Hei.Tämä on alkanut jo monta vuotta sitten.olen aina pelännyt olla yksin.ykkösluokasta lähtien.mutta kun menin 6 luokalle, vainoharhaisuuteni ja pelkoni voimistui. Pelkään olla yksin kotona, kuulen koko ajan talossa askelia, ja joskus menen veitsen kanssa tarkistamaan asian, että onko siellä ketään. kun tulen koulusta pyörällä, pyöräilen mahdollisimman hitaasti kotiin tai kysyn kaveria.olen kotona yksin aina vain samassa paikassa, ja katson tv:tä. ja ennen nukuin omassa sängyssä, mutta nyt äitini vieressä. kesällä, heräsin aina yöllä ja minua pelotti, mutta en herännyt painajaiseen. menin äitini viereen nukkumaan. äiti on soittanut terveyden hoitajalle, joka on käskenyt minut juttelemaan koulun kuraattorille, ja jos se ei auta, menen perheneuvolaan ammattiauttajan luo. en tiedä mitä on tapahtumassa, kun vainoharhaisuuteni vain kasvaa.en uskalla käydä edes yksin suihkussa, enkä mennä ÄITIN viereen nukkumaan ennen äitiä. ja silti minua pelotta. tarkistan aina huoneen "tappajien" varalta.en uskalla olla enää melkein missään huoneessa yksin.ja pelkään että joku tappaa minut.eikä minulla ole enää koulussa edes oikeita kavereita.kökötän vain nurkassa yksin välitunnit. onko/ollut kellään samaa pelkoa?mitä pitäisi tehdä?mennä psykiatrille?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.