journalismia:
Julkaistu 28.8.2007 2:32:30
Punavihermylly jälleen demokratian kimpussa
Meidän Surku anteeksi Turku latasi täyden laidallisen naiskiukkua kauppatorin asemakaavan muutosehdotukseen. Äijäsakkien testosteroni on vain lempeä kesätuulahdus yhdistyksen puheenjohtajan Pauliina de Annan sodanjulistuksen rinnalla.
Hänen ja Annele Chydeniuksen allekirjoittamassa lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että kauppatorin asemakaavan muutosehdotus on nykyisellään maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Jos se etenee päätöksentekoon, yhdistys uhkaa valittaa asemakaavasta. Niinpä. Turhakin valittaminen on nykypäivänä helppoa. Rahaa on millä mällätä, sillä veronmaksajat maksavat.
Virallista valvojaa ihmetyttää puolueiden varsinkin Vihreän liiton lepsuus hyväksyä suojaansa ikään kuin kattojärjestönä kaikki siipeilijät, jotka sumeilematta esittäytyvät vihreiksi. Saaristomeren luonnonystävät määrittelivät itsensä vihreiksi ja jarruttivat kahden tuulimyllyn rakentamista sähkön tuottajiksi kahdeksan vuotta. Yleinen käsitys oli, että vihreät kannattavat tuulivoimaa vesi- kivihiili- tai ydinvoiman sijaan. Nyt on nähty, että vaatimus onkin sovellettavissa kulloisenkin tarpeen mukaan, erikoisesti hallitushalun mukaan. Vihreiksi esittäytyvät myös monet hampunpolton puolesta marssivat yhteiskunnan elätit, eikä ilmeisesti ihan suotta. Sätkiä vedettiin Helsingissä jopa vaalikopin takana. Vihreitä sanovat olevansa monet eläinsuojelijat ja tappavat säälittä luontoon kaahaamiaan tarhaeläimiä. Vihreää aatetta uskovat seinien ja junien töhrijätkin ajavansa. Monelle ilkivallan tekijälle tai ns. kansalaistottelemattomalle vihreys on kuin lupakortti rötöstelyyn, vaikka vihreät puolueena ja demokraattisesti valitut luottamushenkilöt ovat varmasti yhtä vastuuntuntoisia ja rehellisiä kuin ihmiset muissakin puolueissa. Poikkeuksia löytyy joka väristä.
Peruspalvelujen turvaamiseksi Pauliina de Annalla on yksinkertainen keino. Verot ylös. Toinen keino on vyön kiristäminen. Hän haluaa parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja pitää lippujen hinnat kurissa. Kaikkein pyhimpänä tavoitteena on haudata kauppatorin pysäköintilaitoksen hanke lopullisesti.
Yliopiston opettajalla on varmasti varaa maksaa korkeampia veroja ja kiristää vyötä. Pienipalkkaisella peruspalvelujen käyttäjällä ei ole varaa kumpaankaan. Joukkoliikenteen lippujen hinnan kurissa pitämiseen on vihreiden piirissä jo keksitty henkilökohtainen ratkaisu. Koko kaupunginvaltuutetun perhe ajelee luottamusäidin tai isin luontaisetulipulla, mikä on hankittu veronmaksajien vyötä kiristämällä. Mikä sitten on kansalaisyhteiskunta? Näyttää siltä, että yksi sen peruspilareista on kansalaistottelemattomuus, mm. rakennustöiden, liikenteen ja järjestyneen yhteiskunnan häirintä. Yleensäkin kansalaisyhteiskunnan tavoitteet ja rakenteet määräytyvät kertojan mukaan. Yleinen ja yhteinen halu antaa useimmiten kuvan pyrkimyksestä elää vapaasti kuin siat pellossa.
Jos Meidän Turun ja muiden vihreiden siipeilijöiden sekä kommunistien jatkuva jarrutustaktiikka puree, ja Turun Toriparkki Oy kyllästyy loputtomaan odottamiseen ja vetäytyy hankkeesta, joutuu Pauliina de Annan miniyhdistys viimeistään kunnallisvaalien jälkeen muuttamaan nimensä Meidän Turusta Meidän Suruksi.
Julkaistu 28.8.2007 2:32:30
Julkaistu 28.8.2007 2:32:30
Punavihermylly jälleen demokratian kimpussa
Meidän Surku anteeksi Turku latasi täyden laidallisen naiskiukkua kauppatorin asemakaavan muutosehdotukseen. Äijäsakkien testosteroni on vain lempeä kesätuulahdus yhdistyksen puheenjohtajan Pauliina de Annan sodanjulistuksen rinnalla.
Hänen ja Annele Chydeniuksen allekirjoittamassa lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että kauppatorin asemakaavan muutosehdotus on nykyisellään maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Jos se etenee päätöksentekoon, yhdistys uhkaa valittaa asemakaavasta. Niinpä. Turhakin valittaminen on nykypäivänä helppoa. Rahaa on millä mällätä, sillä veronmaksajat maksavat.
Virallista valvojaa ihmetyttää puolueiden varsinkin Vihreän liiton lepsuus hyväksyä suojaansa ikään kuin kattojärjestönä kaikki siipeilijät, jotka sumeilematta esittäytyvät vihreiksi. Saaristomeren luonnonystävät määrittelivät itsensä vihreiksi ja jarruttivat kahden tuulimyllyn rakentamista sähkön tuottajiksi kahdeksan vuotta. Yleinen käsitys oli, että vihreät kannattavat tuulivoimaa vesi- kivihiili- tai ydinvoiman sijaan. Nyt on nähty, että vaatimus onkin sovellettavissa kulloisenkin tarpeen mukaan, erikoisesti hallitushalun mukaan. Vihreiksi esittäytyvät myös monet hampunpolton puolesta marssivat yhteiskunnan elätit, eikä ilmeisesti ihan suotta. Sätkiä vedettiin Helsingissä jopa vaalikopin takana. Vihreitä sanovat olevansa monet eläinsuojelijat ja tappavat säälittä luontoon kaahaamiaan tarhaeläimiä. Vihreää aatetta uskovat seinien ja junien töhrijätkin ajavansa. Monelle ilkivallan tekijälle tai ns. kansalaistottelemattomalle vihreys on kuin lupakortti rötöstelyyn, vaikka vihreät puolueena ja demokraattisesti valitut luottamushenkilöt ovat varmasti yhtä vastuuntuntoisia ja rehellisiä kuin ihmiset muissakin puolueissa. Poikkeuksia löytyy joka väristä.
Peruspalvelujen turvaamiseksi Pauliina de Annalla on yksinkertainen keino. Verot ylös. Toinen keino on vyön kiristäminen. Hän haluaa parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja pitää lippujen hinnat kurissa. Kaikkein pyhimpänä tavoitteena on haudata kauppatorin pysäköintilaitoksen hanke lopullisesti.
Yliopiston opettajalla on varmasti varaa maksaa korkeampia veroja ja kiristää vyötä. Pienipalkkaisella peruspalvelujen käyttäjällä ei ole varaa kumpaankaan. Joukkoliikenteen lippujen hinnan kurissa pitämiseen on vihreiden piirissä jo keksitty henkilökohtainen ratkaisu. Koko kaupunginvaltuutetun perhe ajelee luottamusäidin tai isin luontaisetulipulla, mikä on hankittu veronmaksajien vyötä kiristämällä. Mikä sitten on kansalaisyhteiskunta? Näyttää siltä, että yksi sen peruspilareista on kansalaistottelemattomuus, mm. rakennustöiden, liikenteen ja järjestyneen yhteiskunnan häirintä. Yleensäkin kansalaisyhteiskunnan tavoitteet ja rakenteet määräytyvät kertojan mukaan. Yleinen ja yhteinen halu antaa useimmiten kuvan pyrkimyksestä elää vapaasti kuin siat pellossa.
Jos Meidän Turun ja muiden vihreiden siipeilijöiden sekä kommunistien jatkuva jarrutustaktiikka puree, ja Turun Toriparkki Oy kyllästyy loputtomaan odottamiseen ja vetäytyy hankkeesta, joutuu Pauliina de Annan miniyhdistys viimeistään kunnallisvaalien jälkeen muuttamaan nimensä Meidän Turusta Meidän Suruksi.
Julkaistu 28.8.2007 2:32:30
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toriparkin kustannuksia tai saati sitä mitä tapahtuu kun savea aletaan kaivamaa niin ei ole selvitetty. Koko hanke on ketosten mafiaveljien junailema. Turun kaupunki teki ketosten kanssa lehmänkaupan mikä oli laiton ja tämä jouduttiin purkamaan oikeudessa. Kaupunki oli taas vanhaan Turun taudin tapaan sopinut asioista keskenään Ketosten kanssa. Eli ketoset luovuttavat Turulle kirjastotontin ja kaupunki luovuttaa ketosille toriparkin ja kirjaston vierestä maata ja ylimitoitetun rakennusoikeuden ketosille. Ketoset olisiva purkaneet Turun Sanomien ympäriltä keskeltä keskustaa nykyiset rakennukset ja rakentaneet hulppeat kiinteistöt, joiden arvo olisi noussut tähtitieteellisesti. Tarkoituksena oli myös siirtää osa liikekeskuksista maan alle ja saada näi taas myytyä kallista liiketilaa yrityksille. Eli Ketoset ajavat omaa intressejään välittämättä mistään muusta.
Teit oli siin alustavas kokoukses, tos Vimmas ku toi surullise kuuluisa toriparkki esitelti eka kerra?? Asia meni meinaa näi, et suurimmat pönkittäjät oli Pohjola, Nordea, Veritas ei kauppiaat eikä mitkä muut tahot, sen jälkee tuli kyseese JOS KAUPUNKIL olis vara tulla asiaa mukka. MUTKU meil olis noit helkkari parkkihallei tyhjilläs, ku viäl saatais noi vinoparkit keskustast veks ni eik mahtais parkkihallitki alka kelvata ja kannatama?? Leppähä suunniteli toho Louhe jo uima - allast, salibandy halli, kripallohalli, kahvila, eikä hintaka olis ollu ku vaivaset 43milj€ et sillee meil Turus.
Samaa porukkaa koko sakki - ainakin tavoitteiltaan. TS lupasi äsken telkussa boikotoida valittavia yhdistyksiä. Siinä sitte käryävät kuin lauantaimakkara grillissä.
Kuka vielä kuvittelee, että pääomapiirit rakentaisivat toriparkin ilman eestä kaupungille. Kyllä, kuulkaa, liikemiehillä hulppeat tuottolukemat kiiluu verkkokalvoillaan.
Mut täyttää ei tartte, sehä o ku poliitikko ja sääennnustajaki mikkää ei pidä paikkaas.