Rivitalo on kiva paikka asua.
Mut parempi on omakotitalo.
Tosin rivitalossa kontrolli pelaa.
Mut parempi on omakotitalo.
Tosin rivitalossa kontrolli pelaa.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on aina vapaa koti.
Meillä on tuollainen karaoke jengi, eli meidän kielellä "triangeli". Me harrastamme karaokea vuoroin toistemme luona.
Jos kuuluisit joukkoomme, voisimmeko laulaa teillä ilman poliisia????
laulaa meillä ilman poliisia. Miksi ihmeessä poliisi pitäisi kutsua mukaan laulamaan?
Kunnon bileisiin on aina tulossa kuokkavieraita. Olimme yhden tuttavapariskunnan rivitaloasunnon tupaantulijaisissa emmekä ehtineet juuri paljon lauleskella kun nuo sinisiin pukeutuneet kuokkavieraat saapuivat ja aivan kutsumattamme....
No joo, itse kans vähän samaa mieltä. Toki on naapurikyttäystä. Siinä sellainen hyvä puoli että on turvallista, aina joku katsoo ettei mitään ikävää pääse tapahtumaan ja postitkin aina joku hoitaa.
Kesäpaikkana vanha kotitalo, siellä aina kaikenlaisia harmeja. Olisi kai eri asia jos siellä asuisi vakituisesti, naapurien kakarat ei ees tunne meitä, komediallisin juttu oli kun naapurin nuorisäntä oli luullut mun siskoo mun äidiksi, sen miestä mun isäksi ja vaimoani mun tyttäreksi....
Omakodissa paljon hyviä puolia, elo rivarissa on paljon helponpaa käytännössä. Siitä maksaa jonkun verran tuossa itsemääräämisasiassa. Mutta jos sattuu kelpo naapurit niin elo on ihan hyvää.
Mutta joskus teen vielä sen oman talon, lähettäisittekö rahaa????
on omakotitalon ja kerrostalon huonot puolet.
Mutta minkäs teet, kun vanhuus tulee ja omakotitalon pakolliset työt alkaa rasittaa liikaa. Samat työt ne on rivitalossakin, ei tosin kaikkia. Lisänä möykkäävät naapurit eikä mitään säilytys- eikä harrastustiloja. Kerrostalossa vielä vähemmän näitä tiloja ja enemmän häiriköitä. Ylläpitotöitä vain vähemmän.
Aikoinaan muutettiin pieneksi jääneestä omakotitalosta rivariin vähän vahingossa. Kulttuurishokki oli melkoinen. Molemmat olimme asuneet "aina" omakotitalossa. Vaikea oli tottua siihen, että asioista ei saakaan päättää itse vaan niistä pitää sopia ison porukan kesken. Ja ne taloyhtiön kokoukset olivat varsinaisia kylätappeluita. Mutta monestakin syystä johtuen siihen sitten kuitenkin jäimme asumaan. Toisaalta tämä on elämänkokemuksena ollut aika mielenkiintoinen. En kyllä mitenkään olisi voinut uskoa, millaisia ihmisiä on oikeasti olemassa.
No, nyt tämä asumismuoto sopii minulle hyvin, kun asustelen yksikseni. Omakotitalossa pelkäisin pimeällä. Naapuritkin ovat tuttuja, mutta pysyvät omalla tontillaan enimmäkseen. Tästä muutan sitten vain tuohon kilometrin päässä olevalle hautuumaalle aikanaan.
erillistalossa ja parempaa ei voisi olla..Asua voi niinkuin omakotitalossa, mutta kuitenkin on kaikki helppoudet,kun ei tarvi yksin murehtia mitään.Meilläkin sattuu olemaan niin rauhallinen alue missä asutaan..
Olen asunut enimmän ikäni rivitalossa, enkä hevin enää moiseen kontrollipesään lähde. Muutin silloin ihan uuteen taloon ja alkuun oli mukavaa. Mutta aikaa myöten ihmisten todellinen olemus alkoi näkyä.
Tuli vaatimusta ja riitaa ihan olemattomista asioista. Kun ei ollut "talkkaria" olisi kaikkien ollut fiksua osallistua yhteisiin töihin ja sehän ei taas jokaiselle käynyt. Riita valmis toisten kontrolloimisesta.
Sitten asuin pienkerrostalossa kaupungin keskustassa. Hyvä ratkaisu ja ihanaa asumista.
Nyt kerrostalossa, jossa vain kymmenen asuntoa, hyvä tämäkin. Todella hyvä. Ja ihan keskustassa ja silti rauhallista.