itsenäinen. Se ei tarkoita pittaamattomuutta muita ihmisiä kohtaa, vaan pikemminkin vapautta itsellesi. Kaikkein paras auttajasi olet sinä itse. Voi kuulostaa rankalta, mutta lähde pienin askelin, niin huomaat...
Oon samaa mieltä tuosta että kaikki lähtee itsestä. Askel kerrallaan ja pitää opetella tekemään uudella tavalla valinnat, johdonmukaisesti ja vähemmän impulsiivisesti. Pitää opetella olemaan läsnä hetkessä, mutta se on vaikeinta, kun en saa otetta tilanteesta ja olen ikään kuin omissa maailmoissani, jos se mitä pitäisi tehdä ei vastaa täysin omia mieltymyksiäni. Toisaalta, toisinaan taas teen miljoonaa asiaa peräkkäin saamatta mitään valmiiksi.
Olen alkanut liikkua luonnossa ja vähän urheillakin ja syödä terveellisemmin ja vähemmän hiilihydraatteja jne.
Yksi päivä join kaksi litraa ED-enegiajuomaa, ja ohoh, menin pimeään huoneeseen kuuntelemaan Alice in Chainsia ja makaamaan selälleni, ja kuuntelinkin kolme levyä putkeen, kuulin kaiken tarkasti ja terävästi, aistit olivat kirkkaat ja pystyin analysoimaan musiikkia uudella tavalla, normaalisti olisin koko ajan vaihdellut biisiä... Onko kellään vastaavaa kokemusta energiajuomista?
Tuosta tulee vaan paha mieli sinulle ja "hoidon" tarkoitushan on auttaa sinua eikä masentaa. Kokemuksesta tiedän, että psykologit eivät ole oikeita ihmisiä määrittelemään ADHD:tä sen enempää kuin muitakaan neurologisia ilmiöitä. Neurologia ei ole heidän alaansa ja ilmeisesti psykologi saattaa muuttua vastarannan kiiskeksi siinä vaiheessa kun on huomannut, että sinä tiedostat asian paremmin kuin hän.
Ihmettelen vaan, mihin psykologeja tarvitaan. Kaksi koulutoveriani menivät lukemaan psykologiaa ja valmistuivat, olivat muutaman vuoden töissä. Toinen vaihtoi sitten alaa ja toinen joutui "hoitoon".
Kuka tahansa pystyy kotitarpeekseen lukemaan sen verran psykologiaa mitä tarvitaan maisterin tutkinnon suorittamiseen puhumattakaan "psykologeista" pienten kuntien palveluksessa, jotka ovat yleensä erikois-sairaanhoitajan koulutuksen saaneita jos sitäkään.
Sorry, tämä vuodatus varmaan loukkaa joitakin lukijoita, mutta tiedän tämän kokemuksesta. Minulle diagnoosin teki neuropsykiatriaan erikoistunut psykiatri pääkaupunkiseudulta.
"En pidä psykologiaa tieteenä."
Oon samaa mieltä tuosta vertaistukiasiasta ja siitä että kaikki lähtee itsestä ja omista pienistä valinnoista, jotka pitää opetella tekemään yksi kerrallaan johdonmukaisesti, se vaan ei oo niin helppoa, kun oon tämmönen, mutta olen alkanut liikkua luonnossa ja vähän urheillakin ja syödä terveellisemmin ja vähemmän hiilihydraatteja jne.
Siis oikeasti kuinka psyykettä tutkiva "tiede" voi olla objektiivista, kun tutkimuksen tekijälläkin on psyyke, joka luultavasti vaikuttaa kysymyksen asetteluun, metodeihin ja johtopäätöksiin? Eri asia lienee neuropsykologinen tutkimus, jossa koneet hoitavat ison osan hommasta.
Julkisella puolella kallonkutistajat tuntuvat olevan 60-70 -luvulla Freudia ulkoa opetelleita tyhjäpäitä, joihin on mahtunut paljon hienoja sanoja.
Työkkärissä on kyllä tosi mukava ja pätevä ammatinvalintapsykologi, mutta yleisesti meikäläisen elohopea on kyseisen ammattikunnan kohdalla pahasti pakkasen puolella...
ja jättää vastuun muille
ADHD diagnoosi antaa kantajalleen luvan olla kasvamatta aikuiseksi
psykologin tai psykiatrin ei ole tarkoitus miellyttää vaan kertoa totuus
Näin tuntuu ainakin meilläpäin olevan, puolisoni hakeutui psykiatrille saadakseen kenties terapiaa ja mahdollisia tutkimuksia ja sen myötä vastauksia joita on hakenut koko aikuisikänsä. Hän kertoi siellä miksi tuli ja siitä että hänen suvussaan on neurologisia erityispiireitä kantavia henkilöitä pilvin pimein, toisilla elämä sujuu paremmin ja toisilla taasen huonommin ja myös siitä puhui minkälaista elämä on tällähetkellä. Psykiatri kuunteli n. tunnin ja lopuksi määräsi mielialalääkettä ja uuden käynnin viikkojen päähän. Ihmettelen miten tunnissa voi tehdä minkäänlaista diagnoosia ja vaikka olisikin jonkinasteista masennusta nähtävissä niin pitäisihän syyt selvittää ensin ja sen jälkeen pohtia mahdollisia tukitoimia/lääkitystä. Onko psykiatreilla liian herkkä lääkeliipaisin. Ja sinulle puusilmän potilas, hakeudu neurologisia erityispiirteitä (mm. adhd, asperger,tourette ym)tunnistavalle psykiatrille ja vertaistukea löytyy sivulta adhd.fi.
lääkäreitä, psykologeja, psykiatreja jne. joiden mielestä mitään ADHD:tä ei ole olemassakaan.
Itse kävin nuorimman lapseni kanssa neuvolapsykologilla pari vuotta sitten ja hän oli sitä mieltä, että kaikki oireet kaikilla lapsilla johtuvat vain ja ainoastaan äidistä.
Haistatin piut paut ja samoin teki päiväkodin henkilökunta. Tutkimukset siirtyivät Peijaksen lasten neurolle ja johan alkoi tilanne selvitä.
Itseasiassa olen saanut paljon kiitosta päiväkodilta ja nykyään koulusta juuri sen vuoksi kun olen niin läsnäoleva ja kykenen ajattelemaan asioita monelta kantilta.
Myös tk-lääkäri pitää ADHD:tä täysin psyykkisenä sairautena, jossa syvempi vaihe on psykoosi.
Että repikää siitä sitten.
aloittelija mahtaa olla arvostelemaan psykologien pätevyyttä (työkkärin psykologi, siis psykologi joka toimi puusilmäpotilaan toiveiden mukaisesti, oli NIIN pätevä ja mukava). Esim. psykiatrian erikoislääkärit ovat vaativan yleislääkäritutkinnon jälkeen opiskellut vielä toiset 6-vuotta saadakseen erikoislääkärin oikeudet, joten jonkun työttömän hitsarin tuskin kannattaa arvioida ko. ammattikunnan pätevyyttä..
"aloittelija mahtaa olla arvostelemaan psykologien pätevyyttä (työkkärin psykologi, siis psykologi joka toimi puusilmäpotilaan toiveiden mukaisesti, oli NIIN pätevä ja mukava)"
Ei psykologilla ole kompetenssia kertoa juuta eikä jaata neurologisesta häiriöstä, johon tuskin edes on perehtynyt, koska häneltä minun oli tarkoitus mennä asiaan perehtyneen luo.
Oikeastaan työkkärin psykologi suositteli minulle tutkimuksia, alkuun vastustelin, mutta samaisen psykologin annettua adhd-aikuisten nettiosoitteen ja sivuihin tutustuttuani huomasin aihetta olevan. Kävin myös yksityisellä lääkärillä, jonka mukaan vaikutan ilmiselvältä tarkkaavaisuushäiriötapaukselta.
Puusilmä taas tuntuu olevan kiinnostunut päihteistä ja saatananpalvonnasta
"Esim. psykiatrian erikoislääkärit ovat vaativan yleislääkäritutkinnon jälkeen opiskellut vielä toiset 6-vuotta saadakseen erikoislääkärin oikeudet, joten jonkun työttömän hitsarin tuskin kannattaa arvioida ko. ammattikunnan pätevyyttä.."
Kyseinen psykologi ei todellakaan ole psykiatrian erikoislääkäri, eli pidä pääsi kiinni. Mistä muuten päättelet, että olen työtön hitsari?
Oletko kenties opiskellut [lukiossa] psykologiaa?
"Esim. psykiatrian erikoislääkärit ovat vaativan yleislääkäritutkinnon jälkeen opiskellut vielä toiset 6-vuotta saadakseen erikoislääkärin oikeudet, joten jonkun työttömän hitsarin tuskin kannattaa arvioida ko. ammattikunnan pätevyyttä.."
Pahoittelen, jos kirjoitukseni perusteella syntyi mielikuva, että kyseenalaistaisin minkään ammattikunnan pätevyyttä, kyse oli yksittäistapauksesta, joka kuitenkin ehkä kertoo jotain tämän käpykylän käpyaivoisesta hoitopolitiikasta ja kurahaaraisesta hoitajakunnasta.
Pahoittelen myös melko värikästä ilmaisuni, mikä johtuu ainoastaan siitä että viha ja vi**tus järsivät minua sisältä päästä perseeseen.
"Puusilmä taas tuntuu olevan kiinnostunut päihteistä ja saatananpalvonnasta"
Aiheutti valtaisaa repeämistä :D mitä tekemistä jollain perkeleenpalvoamisella on adhd:ta tutkiessa?
Pakko kommentoida...
Tosiaan tuo taso julkisella puolella on järkyttävä! Ja se, että asiakkaita ei informoida siitä !
Esim. MMT (mielenterveystoimistoissa) suurin osa "terapeuteista" on erikoissairaanhoitajia, joilla usealla (tämä on fakta tietoa!) ei ole tuon sairaanhoitaja koulutuksen päälle edes mitään lyhyttäkään suoranaista terapeutti koulusta (2-3 v. viikonloppuisin, etää jne). Mutta ei edes sitä, vaan joku vanha sairaanhoitajankoulutus joka yleensä on painottunut täysin lääkkeisiin, jos niihinkään...
Ajatelkaa nyt kun MTT menee paljon myös keskivertoa älykkäämpiä, itseään analysoivia ihmisiä, jotka kenties ovat jo käyneet joskus aiemmin terapeutilla , harrastaneet "keittiöpsykologiaa" kenties tuttujen, ja puolison kanssa pari vuosikymmentä, masiksessaan apua etsiessään lukenut useita kirjoja, käyneet kaikenmaailman NLP kurrseja sun muita jne jne.
Siten heillä on tietty mielikuva TERAPEUTEISTA, miten terapiassa voi kehittää itseään, käydä lapsuutta läpi jne. Eivät he voi käsittää, että siellä MTT istuukin 90% sairaanhoitajia, joilla monella on asenne työhönsä kuin kk palkkaisilla, erottamattomilla, valtion virkamiehillä yleensäkin ...
NIMITTÄIN - normaalin psykologian maisterin tutkinto kestää vähintään sen 5-6 vuotta yliopistossa, siellä keskityttään itse psykologiaan ja tahti on kova. TÄMÄNKÄÄN JÄLKEEN EI VIELÄ OLE LÄHELLÄKÄÄN KUNNON TERAPEUTTIA ! Sen jälkeen vaaditaan vähintään pari vuotta työkokemusta - ja siihen päälle 2-3 vuotta lisäopiskelua, jotta on edes aloitteleva keskiverto KELA KORVATTA YKSITYINEN PSYKOTERAPEUTTI.
JA sitten näissäkin on 3 eri tasoa, on nää VT vaativa erikoistaso, johon ei pääse vielä tolla ylemmällä esimerkillä lähellekään jne - NÄMÄ TASOT SIIS LUKEVAT KAIKKIEN TERAPEUTTIEN PERÄSSÄ, KUN HAKEE LISTAN KELAKORVATTAVISTA TERAPEUTEISTA...
Eli siis psykoanalyyttinen/dynaaminen suuntaus kyllä auttaa kaikkia ADD mukaan lukien, vahvistamaan persoonaansa - mutta valittettavaa on, että MTT ja julkiselta sektorilta on lähes mahdoton löytää sellainen, oikea terapeutti, joka tod. osaa psykoterapeutin työn...
..ja ihmiset ovat kokeneet valtaisia pettymyksiä juuri MTT suhteen, jopa kohtalokkaita pettymyksiä...revittelet siellä auki koko lapsuutesi ynm, ja ihmettelet, että missä mennään - kun vastassa on tosiaan kuin naispuolinen valtion virkamies...
yleistys sanoa että psykodynaaminen terapia auttaisi kaikkia. Näin ei todellakaan ole. Ja tässä toinen puhuu aidasta toinen aidan seipäästä. Ei voi verrata kunnallisen mt-puolen "terapeutteja" (psyk.sair.hoitajia) mt-puolella työskenteleviin psykologeihin. Kyseessä on kaksi erilaista koulutusta: toinen akateeminen, toinen ei-akateeminen. Monella vaan on se ihme infantiili illuusio, että yksityisellä puolella "kaikki on paremmin". On toki, jos verrataan sh:n taitoja vaikka VET-psykologiin. Mutta pitäisikin verrata kunnallisen puolen PsM:a ja yksityisen puolen PsM:a keskenään: eroa ei olisi, koska molemmilla on SAMA koulutus, tämä pätee niin lääkäreihin kuin psykologeihinkin. Se on sitten eri asia, jos joku on hankkinut muuta koulutusta päälle jne., mutta silloinhan vertailua ei enää voi tehdä. Ei siis voi yleistäen sanoa, että yksityisen puolen henkilökunta on automaattisesti "parempaa" materiaalia kuin julkisen. Sitä paitsi moni yksityispuolen terapeuteista, lääkäreistä jne. toimii myös julkisella sektorilla. Muuttuuko hän julkisella puolella sitten huonommaksi..??
Vähän lisäkommenttia vielä...
Onhan se aika selvä, että ero on valtaisia julkisen ja yksityisen puolen "terapioissa"... sen pystyy päättelemäänkin kuka vaan, rehellisesti asioita katsova ihminen, ihan kylmästi analysoiden kumpaakin vaihtoehtoa...sillä ihmisiä ovat myös terapeutti ja asiakas kumpaisessakin "vaihtoehdossa" !
MTT ja julk.puolella tosiaan "terapeuttina" on p****lla kk-palkalla, ylityöllistettyjä sairaanhoitajia - toisaalta he ovat silti samalla valtion virkamiestyyliin lähes erottamattomia ja vastuuseenhan työn laadusta "kunnan byrokraatteja" ei saa tunnetusti millään - "mitäs sen niin väliä vaikka asiakas lopettaisi terapian tyytymättömänä, muutenkin on liikaa töitä ja varma kk-palkka napsahtaa samankokoisena silti anyway - oikeastaan hyvä..." ja itse asiakkaina heillä on useasti täysin vailla motivaatioita olevia ihmisiä - tyyliin esim. koulusta/töistä vihjattiin tuleen käymään täällä, puoliso käski tulla vaikka siinä on vika, tai suku ja tutut sano, että juon muka vähän liikaa jne - ONHAN SE SELVÄÄ, ETTÄ TÄLLÄ YHTÄLÖLLÄ EI "TERAPIA" OLE KOVIN LAADUKASTA TASOA JA KAIKKI PÄTEVÄT PAKENEVAT YKSITYISELLE PUOLELLE...
Ykstyisellä puolella koulutustaso on siis erittäin paljon kovempi ja - niin on myös korvaus. Pk seudulla terapeutti ottaa 80-100€ per kerta. Hänen kovat tulonsa ovat myös täysin riippuvaisia siitä, että asiakas tulee myös seuraavalla kerralla takaisin ja mahdollisesti myös vielä ensi vuonnakin. Ja että terapia siis mahdollisesti on myös niin toimivaa, että hän mainostaa myös tutuilleen tätä oivaa terapeuttia... tällainen terapeuttihan on samassa tilanteessa kuin, vastuullinen, asiakkaiden tyytyväisyydestä, "yrityksen maineesta" ja palvelun tasosta riippuvainen yksityisyrittäjä! Ja entä se toinen puoli - asiakaskunta yksityisillä - no jos kerta maksaa vaikkapa 80€ ja parivuotta silloin kerran viikossa about 100 viikkoo*80€= 8000€, niin siinä alkaa olla motivaatio suhteellisen korkealla, kun edes miettii aloittamista..."tästä täytyy tod. olla hyötyy ja tämä täytyy ottaa tosissaan..."
Eli jo tästäkin kulmasta analysoiden, jokainen käsittää, että kyllä se ero on valtaisa julkisen ja yksityisen puolen välillä...
JOS SUORAAN SANON PSYKOLOGIAA HYVIN TUNTEVANA, NIIN EN KÄSITÄ OLLENKAAN, ETTÄ PELKÄLLÄ SAIRAANHOITAJAN PAPEREILLA VOI ALKAA LEIKKIMÄÄN TERAPEUTTIA (JA TÄMÄ ON SIIS TÄYSIN YLEISTÄ LÄPI KOKO SUOMEN MTT TOIMISTOJEN) - KYSE ON NIIN VAATIVASTA JA VAKAVASTA AMMATISTA. EI TÄSSÄ SÄÄDETÄ JA KORJAILLA MITÄÄN ESIM. AUTOJA, VAAN HERKKIÄ IHMISMIELIÄ ! MONI VARSINKIN MIESPUOLINEN TULEE YLEENSÄ SIINÄ VAIHEESSA HAKEMAAN APUA, KUN HÄTÄ ON TOSI TODELLINEN JA VOIMAT TODELLA VÄHISSÄ - JOS SIELLÄ SATTUU OLEMAAN VASTASSA JOKU KK PALKKAINEN VIRKAMIES TYYPPI "LEIPÄPAPPI", JOLLA EI OLE EDES MITÄÄN SUORAA TERAPEUTIN KOKEMUSTA - NIIN JÄLJET USEASTI VOIVAT OLLA JOPA KOHTALOKKAITA!
MIKSIKÖHÄN SUOMESSA LAITETAAN MAAILMAN ENITEN RAHAA JULKISEN PUOLEM MMT PALVELUIHIN, JA SAMALLA SILTI MM. MIESTEN ITSEMURHATILASTOT YNM. TILASTOT OVAT MAAILMAN KORMEIMMAT MYÖS... MITEN TÄMÄ YHTÄLÖ ONKAAN MAHDOLLISTA? JOKU EI TOIMI!
Ihmettelen...
Te marssitte psykologin ja/tai lääkärin vastaanotolle mielessänne jo valmiina oletus että teillä on "ADHD", piste...
Jos Lääkäri tai psykologi tekee eri diagnoosin, tämä tyrmätään välittömästi...
1. Menin lääkärille, koska niin suositeltiin, ei siis ollut minun idea, enkä olettanut mitään --> merkit selkeästi viittaavat keskittymishäiriöön
2. Sitten psykologille --> ei ymmärrä mitä puhun, väittää syyksi alkoholia, vaikka minulla on ollut keskittymiskykyyn liittyviä oireita läpi elämän
3. nyt on epäselvää, koska päästään hoitamaan itse asiaa eli keskittymishäiriötä, kun psykologi keksii minulle ongelmia, en tiedä milloin pääsen lääkärille
Mikä tässä on epäselvää?
virallisesti tehdä vain lääkärit, eivät psykologit.
kokemusta on myös toisenlaisesta sairaudesta.
Lääkärit kinaavat myös keskenään diagnooseista. Neurologi on toista mieltä ja psykiatri(hän oli jalat maassa tyyppi, hienoa) toista mieltä. Terveyskeskuslääkäri on kolmatta mieltä. Joku näistä lääkäreistä on se, joka tekee viimeisen lausunnon. Ei onneksi tk-lääkäri, joka oli aivan pihalla neurologin mielestä.
Neurologin kanssa keskustelu vahvisti tietoni, että lääkäreillä on omia kuppikuntia. Joku uskoo johonkin ja joku toinen johonkin muuhun. Kas kun kaikki ei näy edes MRI-kuvassa niin on pakko sitten "päätellä".
En mene lääkäriin ennenkuin olen siinä kunnossa, että ambulanssilla viedään. Tai jos tulee vielä näköhäiriöitä ja kaatuilen tai ajelen väärillä kaistoilla.
Niin ja tietysti gynekologi. Ehkä sittenkin käyn jollain lääkärillä. Mutta en neurologilla ja psykiatriakin on tarvittu vain todistamaan, ettei kyse ole psyykkeestä.
Hammaslääkärille menen perjantaina;)
Lääkäri on ihminen ja myös lääkäri voi sairastua tai uupua tai olla jotenkin sekaisin. Työtä on liikaa ja painetta jne.
Tietomäärä näissä terveys/kautta sairausasioissa on valtava ja kaikkea ei vielä edes tiedetä. Tämänkin neurologi sanoi ja juuri aivojen osalta.
ovat samaa mieltä...eli diagnoosi on epämääräinen tai täysin väärä, jos siitä pitää "äänestää"
mene sen harpun tapaamisille. Mä kävin koulupsykiatrin luona sen takia ku mua ahisti olla kotona. Äiti painosti olemaan yhen sortin uskovainen
ja kun en halunnu niin me ei sit muuta tehty ku riideltiin kotona.
Se hullu psykiatri hommas mut TAHDONVASTAISEEN HOITOON , PSYKIATRISELLE NUORISO-OSASTOLLE, SAIRAALAAN. Se sano kans et mulla oli alkoholi ongelma vaikka mulla oli vaan vittumainen äiti...
Jos sulla ei oo vara mennä yksityiselle niin älä mee mihinkään. Ne julkiset aivopesiät vie sulta kaikki. Rahat, terveyden, vapauden, itseluottamuksen ja kaikki mitä sulla nyt viäl on.
Ne aivopesee sua ja sun läheisiä jotka taas puolestaan alkaa ymmärtämättömyyttää myös aivopeseen sua ja sellasen myötä sä alat jo uskoon
itekki että sä oot alkoholisti.
Ei sulla oo mikään adhd. Sä oot vaan sellanen luonne joka ajattelee niin palio asioita yht aikaa
et et ehi miettiä mitä parhaillaan teet. Mä en ite tykkää yhtään siitä että luonteenpiirteille annetaan sairauen nimi ja sitä mukaan siitä henkilöstä tulee sairas...
Toit tässä ohimennen muuten tärkeän asian esiin...
Tossa yläpuolella jo tein yhteenvetoa ja analysoin näitä huikeita eroja yksityisen ja julkisen (MTT)palvelujen välillä...
Ja tosiaan tämä yleinen asia jäi mainitsematta - KUN IHMINEN HAKEUTUU YKSITYISELLE PUOLELLE TERAPIAAN, HÄNTÄ EI ALOITETA YLEENSÄ ALKUUNKAAN MITÄÄN DIAGNOSOIMAAN, VAAN KÄYDÄÄN SIIS TERAPIASSA YKSILÖ TÄYSIN YKSILÖNÄ JA YRITETÄÄN KEHITTYÄ, KASVAA, VOIDA PAREMMIN IHMISENÄ JNE
MUTTA KUN HÄN MENEE JULKISELLE PUOLELLE (MTT) - JA SIELLÄ ON VASTASSA NÄITÄ VIRKAMIES SAIRAANHOITAJIA, JOTKA EIVÄT MUUSTA YMMÄRRÄ KUIN DIAGNOOSI LÄÄKKEITÄ - NIIN HE RUPEVAT HETI HAKEMAAN/LUOMAAN ASIAKKAALLE JOTAIN DIAGNOOSIA (LEIMAA) - EIVÄT HE SIIS KUNNOLLA EDES YMMÄRRÄ, ETTÄ IHMINEN VOI HAKEUTUA TERAPEUTILLE, VAIN SIIS KÄYDÄKSEEN TERAPIASSA, KASVAAKSEEN JA SAADAKSEEN TUKEA IHMISENÄ JNE - JOKA SIIS TERAPIAN TARKOITUS NIMENOMAAN ON...
PAHINTA TÄSSÄ ON, ETTÄ TÄMÄ "DIAGNOOSI" SUUNTAUS ON NYT MENOSSA IHAN ÖVERIKSI. ABOUT 20 VUOTTA SITTEN MM. EI OLLUT OLEMASSA EDES YHTÄÄN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖTÄ. NYT NIITÄ ON JO ABOUT 10 ERILAISTA - NIIN ETTÄ JOKAISEEN LUONTEESEEN SOPII OSITTAIN AINAKIN JOKU (ON ESTYNYTTÄ JA LIIAN ULOSPÄIN SUUNTAUNUTTA JNE) - JA JOS EI MUU, NIIN NYT ON SITTEN JO SEKAMUOTOINENKIN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ, JOTA ON KYLLÄ MIELESTÄSNI TÄYSIN MAHDOTON MÄÄRITELMÄ, SILLÄ SE KUN SISÄLTÄÄ KAIKKI TERVEENKIN IHMISEN LUONTEENPIIRTEET JNE
JA AWHAT - NYT ON SITTEN TULOSSA KANSAINVÄLISILTÄ MARKKINOILTA, USASTA MUISTAAKSENI 7 ERILAISTA UUTTA PERSOONALLISUUSHÄIRIÖTÄ... MITÄHÄN NE NYT MAHTAA OLLA, KUN KAIKENLAISET KÄYTÖSPIIRTEET OVAT JO NÄISSÄ NYKYISISSÄKIN...
KYSYN TOSIAAN VAAN SITÄ UUDESTAAN, AJATELLEN TÄTÄ MMT JA JULKISTA PUOLTA, ETTÄ MITEN IHMEESSÄ SUOMESSA LAITETAAN LÄHES MAAILMAN ENITEN JULKISIA VAROJA MTT PALVELUIHIN - JA SAMALLA MM. MIESTEN ITSEMURHATILASTOT OVAT MAAILMAN KOVIMPIA, SAMOIN STRESSISAIRAUDET, MASENNUKSET JA ALKOHOLISMIKIN RÄJÄHTÄÄ KÄSIIN. MITEN TÄMÄ YHTÄLÖ ON MAHDOLLISTA - ARVON MTT KK-PALKALLISET "TULOSVASTUULLISET" VIRKAMIEHET ??? JOKU EI TOIMI !!!
ja myöntää ongelma
en usko että mitään ADHD ta on olemassa kyse on lääketehtaiden erittäin hyvin onnistuneesta vedätyksestä -
luulempa että psylokogisi tietää tasan tarkkaan mistä puhuu! diagnoosi estää sinua näkemästä totuutta itsestäsi - etkä itseasiassa edes halua sitä nähdä! mielummin pidät diagnoosin ja pysyt ennallasi parantumattomana
parantuminen edellyttää vastuun ottamista omasta elämästä, siihen ei diagnoosit auta tippaakaan
se että psykologi tuntuu puusilmältä on ihan normaalia ja kuuluu terapiaan
nim.merkki terapian kokenut
Oletetaan, ettei ADHD:ta ole.
Kuitenkin minulla on erittäin paljon oireita joita ADHD [jota ei ole olemassa] pitää sisällään.
Ehkäpä [täysin kuvitellun sairauden] diagnoosi voi kuitenkin auttaa tuntemaan itseään paremmin jotta voisi tunnistaa itsestään noita oireita [jotka ehkä ovat olemassa] ja ehkä jopa oppia hallitsemaan niitä?
ADHD:seen [jota ei ole olemassa] "määritelmässä" on kasa oireita, joita tuntuu jostain mystisestä syystä kasautuvan osalle väestöä, miksi tietoisuus ja kokemus näitä oireita kantavien ihmisten hoidosta ja kuntoutuksesta on mielestäsi huono juttu?
* * *
ADHD:ta ei ole olemassa. Sama jos väittäisin, että homoseksuaalisuutta ei ole olemassa, jotkut ihmiset vain ovat herkempiä kompastumaan ja työntämään sen sinne, niiku vahingossa...
Yeah, right.
Vain neurologi ja neuropsykologi tajuavat addiudesta. Mun neuropsykologin tutkimus kesti 2x3 tuntia. Musta itse testi meni huonosti, koska en tykänny sen muijan kemiasta. Minustakin tuntui, että tämäkään ammattilainen ei kuunnellut mun lapsuusjuttuja, vaan keskittyi viimevuosiin, ja luultavasti piti mua vaan alkoholistina.
Lopputulos oli sitten neurologin kanssa käyty keskustelu tän muijan tekstin ja mun lapsuusajankin sisältävän kertomuksen pohjalta. Mä olen hyperaktiivinen ADHD-tyyppi, joka yritti saada mielen tasapainoon viinalla.
Oikea lääkitys rauhoitti, enkä kaivannut viinaa samalla tavalla kuin ennen. Ongelma on vaan, että addille ei viina sovi, koska ei ole tajua sen järkevästä nauttimismäärästä muuta kuin laskemalla paljonko on juonut. Mun neurologi sanoi, että viinan käyttö pitää lopettaa.
Itekin oon tasapainottanu päätä kaljalla, piti lopettaa kun tuli fyysisiä oireita, joista ette halua kuulla.
Lukion aikoihin hyperaktiivinen minä alkoi selkeästi muuttua haaveisiin vajoavaksi ADD:ksi.
Ei minulla ole sellaista viinanhimoa, niin kuin alkoholistilla on, nytkin keittiö on täynnä kämppiksen alkoholia, mutta eipä ole kolmeen kuukauteen tullut tintattua pisaraakaan, vaikka määrällisesti paperilla minut voisi luokitella alkoholistiksi (juon tunnollisesti koko kuurin loppuun, välillä viisikin kuukautta).
Viina aiheutti ongelmia impulsiivisuuteni kanssa, jouduin usein ongelmiin ja tekemisiin virkavallan kanssa, väkivaltainen en selvennyksen vuoksi ole ollut.
Olen kyllä sitä mieltä että viina on vaarallinen liuotin, junttien juoma, mutta kuuluu suomalaiseen kulttuuriin, junttejahan me olemme, mutta onneksi aina ei ole pakko mennä massan mukana.
Nykyään olen 100% raitis mutta aivosolujen ja hermoratojen uudistamisen edistämiseksi olen terapian yhteydessä suunnitellut aloittavani vanhan harrastuksen, jonka olen havainnut sopivan kaltaiselleni filosofiselle mietiskelijälle. Onhan yhdysvalloissakin havaittu yrtin hyödyt mm. ADHD:n hoidossa.
Kemikaaleista en ole koskaan innostunut, lisäksi nämä psykoaktiiviset aineet supistavat tajuntaa ja vähentävät aivoturson aktiivisuutta, ja hidastavat alkoholin aiheuttamien haittojen korjautumista. Lisäksi metyylifenidaatin ja amfetamiinijohdannaisten aiheuttama sydän- ja verisuonitautiriski eivät perinnöllisten taipumusteni vuoksi ole minulle lainkaan hyvä juttu. Alkoholi toisaalta pienissä määrin ja kohtuudella olisi pumpulle hyvä juttu, mutta kohtuukäyttö ei impulsiivisuuteni vuoksi ei onnistu, parikymppisenä saatoin vetää extemporekännit parinlle lähtemisen jälkeen (24 kaljaa + 1,5 litraa viskiä).
Kännissä olet ääliö!
"Man made booze, God didn't.
God made herb, man didn't."