Luostolla maanantaina 10.9.

Tapsan keikalla oltiin siis viime maanantaina Luoston tunturihotellissa. (Lauantaina siellä oli ollut Lea Laven ja keskiviikkona oli Kari Tapio, emme olleet heitä katsomassa). Maanantaina tanssiravintola kuitenkin oli kuin nuijalla lyöty, istumapaikkaa oli turha etsiä, mutta toisaalta kuka fani nyt istuisikaan!

Tapani tuli esiintymään klo 22 (yllään musta puku ja kirkkaan turkoosi paita), huomioi meidät lavan sivustalla ja moikkasi hymyillen. Lauloi lähes saman setin kuin reilua viikkoa aiemmin Riutanharjulla. Kuinka rakkaus alkoi, Poika varjoisalta kujalta, Sulle, Satu rakkauden.... en pitänyt biiseistä "kirjaa" mutta näin alkoi eka jakso ja kesti 45 minuuttia. Kuultiin myös Kuljen taas kotiinpäin ja Ei itketä lauantaina (joita ei muistaakseni Riutassa).

Vartin tauon jälkeen toisella jaksolla fanitin siinä lavan reunalla ylhäisessä yksinäisyydessä, muut asiakkaat tanssivat ja mies oli jo häipynyt yökerhoon. Tuli tutut argentiinalaiset tangot, RAKAS, Äidin pikku poika, Paista päivä..... ja lopuksi Delilah ja Hopeinen kuu. Tapsa kiitteli yleisön ja minulle kumarsi kohteliaasti erikseen kiitokset, poistui sitten lavalta.

Eräs nainen kävi siinä Tapanin lähtiessä lavalta häntä olkapäästä kiinni kun lavalta joutui poistumaan yleisön sekaan päästäkseen ulos ravintolasta. Kuten arvata saattaa, tuon episodin jälkeen emme kuulletkaan mitään encorea.

Keikka oli jotenkin vaisumpi kuin Riutassa. Tapani kävi siinä keikan kuluessa muutaman kerran kääntelemässä lavalla ollutta kohdevaloa eikä saanut sitä mieleisekseen, taisi häikäistä silmiin.

Mutta hyvälle mielelle taas tultiin ja portsari vielä antoi seinältä Tapani keikkamainoksen meille kainaloon. Ei muuta kuin konsertteja odotellen!