Kaikessa tässä fetsmin ja sadomasokismin kummallisuuksien keskellä vain ihmettelen - ja kai vähän haenkin sitä, että eikö ole ketään naista, kuka nauttii vain ja ainoastaan orjattarena olemisesta. En tiedä, onko se vain minun näkemykseni jostain tietynlaisesta orjuudesta, mutta ehkä se riittää, että pidän sitä jotenkin "täydellisenä".
Orjattarena oleminen on mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessa sitä, että molemmat - mies ja nainen - minä ja orjattareni - keskitymme 100% orjattareen ja siihen, mitä se on. Luodaksemme orjattaren "arjesta" todellisen nautinnollisen helvetin, jossa ei ole sekunttiakaan muuta kuin tuota nimenomaista asetelmaa.
Mitä on tämä helvetti, on helposti sanottuna niin, että se on kaikessa äärimmäisyyttä. Nautintoa on niin paljon, että nautinto alkaa tuntua tuskalliselta. Kipua on niin paljon, että sen melkein kestää, mutta ei kuitenkaan. Raatamista on niin paljon, että ei ihan jaksa loppuun asti. Odottamista on niin, että hermostuu, kun ei mitään tapahdukaan. Mistä kaikesta voikaan keksiä äärimmäsyyden? Ja mitä se missäkin tarkoittaa? Se tästä tekee mielenkiintoista.
Jos tällaisen maailman löytää ja siihen pääsee kurkistamaan - en siitä halua poiskaan. Voisiko se kestää viikon? Kuukauden? Tai vaikka kuinka pitkään...
Mietiskellen,
Eräs Ankara Herra
Orjattarena oleminen on mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessa sitä, että molemmat - mies ja nainen - minä ja orjattareni - keskitymme 100% orjattareen ja siihen, mitä se on. Luodaksemme orjattaren "arjesta" todellisen nautinnollisen helvetin, jossa ei ole sekunttiakaan muuta kuin tuota nimenomaista asetelmaa.
Mitä on tämä helvetti, on helposti sanottuna niin, että se on kaikessa äärimmäisyyttä. Nautintoa on niin paljon, että nautinto alkaa tuntua tuskalliselta. Kipua on niin paljon, että sen melkein kestää, mutta ei kuitenkaan. Raatamista on niin paljon, että ei ihan jaksa loppuun asti. Odottamista on niin, että hermostuu, kun ei mitään tapahdukaan. Mistä kaikesta voikaan keksiä äärimmäsyyden? Ja mitä se missäkin tarkoittaa? Se tästä tekee mielenkiintoista.
Jos tällaisen maailman löytää ja siihen pääsee kurkistamaan - en siitä halua poiskaan. Voisiko se kestää viikon? Kuukauden? Tai vaikka kuinka pitkään...
Mietiskellen,
Eräs Ankara Herra
Vastaukset 12
Vanhimmat
kaikessa roolipelaamisessa ja näissä leikeissä on ideana että leikin aikana on rooli päällä. minusta olisi ahdistavaa olla roolissa yötä päivää ja vielä pitkän aikaa. alistuminen on hieno asia jos siinä molemmat osapuolet ottavat huomioon sen olevan juuri sitä -yhteistä leikkiä.
olen tosi elämässä omapäinen nuori nainen, mutta rakastan antautua toisen tahtoon. en voisi silti kuvitella että tuo antautuminen kestäisi viikkoja.
vain minun henkilökohtainen mielipide =)
On mukava haaveilla / fantasioida näistä - ymmärrän kyllä näkemyksesi ja olen aivan samaa mieltä. Tässä on kuitenkin oltava jonkinlainen realismi.
Yksi äärimmäisyys on kuitenkin vaikutelma siitä, että se olisi jollain tapaa lopullista/loputonta. Asetelman voi saada aikaseksi esimerkiksi mielestäni niin, että minä - masterina - päätän, milloin roolileikki päättyy. Orjatar ei voi koskaan tietää, milloin ja joutuu ikäänkuin asenoitumaan siihen, että jospa se ei päätykään koskaan?
Viikonloppusessio on realismia, yksi viikkokin voi hyvin järjesteltynä onnistua. Parisuhteessa taas on mielestäni ihan hyvin mahdollista järjestää niin, että se alkaa tietyillä säännöillä.
Loppujenlopulta on kysymys vain leikistä - saahan siitä kai tehdä kuitenkin todentuntuista? Hyvin toden tuntuista.
No huh-huh. Ettei vain itse Tommi Tabermann olisi ryhtynyt kirjoittelemaan tälle palstalle.
Todella hienoa tekstiä, varsinkin toiseksi viimeinen kappale.
Jos ei anna sen häiritä, ettei tuosta vuodatuksesta oikein saanut tolkkua, että mitä siinä kysyttiin, tai kysyttiinkö ylipäätään mitään, niin ihan hallittua sanan käyttöä.
Vakavasti puhuen, tuollainen asetelma voisi kyllä saattaa parisuhteen koetukselle, sillä vaikka ihminen onkin seksuaalinen olento koko ikänsä jne., niin ei sitä kuitenkaan ole 24 h vuorokaudessa. Siksi voikin olla vaikeaa löytää täysipäistä naista/miestä leikkiin, jossa toiselta otetaan kaikki valta pois. Jos tätä tarkoitit ?
En myönnä itseäni Tabermanniksi - enkä kai kauhean taitava ole sanan säilällä sivaltamaankaan. Fantasia on jonkinlainen utopia. Roolileikki, sessio, on sitä, että mennään mahdollisimman lähelle tuota fantasiaa - mielellään yhteistä sellaista.
Ei keneltäkään voi viedä kaikkea valtaa kukaan yksin. Kysymys on siitä, että yhdessä sovitaan, että se valta viedään tässä utopiassa, jota yhden ohikiitävän hetken saa kokea.
Kysyn vain, ajatteleeko kukaan samantapaista? Mitä ajattelette asiasta. En vuodata, en odota mitään - no ehkä odotan syntyvän keskustelua.
Minä fantasioin, miten olen orjattarena, yhden tai useamman, viikonloppuleirillä jne.
Mieheni ei tiedä mieltymyksistäni, olen hakenut netissä alistavaa masteria, löytyyhän niitä, mutta ennen pitkää he haluavat liveä, johon en suostu.
Viikonloppuleiri on kai sitä, mitä tältä voi realistisesti odottaa. Vaikka me ihmiset olisimme kuinka seksi innokkaita, on kuitenkin jonkinlaiset rajoitteet tälläkin. On kuitekin mukava haaveilla siitä, että se olisi jotenkin lopullista/loputonta.
Minun kanssa voit vaihtaa ajatuksia - ymmärrän kyllä, että liveä et halua. Rakkaus on usein enemmän kuin halut tai fantasiat. Minulle voi kirjoittaa sirjack (et) suomi24
Harrastan itse alistusta, sidon itseäni, joskus piiskaankin, se kiihottaa, samalla fantasioi, että on tuntemattoman miehen tai useamman armoilla.
Mutta, vain fantasioissa, väkivalta ja raiskaamisjutut äklöttää. Kyllä haaveilen joskus luotettavan miehen kanssa ihan oikestikin sellaista pehmoalistusta ja käsittelyä. En rohkene ehdottaa miehelleni, vaikka mieli tekisi
Väkivaltaisuus on aivan eri asia kuin sadomasokismi tai alistaminen / alistuminen, mistä ainakin itse puhun. Viimekädessä tässä on aina kysymys luottamuksesta - molemminpuolisesta.
Raiskaaminenhan on sitä, että tehdään jotain vastentahtoisesti. Jos nautit siitä, että sinut otetaan väkisin ja haluat olla miehen armoilla, raiskataanko sinut silloin - varsinkin, jos haluat juuri sen nimeomaisen miehen armoilla olla, joka sinut "väkisin" aikoo ottaa?
Jos "salaa sisälläsi" hyväksyt sen, että sinua piiskataan, sinut otetaan väkisin ja haluat olla armoilla, niin onko sinua raiskattu tai kohdeltu lainkaan väkivaltaisesti? Pikemminkin sinua on kohdeltu oikein ja hyvin nautinnollisella tavalla.
Mielestäni sinun kyllä kannattaa kertoa miehellesi. Mitä pelkäät? Mitä muka voit menettää?
Itselläni on kokemus siitä, että koitin väkisin elää aikoinaan parisuhteessa, jossa "piilotin" haluni alistaa hänet. Lopulta, kun asiasta alettiin puhua enemmän - suhde loppui. Alkuun tuntui siltä, että tein väärin - aika korjaa ja nyt ajattelen, että olisinpa puhunut paljon aikaisemmin - olisi selvitty paljon pienemmällä mieliharmilla.
Jos hän ei pidä siitä, on ihan hyvin mahdollista, että suhde jatkuu - ei seksi ole kaikki kaikessa. Kuitenkin hän ehkä ymmärtää sinua jatkossa paremmin, kun tietää tämänkin piirteen sinusta.
Jos hän pitää siitä, kysyt ehkä itseltäsi, miksi en jo aikaisemmin ottanut puheeksi - olisiko tässä koettu jo ties kuinka hienoja hetkiä paljonkin aikaisemmin.
Todennäköisintä on, että hän pitää jonkinlaisesta "alistamisesta" ja löydätte seksileikin, joka on jonkinlainen kompromissi. Niin ne asiat suhteessa aina tuppaavat menemään...
No. Mitä pitäisit orjattarena olemisesta, kun Herrasi on kutsunut kaverinsa (toisen miehen kylään) ja ehdottaa: "Tässä tämä lutka on. Haluatko kokeilla?" - "No mikäettei."
Kiihottava tilanne, miehelleni on ehdotettu kolme kertaa, että vieras saisi tulla "auttamaan"
minun hoidossa.
Ehkäpä kuitenkin jossain on nainen joka rohkenee astua Jackin huoneeseen ennaltasovituksi ajaksi ja haluaa tuntea mitä on olla orja.
Jos haluat tätä ota yhteyttä Masteriisi Helsingin lähistöllä masterfi et suomi24,fi
Tarkoitatko sitä chat-juttua vai ihan liveä?
olisin hetken voinut vannoa, että SirJack on oma rakas aviomieheni. Mutta sitten tajusin, ettei voi olla. Hän tietää, kuinka kauan fantasia kestää ja kuinka sen saa rikki.
Me teimme siitä todellisuutta, yli puolen vuoden ajan. Minä olin aina hänen käytettävissään. En koskaan kieltäytynyt hänen käskyistään. Tai myönnetään, kieltäydyin, mutta sain maksaa siitä. Oma elämäni oli olematonta eikä sitä oikeastaan ollut. En saanut töissä aikaiseksi mitään, en tavannut ystäviäni, en edes syönyt. Elin vain silloin, kun sain olla Herrani kanssa. Silti kaikki oli ihanaa, kuin unta.
Kun arki alkoi väkisin tunkea mielikuvitusmaailmaamme, kaikki ei enää ollutkaan ihanaa. Hän nöyryytti minua ystäviemme edessä, sellaisten ihmisten, jotka eivät ymmärtäneet ja joiden en edes halunnut ymmärtävän mistä oli kyse. Hän pakotti minut tekemään kaikki kotityöt, koska ei itse pitänyt niistä ja ajatteli, että siinähän ne, leikin varjolla, tulevat tehdyksi kuin itsestään. Minä aloin seota, en enää tiennyt kuka tai mikä olin. Luulin, etten ole oikea ihminen. Luulin, etten ole minkään arvoinen.
Kaikki on nyt aika hyvin. Tulimme molemmat järkiimme ja ymmärsimme, että sellainen maailma ei ehkä ole mahdollinen. Tai ainakin pitää olla todella hyvin, hyvin ainutlaatuinen. Oikeastaan kaksi ainutlaatuista, mikä on vielä epätodennäköisempää. Ehkä fantasiamaailmasta voi tehdä todellisen, vaikka lopuksi ikää. Mutta silloin pitää hyväksyä se, etteivät muut ihmiset ole jakamassa sitä samaa todellisuutta.
Minun oli vaikea päästä eroon kauhusta ja epävarmuuden tunteesta, jotka ihanat puoli vuottamme jätti minuun. En kestänyt kuulla sanaa "orjatar" yli vuoteen. Silppusin kaulapantani sentin palasiksi, koska tunsin, että se kuristaa minut, vaikka en edes suostunut laittamaan sitä kaulaani. En todellakaan syytä tästä kaikesta miestäni. Hän ei ole luonteeltaan kylmä, tunteeton eikä edes sadistinen. Hän vain halusi luoda täydellisen fantasian, sellaisen mistä SirJack puhuu. Ja minä olin tarpeeksi hullu mennäkseni mukaan. Ilman turvasanoja ja rajoituksia, totta kai.
Nyt olen saanut uuden kaulapannan. Ja pidän sitä mielelläni. Illan, yön tai viikonlopun. Kaksi lasta pitävät huolta siitä, ettei todellisuus pääse lipsahtamaan ulottuviltamme liian pitkäksi aikaa. Ja hyvä niin. Se täydellinen maailma ei ole täydellinen, jos siellä viipyy liian pitkään.