Minkä kokoinen rullagenua on käytännöllinen toppirikisessä veneessä, jossa iso 15 neliötä ja 150% ykkösgenua 32 neliötä? Tämän kesän kokemusten perusteella aivan tuon kokoista ei kannattaisi laittaa.
Rullagenuan koko?
Kui?
142047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuo on siis tavallisin. Jos minulta kysyttäisiin, en sen pienempääkään teettäisi, mutta teettäisin kyllä tuulisempia päiviä varten toisen pienemmän, sellaisen 110-prossaisen.
samoin veneen käyttötarkoituksella. Syyskuun Yachting Mothlyssä oli artikkeli cruising-veneen purjeista. Ehkä kannattaisi lukea sekin mielipide. Suositus taisi olla 110-pros. rollerista.
Yksi toimiva ratkaisu on sekin, että on irroitettava välistaagi. Siihen sitten kryssifokka, tarvittaessa m-fokka. Näin on omassa cruising-veneessäni, jossa 140% rolleri. Etuna on, ettei tarvitse ottaa rolleria pois foilista. Varsinkaan avomerellä se ei aina ole helppoa.
Erityisesti suositus kahdesta staagista on mielestäni ehdottoman suositeltava. Siitä vaihdosta avomerellä kyllä rohkenisin olla eri mieltä. Sanoisin sitä lähinnä mahdottomaksi siinä vaiheessa kun sitä pienempää purjetta jo tarvitaan.
Suomen oloissa vain on niin paljon keveitä tuulia, etten mielelläni paljoa tinkisi siitä isommasta genuasta. Mutta kuten sanottu, venetyypillä ja käyttötarkoituksella on merkitystä.
Kertokaapa, miten tuollainen irroitettava välistaagi kannattaisi käytännössä toteuttaa. Kysessä 30 jalkainen, 3,5 tonnia painava toppirikattu matkapursi.
Kyseessä lienee kuitenkin normaali vaijeristaagi. Miten se on tarkoitus virittää paikalle? Miten sitä säilytetään? Tuskin onkuitenkaan tarkoitus kiivetä mastoon kiinnittelemään?
Tietämättömänä kysyn tällaisia perusasioita.
Yleensä noita irrotettavia välistaageja säilytetään mastolla, kun niitä ei käytetä eli staagi irrotetaan kannesta. Staagin päässä on siis hela, jolla se saadaan kiristettyä paikoilleen käyttöä varten.
En ole oikein vakuuttunut, että noin pieneen veneeseen kannattaa ruveta välistaagia virittelemään. Jos kuitenkin päädyt siihen, niin muista vahvistaa kantta välistaagin kansihelan alta riittävästi.
jos harrastaa avomerireissuja. Välistaagin yläpään kiinnityksen voisi tehdä melko lähelle toppia, jolloin barduunoita ei tarvita. Omassa veneessäni on näin. Etuna lähellä toppia olevasta yläkiinnityksestä on myös se, että välistaagin pituudesta tulee passeli. Se ulottuu sopivasti päävantin rustiin, johon sen voi kiinnittää säilytysasentoon. Silloin ei hakkaa mastoon ja on tarvittaessa nopea virittää kansihelaan. Kansihela on kiinnitetty kohtaan, jossa on ankkuriboksin laipio kannen alla.
Itsellä ollut aiemmin samoihin spekseihin sopiva vene. Eipä ollut siinä veneessä rullapurjeita, mutta jos olisi ollut, olisin varmasti päätynyt vastaavaan ratkaisuun. Se toppirikisen puolitonnarin iso genua on aivan riittävän viheliäinen käsiteltävä, jos tuuli on jo sillä tasolla, että kolmosgenua on paikallaan. Ei se mikään paha ole, jos vain ajoissa on purjeenvaihdon kanssa liikkeellä, joten en sitä rullaakaan kaivannut.
Kiinnostus välistaagin käytöstä heräsi minullekin.
Muutama asia, joka askarruttaa:
J-mittaa kannattaa ilmeisesti lyhentää jonkin verran, ettei rullalle jäävä genoa anna liikaa pyörteitä Välistaagissa pidetylle fokalle.
(Eli siirtää kannen pistettä riittävästi taakse etustaagista.)
Onko jotain hatusta heitettyjä arvioita, kuinka lähellä fokan etureuna voi olla rullalla olevasta genoasta, jotta fokka vetää vielä hyvin?
(Eikä ole jatkuvasti pyörteisessä tuulessa.)
Samoin piste mastossa kannattaa tiputtaa topista, mutta ei liikaa, jottei tulla partuunan tarpeeseen.
Fokan ja välistaagin käyttö houkuttaa jo senkin takia, että silloin saa eteen purjeen, joka on leikattu oikein, eikä kuten sisään rullattu genoa, josta kaikki siipimuoto katoaa rullauksessa.
(Ja kovassa tuulessa vain venyy lisää muodottamaksi.)
on puhtaasti rakenteellinen. Välistaagin kansihelan on oltava sen verran etäällä keulasta, ettei se häiritse rullan käyttöä. Sisään rullattu genua todennäköisesti joka tapauksessa haittaa virtauksia jkv (ei ehkä niin paljon kuin masto häiritsee isopurjetta)- en tiedä etäisyyden merkitystä.
Omassa veneessäni olen ratkaissut asian siten, että kannessa on kaksi kiinnityspaikkaa välistaagille. Etummainen on n. 30 cm päässä etustaagista. Taaempi on n. metrin päässä. Etummaisessa kansihelassa on lyhyt vaijerijatke, jolloin välistaagin pituus (kiristimen kanssa) on sopiva molempiin. Myrskyfokkaa tai pientä kryssifokkaa käytettäessä valistaagi on taaemmassa kiinnityskohdassa. Tällöin yleensä isossakin on reiviä, jolloin purjebalanssi on hyvä. Etummaisessa kiinnityskohdassa olen käyttänyt välistaagia varsinkin silloin, kun pitkällä avomerilenssillä spiiraan kaksi keulapurjetta.
Tuossa systeemissä on se ikävä puoli että raskas genoa jää heilumaan rullalle. Rasittaa takilaa ja painoa on ihan väärässä paikassa kovalla kelillä, mikä voi olla iso haitta pienessä veneessä.
Paino on tietysti väärässä paikassa, mutta käytännössä rullapurjeen poistaminen merellä kovassa tuulessa on paitsi hankalaa myös riskin ottoa. Helpompi rullata se kokonaan sisään ja nostaa myrskyfokka välistaagiin. Joku 110-140% rullapurje ei ole mikään kovan tuulen purje pieneksi reivattunakaan.
Takilan kyllä pitää kestää rullapurjeen paino!
Kerro minkälaisia myrskypurjeita itse käytät.
No, minulla on rullagenoa n.140%, irroitettava keulastaaki n. 30 sentin päässä siitä, johon fokka sekä kannella olevaan kiskoon kiinnitettävä sisempi keulastaaki, johon kaksi eri kokoista pikkupurjetta. Fokkaa käytettäessä genoa on rullalla ja vatkaa aallokossa aika ikävästi, kun toinen keulastaaki kiristyy purjeen voimasta. Eli rakenteet pitää olla aika jykevää tekoa.
Itse en ole havainnut mainitsemaasi ilmiötä. Ehkä rikini on järeämpi ja kireämpi. Kokemusta on kolmesta veneestäni, joissa kaikissa välistaagi - ja monesta merestä.
Kiristätkö välistaagisi barduunoilla vai pelkästään haruksen säätimellä? Asiaan vaikuttaa sekin, miten lähellä toppia väliharuksesi on. Varmasti kurja tunne, jos keularulla vatkaa.
luultavasti riki on ollut löysällä, koska riki ja runko eivät kuulu veneen heikkouksiin, jos niitä nyt onkaan. Vene on minulla ensimmäistä kautta. Alkuperäisen hydraulisen takastaakin kiristimen tilalle on vaihdettu täysin tunnoton hammastankokiristin ja staaki on lisäksi tankoa, joten ei ole oikein näppituntumaa kiristyksessä. Täytyy ensi keväänä mitata tangon venymä eri kiristyksillä ja merkitä kiristimen asento muistiin.