Ajattelin vaan aikani kuluksi tässä tylsän työpäivän alussa kirjoitella,kun ei vaan työt jaksaisi kiinnostaa :/ Sairaslomasta olen jo pomolle puhunut että varautuu siihen että loppu ajan tulen hakemaan sitä ja siis kolme viikkoa olisi vielä äippäloman alkuun,alkaa vaan niin paljon väsymys painamaan ettei jaksa ja kaikki muut vaivat...eilen illalla tuli ihan hirveä ristiselän särky...päätä särki koko illan ei särkylääke auttanut ja yöllä heräsin siihen kun ei ollut päänsärky loppunut,jouduin ottamaan toisen lääkkeen ja vielä nyt aamullakin vähän tuntuu pientä jomotusta...kaksi kertaa on nyt tullu öisin sellainen kramppi jalkaan sattuu niin perkeleesti pohkeeseen ettei jalkaa pysty liikuttamaan mihinkään suuntaan ja tämä kipu kestää parisen minuuttia ellei enemmänkin ja sitten vähän niinkuin jalka vapautuis jostain kun se on ohi...mitähän mahtaa olla,kokemuksia? :O Jotenkin tässä vaan odottaa että pääsisi kotiin lepäilemään,mutta sitten taas tuleekohan aika pitkäksi...alussa varmaan on tekemistä kun pistää paikkoja kuntoon,mut ei sitäkään nyt ihan hirveen pitkään kestä kunnes paikat on valmiina,mitenkäs muut kotona jo oleiliat ja jäämässä oliat on ajatellut aikaansa viettää ennen vauvan tuloa? :)
Hei kaikki odottajat...
rv 31+5
6413
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuulostaa ihan siltä, että sulla on suonenveto jalassasi :) Jotkut niistä kärsii kovastikin odotusaikana. Magnesium kuulemma auttaa tai pitkät sukat!!
ja aivan varmasti aikasi tulee pitkäksi kotona ;) varsinkin jos paukut yliajalle..kaikki vielä soittelevat ja utelevat joko pian syntyy. Konkarina voin vain neuvoa, että LEPÄÄ, LEPÄÄ JA LEPÄÄ!!!!!
Meillä pyörähti käyntiin 34.rv ja olen ollut poissa töistä jo heinäkuusta. Virallinen äitiysloma alkaa parin vkon päästä. Aluksi oli aivan mukava huilata ja olla vapaalla, nyt kun alkaa olo olla aikas tukala ja vaivaa jos minkälaista niin oottelee jo että sais vauvan syliin. Tarvikkeet on hankittu aika pitkälle, tänään haetaan hoitopöytä ja sitten uupuukin vain sitä pikkusälää perushoitoa varten. Lihaskramppeja ei oo ollut ainuttakaan vaikka niitä mulla yleensä on aina välillä. Supistuksia on ajoittain ja kipeitäkin enemmän. Yöt ovat rikkonaisia, hankalaa
löytää asentoa ja pissattaa ja särkee liitoksia ja...onneksi voi ottaa päiväunia tarvittaessa. Jonkinlainen pesänrakennusvietti on iskenyt, pakko saada vauvalle hoitopaikka laitettua ja tavarat pois kuljeksimasta ja mietittyä mitä uupuu vielä. Mitään kaappien siivousintoa ei ole havaittavissa.
Mitähän mä sitten teen kun on valmista ja odotan vaan laitokselle lähtöä...
...mulla 31 6. Itselläni ei juuri muuta vaivaa ole ilmaantunut, kuin väsymys ja into päästä aika kevyestä työstä pois kotia laittamaan vauvalle valmiiksi ja hankkimaan tarvikeita.
Pari kertaa on ollut jotakin suonenevetoa pohkeessa, mutta onneksi se on ollut aika lyhytaikaista. Lentotukisukkia voisi kuulemma käyttää, mutten ole katsonut tarpeelliseksi.
Kyljellään nukkuessa alempi puoli puutuu ja herään vaihtamaan kylkeä muutaman kerran yössä.
Itse ajattelin laitella vauvan huonekalut paikoilleen ja keksiä muille uudet paikat. Sen jälkeen voisin aloittaa kaappi-inventaarion, eli kaikki turha kama kirpparille, SPR:lle, tutuille "lahjoiksi" ja loput roskikseen.
Kotihommiahan aina riittää... Tutulta sain vinkiksi sen, että kannattaa tehdä pakastimeen ruokaa, ettei tarvitse väsyneenä rueta kokkailemaan niin paljoa. Ikkunat tuli onneksi pestyä jo kesällä ;)
Pientä lenkkeilyä jonkinlaisen fysiikan ylläpitämiseksi, että jaksaisi sitten synnyttääkin paremmin. Ehkä venyttelyä.
Loppuajan voisin pyhittää ihan vain itselleni lepäämistarkoituksessa - pitkään unohduksissa ollut lukemisharrastus voisi jatkua ainakin synnytykseen saakka. Kaikki vauvablogit, vauvakirjallisuus, nettikeskustelut ja sen semmmoinen tiedonhankinta ei liene sekään huonompi ajankuluksi.
Ja jos sekään ei riitä, voi tehdä käsitöitä tai muita taiteelllisia produktioita tulevan vauvan tai muiden iloksi, jos sattuu tykkäämään moisesta ;)
Eli tekemistä riittää, kunhan osaisi kaiken keskellä oikeasti myös LEVÄTÄ!!!
viikolla 28 ja alkaa olemaan vähän raskasta töissä. On nyt tullut supistelu kuvioihin ja öiset krampit pohkeissa. Keskiviikkona olen menossa keskustelemaan neuvolalääkärin kanssa tilanteestani, nyt olen ollut sairaslomalla miltei viikon. En tiedä miten jaksaisin enää..Mulla on välillä tosi hyvä töissä olla mut ku olen kolme päivää putkeen niin alkaa väsyttämään niin paljon ja toi supistelu on alkanut vähän pelottaa että rasitanko itseäni liikaa..en tiedä mitä tekisin..ehkä keskiviikkona on vähän selvempi olo asioista.
Miksi olet jäämässä sairaslomalle? Itselleni tuli viestistäsi sellainen tunne, ettet viitsisi käydä töissä. Jos näin on ja ymmärsin siis väärin, niin ei millään pahalla, mutta ei raskaus sentään kaikkea salli! Itse en ainakaan voi kuvitellakaan jääväni, jos ei ole aivan pakko. Toki, jos asiat niin ovat, niin pakkohan silloin sairaslomalla on olla. Mutta, kuten sanottua, ehkä ymmärsin väärin...
Syy ei ole se ettenkö haluaisi olla töissä,vaan nimenomaan se kun ei millään jaksaisi,ei ole töissä paljon hyötyä ihmisestä joka suunnilleen nukkuu koko ajan ja on ihan muissa ajatuksissa...näin siis on pomokin huomannut kun on keskusteltu tästä,mutta sehän tässä onkin kun ei millään viitsisi hakea sitä sairaslomaa että aika menisi nopeammin,tosin se aika vaan hidastuu hidastumistaan jos ihan väsyneenä töissä on,mutta kuitenkin sitten aina välillä tulee hyviäkin hetkiä ettei niin paljon väsytä...ja muutenkin tässä alkaa olemaan kaikkea vaivaa,lantion seudulla aikalailla kipuilee vähän väliä ja se tietysti vaikeuttaa työssä oloa,mutta lähinnä nyt vaan tämän älyttömän väsymyksen takia...