Mihin perustuu AKE:n päätös luovutta luovutuskiellon alaisia ajoneuvotietoja yksitysille kaupallisille yrityksille ja voiko AKE:n päätöksestä hakea muutoista hallito-oikeudelta?
AKE:n juristi ja tietohallintohenkilö eivät osannut vastata kysymykseen.
Osasikohan tietosuojavaltuutettu vasta em. kysymyksiin ?
AKE:n juristi ja tietohallintohenkilö eivät osannut vastata kysymykseen.
Osasikohan tietosuojavaltuutettu vasta em. kysymyksiin ?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siihen, että ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri, josta annetaan tietoja kysyvälle.
Luovutuskiellolla voit estää vain ajoneuvon omistajan/haltijan osoitetietojen antamisen puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostilla tai niiden luotutuksen suoramarkkinointi tms. tarkoitukseen (markkinointikielto). Kaikki ajoneuvon tiedot saa kirjallisella pyynnöllä, maksaa hiukan.
Ja tossa pykälä (Laki ajoneuvoliikennerekisteristä, 13.6.2003/541)
"14 §
Yksittäisten julkisten tietojen luovuttaminen
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, jokaisella on oikeus yksittäisluovutuksena saada tieto tai kopio rekisteriin talletetuista julkisista tiedoista seuraavasti:
1) ajoneuvon rekisteritunnuksen tai valmistenumeron perusteella tiedot ajoneuvosta ja sen verotuksesta, kiinnityksestä sekä ajoneuvon omistajan, haltijan, käyttövastaavan ja liikennevakuutuksen ottajan nimestä sekä osoite- ja yhteystiedoista; (2.3.2007/234)
L:lla 234/2007 muutettu 1 kohta tulee voimaan 2.11.2007. Aiempi sanamuoto kuuluu:
1) ajoneuvon rekisteritunnuksen tai valmistenumeron perusteella rekisteriin talletetuista ajoneuvoista ja niiden verotuksesta, kiinnityksestä, ajoneuvon omistajan ja haltijan ja käyttövastaavan nimestä sekä osoite- ja yhteystiedoista; (20.1.2006/60)
L:lla 60/2006 muutettu 1 kohta tulee voimaan 1.1.2008. Aiempi sanamuoto kuuluu:
1) ajoneuvon rekisteritunnuksen tai valmistenumeron perusteella rekisteriin talletetuista ajoneuvoista ja niiden verotuksesta, kiinnityksestä, ajoneuvon omistajan ja haltijan nimestä sekä osoite- ja yhteystiedoista;
2) henkilötunnuksen perusteella ajokorttiluokasta ja ajokortin myöntämisajankohdasta.
Tiedot voidaan lähettää myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti."
Laki siis sallii tietojen luovuttamisen. Tietojen luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjä eli AKE on päättänyt luovuttaa tietoja.
Pysäköi autosi oikein.
Ajoneuvon omistajan/haltijan nimen saa puhelimitse tai tekstarilla, vaikka olisi luovutuskieltokin. Osoite tulee sitten kirjallisella pyynnöllä.
ja puhu sitten kansalaisten tietosuojasta.
Perustuslakiin on kirjattu tietosuoja kansalaisten perusoikeutena.
Kyllä tuo laki ajoneuvoliikennerekisteristä on ihan perustuslain mukainen.
Perustuslaki ei muuten puhu tietosuojasta perusoikeutena.
On se pkle. Kyllä AKEssa tämä asian olisi pitänyt selvitä.
Päädyin lopulta siihen, että syy on itse asiassa AKE:n tietojärjestelmässä, kun ei kai ne lait itsestään muutu.
Hallituksen alkuperäisessä esityksessä 171/2002 on selkeästi tarkoitettu, että henkilö voisi kieltää tietojensa luovuttamisen aikaisempaa laajemmin. Itse laki (Laki ajoneuvoliikennerekisteristä 13.6.2003/541) kuitenkin rajoittaa vain puhelimitse annettavia tietoja.
Syy tähän löytyy eduskunnan sivuilta.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö 8/2005 vp:
20 §. Tietojen luovuttamisen muut rajoitukset. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on käynyt ilmi, että ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain (541/2003) 20 §:n siirtymäsäännökset eivät vastaa Ajoneuvohallintokeskuksen tietojärjestelmän mahdollisuuksia. Ajoneuvohallintokeskuksen nykyinen tietojärjestelmä ei nopeasti eikä ilman huomattavia kustannuksia pysty sopeutumaan voimassaolevan ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 20 §:n menettelyyn ns. tietorajoitusten piirissä olevien henkilötietojen välittämisessä sellaisille tahoille, jotka hoitavat viranomaistehtäviä, kuten ajoneuvojen sopimusrekisteröijille ja tulevaisuudessa digitaaliseen ajopiirturiin kuuluvien kuljettaja- ja yrityskorttien myöntäjille. Kysymys on Ajoneuvohallintokeskuksen tietojärjestelmien ennakoitua vaikeammasta ja hitaammasta uudistamisprosessista.
Yllä esitetyn vuoksi valiokunta ehdottaa 20 §:ää muutettavaksi kokonaisuudessaan siten, että pykälä palauttaa viime vuoden loppuun saakka käytetyn menettelyn ns. arkaluontoisten henkilötietojen suojaamisesta.
Selvennyksenä siis, että eduskunnan tarkoitus oli laajentaa tietojenrajoitusoikeutta, mutta em. syyn johdosta lakivaliokunta muutti lakiehdostusta seuraavaan mutoon:
Henkilöllä on sen lisäksi, mitä henkilötietolain 30 §:ssä säädetään, oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen puhelimitse muuhun kuin viranomaisen, Liikennevakuutuskeskuksen, liikennevakuutusyhtiön, (poist.) katsastuksen suorittajan, kuljettajantutkinnon vastaanottajan tai sopimusrekisteröijän käyttöön tai muuhun laissa säädettyyn käyttöön.
kun eduskunnan tarkoitus oli:
Henkilöllä on sen lisäksi, mitä henkilötietolain 30 §:ssä säädetään, oikeus kieltää osoite- ja muiden yhteystietojensa luovuttaminen osoitepalveluna muuhun kuin viranomaisen, liikennevakuutuskeskuksen, liikennevakuutusyhtiön, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan, katsastuksen suorittajan, kuljettajantutkinnon vastaanottajan tai sopimusrekisteröijän käyttöön tai muuhun laissa säädettyyn käyttöön.
Repikää tästä.
Kyllä eduskunnan tarkoitus on ollut säätää juuri sellainen laki kun se on säätänytkin.
Jos ei olisi ollut, niin miksi ihmeessä se on sen hyväksynyt?? Olisi sitten hylännyt lakiesityksen.
Luepa ensin se hallituksen esitys ja asiasta käyty keskustelu. Kyllä tuo on niin selvää pässinlihaa.
Eduskunnan tarkoitus käy varsin selkeästi ilmi hallituksen esityksestä(HE 171/2002):
Tietojen luovuttamisen muut rajoitukset. Ehdotettu pykälä vastaa tietyin muutoksin asiasisällöltään LTJ-lain 16 §:ää. Ehdotuksen mukaan henkilön, joka on ilmoittanut rekisteriin osoitteen luovutuskiellon, osoitetietoja ei luovutettaisi puhelimitse eikä enää kirjallisen pyynnönkään perusteella. Pykälän 1 momenttiin otettaisiin osoitetietojen lisäksi maininta myös muiden yhteystietojen luovuttamisesta. Pykälän 2 ja 3 momentin mukaisissa turvakieltotapauksissa henkilön tietoja luovutettaisiin vain viranomaisille ja silloinkin vain, jos heille on laissa säädetty oikeus tietojen saantiin. Henkilön osoite- ja yhteystiedon luovuttaminen ei enää olisi mahdollista julkisia hallintotehtäviä hoitaville yhteisöille.
Henkilötietolain 30 §:n perusteella henkilöllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää käyttämästä tai luovuttamasta häntä itseään koskevia tietoja suoramainontaan, etämyyntiin ja muuhun suoramarkkinointiin, markkina- ja mielipidetutkimukseen sekä henkilömatrikkelia tai sukututkimusta varten. Tämän kielto-oikeuden (markkinointikielto) lisäksi henkilöllä olisi oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen puhelimitse muuhun kuin viranomaisen, liikennevakuutuskeskuksen, liikennevakuutusyhtiön, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan tai katsastuksen suorittajan käyttöön (osoitteen luovutuskielto). Tällaisella kielto-oikeudella olisi merkitystä erityisesti henkilön yksityisyyden suojaan ja hänen henkilökohtaiseen tai omaisuutensa turvallisuuteen liittyen. Osoitetietoja ei luovutettaisi edes kirjallisen pyynnönkään perusteella. Koska kielto ei koskisi nimitietojen luovuttamista, voitaisiin puhelimitse tai asiakirjoilla palvella niitä, jotka haluavat esimerkiksi autokaupan yhteydessä varmistaa tiedon auton rekisteriin merkitystä omistajasta.
Hallituksen esitys on HALLITUKSEN tahto. Jos HE muuttuu eduskuntakäsittelyssä se on eduskunnan tahto
Sulla on nyt termit vähän sekaisin.
Olet lainannut hallituksen esitystä sekä lakivaliokunnan vastausta kyseiseen esitykseen. Molemmat ovat osa eduskuntaa, eikä hallituksella ole sen suurempaa päätäntävaltaa kuin lakivaliokunnalla tai kenelläkään muullakaan kansanedustajalla.
Jokaisen lain hyväksyy tai hylkää aina eduskunta kokonaisuudessaan (mukaanlukien hallitus, lakivaliokunta sekä kaikki muut kansanedustajat). Tässä tapauksessa eduskunta hyväksyi yksimielisesti kyseisen lain, eikä kukaan ollut sitä vastaan.
Eihän kukaan ole semmoista väittänytkään, etteikö eduskunnan tahto olisi toteutunut.
Mutta se syy, miksi lakiesitystä jouduttiin pakosta muuttamaan, on AKEn rekisterissä, eikä siinä, etteikö eduskunnalla olisi ollut tahtoa saattaa tietosuojaa ajan tasalle. Niinkuin valiokunta perusteluissaan toteaa:"tietojärjestelmä ei nopeasti eikä ilman huomattavia kustannuksia pysty sopeutumaan..."
Siinä voi sitten pohtia, mikä on rekisterinpitäjän vastuu, jos kerta lait joudutaan sopeuttamaan rekisterin vaatimuksiin eikä toisinpäin.
Pysäköi se autosi oikein, niin ei tartte keuhkota.
"Siinä voi sitten pohtia, mikä on rekisterinpitäjän vastuu, jos kerta lait joudutaan sopeuttamaan rekisterin vaatimuksiin eikä toisinpäin."
Tottakai lait tulee sopeuttaa yhteiskunnan asettamiin rajoihin. Muutenhan kaikki ihmisille haitallinen, joka olisi korvattavissa paremmalla vaihtoehdolla, olisi jo aikoja sitten kielletty lailla. Vai pitäisiköhän säätää laki joka määrää käyttämään autoissa polttoaineen sijasta aurinkoenergiaa, ydinvoiman sijasta tuulivoimaa, jne. Rakennetaan keskikaiteet kaikille tieosuuksille, puomit tasoristeyksiin ja ilmainen digiboksi jokaiselle kansalaiselle.
Se kaikki olisi mahdollista, mutta maksaa. Samoin maksaa AKE:n tietojärjestelmän uusiminen.
Itse en näe kyllä mitään ongelmaa julkisessa ajoneuvorekisterissä. Mitä ihmeen haittaa siitä kenellekään voisi olla?
Jos ei ihmisellä ole mitään salattavaa, ei tarvitse olla huolissaan tietoturvaloukkauksistakaan. Ne ovat sellaista herkkähipiästen höpö höpöä. Kun vaan aina tarvitsee jostakin narista ja valittaa.
Eiköhän se ole hyvä asia tietää kuka liikenteessä aiheuttaa esimerkiksi vaaratilanteita. Rehellistä käytöstavat osaavaa ihmistä ei tiedon julkisuus haittaa.
Erittäin tärkeä julkinen asia siis mielestäni