FF Jaro-TPS 1 kerroin 3,45 veikka!
Perustelut:
- Jaron viimeisiä oljenkorsia, motivaatiota pitäisi olla sarjapaikan verran.
TPS hävinnyt 4 viimeistä vierasotteluaan.
- Pietarsaari on ollut kuitenkin Tepsille aina paha paikka. TPS ja FF Jaro kohtaavat sunnuntaina Veikkausliigassa 32:nnen kerran ja Jaro johtaa joukkueiden keskinäisiä ottelutilastoja. TPS on voittanut Keski-Pohjanmaalla vain kahdesti ja saanut peräti kymmenen kertaa maistaa tappion katkeraa kalkkia. Viime kaudella TPS hävisi Pietarsaaressa puhtaasti 5-0 ja Turussakin 3-0.
Ps. tuleeko mieleen tamu vs inter? Taitaa tulla, mutta tällä kertaa varma pitää!!!
Kohde sinkkuna sisään ja panosta 1500€!!! Nyt ei enää säästellä panoksia vaan kovennetaan niitä.
KANNATAA PEESATA, ETTEI TULE ITKU KUN MEIKÄ JUHLII HUOMENNA MUUMILIMPPARIN TURVIN :)
Perustelut:
- Jaron viimeisiä oljenkorsia, motivaatiota pitäisi olla sarjapaikan verran.
TPS hävinnyt 4 viimeistä vierasotteluaan.
- Pietarsaari on ollut kuitenkin Tepsille aina paha paikka. TPS ja FF Jaro kohtaavat sunnuntaina Veikkausliigassa 32:nnen kerran ja Jaro johtaa joukkueiden keskinäisiä ottelutilastoja. TPS on voittanut Keski-Pohjanmaalla vain kahdesti ja saanut peräti kymmenen kertaa maistaa tappion katkeraa kalkkia. Viime kaudella TPS hävisi Pietarsaaressa puhtaasti 5-0 ja Turussakin 3-0.
Ps. tuleeko mieleen tamu vs inter? Taitaa tulla, mutta tällä kertaa varma pitää!!!
Kohde sinkkuna sisään ja panosta 1500€!!! Nyt ei enää säästellä panoksia vaan kovennetaan niitä.
KANNATAA PEESATA, ETTEI TULE ITKU KUN MEIKÄ JUHLII HUOMENNA MUUMILIMPPARIN TURVIN :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
olen pitänyt tilastoja vihjeistäni ja voitolla ollaan vaikkakin 54 vihjeestä 47 on mennyt väärin!! Kuitenkin sijoitan varmoihin todella paljon, joten tappiota ei ole tullut! Näin ollen tämän kertainen vihje kannattaa peesata ISOLLA!!!
Niinkö?
ei voi onnistua oli kuitenkin hyvä haku saivat sentään yhden maalin!!! Olisivat voittaneet ilman tuomaripeliä! Punanen syyttä!! No korjataan sen pelin tappiot sitten tällä!!
mitäs jos menisit vaikka kukkakauppaan harjoittelijaksi?
Tellervo kun laittaa pihallakin kaikkea vielä suuhunsa. Hiekkalaatikolla lapioi hiekkaa kitaansa tuosta noin vain jos silmä hetkeksi herpaantuu.
Minulla on tämä lista ja numero aina esillä, printattu monia kopioita jemmaan kun tellervo syö nii-i paperitkin pöydiltä ja seiniltä:
Myrkylliset kasvit
Keskustelupalstalle tuli kysely mistä saisi tietoa myrkyllisistä kasveista. Tässä olemme koonneet joitakin tietoja eri paikoista ja alla olevien linkkien avulla löytyy lisää.
Lapset ja kasvit
Monet myrkylliset huonekasvit maistuvat tosi pahalle ja näin ollen "varoittavat" myrkyllisyydestään. Jotkut kasvit aiheuttavat suun limakalvolle ärsyttävää poltetta. Lapsiperheisiin ei tulisi hankkia myrkyllisiä kasveja sisälle eikä myöskään puutarhaan.
Miten myrkyllisiä kasvit ovat?
Monet myrkyllisiksi luokiteltut kasvit eivät suinkaan ole tappavan myrkyllisiä, mutta saattavat aiheuttaa ripuli tai muita oireita. Tietenkin mitä pienemmästä lapsesta on kyse sitä vaarallisempi tilannne on. Joillakin kasveilla voi olla esimerkiksi myrkyllisiä siemeniä ja siemenethän menevät yleensä suoliston läpi kokonaisina eivätkä välttämättä aiheuta vakavia oireita. Tappavan myrkyllisiin pihakasveihin luetellan näsiä, kultasae, kielo, ukonhattu, risiini ja sormustinkukka.
Mitä teen jos lapsi on syönyt myrkyllisiä kasvinosia?
Jos epäilet kasvimyrkytystä ota yhteys lääkäriin. Myrkytystietokeskuksesta saat tietoa myrkyllisistä kasveista puh. 09- 4711. Hätäkeskus puh. 112.
Jos nautittu kasvi on myrkyllinen on yleisin hoitosuositus lääkehiilen anto suun kautta. Lääkehiilijauhe (Carbomix) estää myrkyllisten aineiden imeytymisen elimistöön. Muita hoito-ohjeita ovat mahalaukun sisällön laimentaminen vettä tai maitoa juomalla.
Myrkylliset huonekasvit
HUOM! Listasta saattaa puuttua joitakin kasveja.
Aaloe, Aasinkorvaköynnös, Agaave, Amaryllis, Anopinkieli,
Huonearalia, Huone-esikko, Huonekoiso (koko kasvi),
Ihmepensas (erit. maitiaisneste), Hyasintti (koko kasvi),
Jouluruusu (koko kasvi), Joulutähti (erit. maitiaisneste),
Kirjovehka (koko kasvi), Kultaköynnös, Kustaankukka, Köynnösvehka,
Muratti, Oleanteri (koko kasvi), Orjanlaakeri,
Peikonlehti, Pylvästyräkki, Pylväskaktus,
Syklaami, Tyräkki,
Myrkyllisiä puita, pensaita, köynnöksiä
Alppiruusu (koko kasvi), Hernepensas (siemenet),
Hevoskastanja (siemenet),
Kanadantuija, Kultasade (koko kasvi), Kuusama (marjat), Kärhö (koko kasvi), Lumimarja (marjat),
Marjakuusi (koko kasvi), Näsiä (koko kasvi),
Rohtokataja (koko kasvi), Sorvarinpensas (marjat),
Terttuselja (marjat), Tuhkapensas, Tuija (koko kasvi), Tuomi, Väriherne (siemenet)
Myrkyllisiä pihakukkia
Aitoukonhattu, Akileija (koko kasvi), Esikko (maavarsi ja juuri),
Jättiputki (koko kasvi), Kalliokielo (marjat), Keltamo,
Kielo (koko kasvi), Konnanmarjat, Koristetupakka (lehdet ja varret),
Linnunmaito, Lupiini (siemenet),
Mooseksenpalavapensas (maanpäälliset kasvinosat), Mustakoiso, Myrkkylilja (koko kasvi), Narsissi (sipuli), Oravanmarja, Paatsama, Punakoiso (koko kasvi, erit. marjat), Päivänsini (erit. siemenet),
Risiini (siemenet), Rentukka, Ritarinkannus (koko kasvi),
Ruusuleinikki (maanpäälliset kasvinosat),
Ruusupapu (raa'at siemenet),
Sormustinkukka (koko kasvi), Taponlehti (koko kasvi),
Tulppaani (sipuli), Tyräkki (maitiaisneste),
Ukonhattu (koko kasvi), Unikko (koko kasvi, ei kypsät siemenet), Valkovuokko (koko kasvi tuoreena)
Kanadan maantiede on hyvin laaja ja monimuotoinen johtuen maan suuresta koosta. Kanada käsittää Alaskaa lukuun ottamatta koko Pohjois-Amerikan pohjoisosan (41 % koko mantereesta) ja on Venäjän jälkeen maailman pinta-alaltaan toiseksi suurin valtio.
Kanada sijaitsee Tyynenmeren ja Atlantin välissä, mistä tulee maan motto A Mari Usque Ad Mare ("Mereltä merelle"). Maan ainoa rajanaapurimaa on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa (Alaska). Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen, ja aivan Kanadan kaakkoispuolella sijaitsee Grönlanti. Länsiosassa sijaitsevan Newfoundlandin saaren etelärannikon edustalla sijaitsee Ranskalle kuuluva merentakainen saariryhmä Saint-Pierre ja Miquelon. Vuodesta 1925 lähtien Kanada on pitänyt pohjoisnapa-aluetta välillä 60°W–141°W omanaan, mutta tätä väitettä ei ole tunnustettu kansainvälisesti. Magneettinen pohjoisnapa sijaitsee tällä alueella, mutta mittausten mukaan se on hiljalleen siirtymässä kohti Siperiaa.
Kanadan pinta-ala on 9 984 670 km², josta maata on 9 093 507 km² ja vettä 891 163 km². Maan pinta-ala on hieman alle kolme viidesosaa Venäjän pinta-alasta, alle 1,3 kertaa suurempi kuin Australian pinta-ala, ja hieman pienempi kuin koko Euroopan pinta-ala.
Kanadan ja samalla koko maailman pohjoisin asutus on Kanadan armeijan asema Ellesmerensaarella Nunavutin territoriossa hieman pohjoiseen Alertin kylästä, joka on puolestaan maailman pohjoisin vakituisesti asuttu paikka (koordinaatit 82°28'N 62°30'W). Matkaa pohjoisnavalle on hieman päälle 800 kilometriä.
Kanada käsittää useita erilaisia maantieteellisiä alueita. Se käsittää myös paljon rannikkoalueita, ja Kanadan rantaviiva (202 080 km) onkin maailman pisin.
miten nämä liittyvät tohon mun vihjeeseen?!?!? Ei täällä olla maantiedosta eikä biologiasta mitään puhuttu!! Voitan tänään paljon massia ja te luotte noita vitun opuksianne ja kerroitte täällä turhan päiväisiä tieotojanne
"...turhan päiväisiä tieotojanne."
Orgaanisen kemian kehitys
Orgaanisen kemian käsite, joka syntyi 1800-luvun alussa, tarkoitti alun perin elävissä organismeissa esiintyvien aineiden kemiaa. Vähitellen selvisi, että kasvit ja eläimet rakentuivat pääosin hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä. Hiilellä oli yhdisteissä aina keskeisin osuus. Näin orgaaninen kemia muotoutui hiiliyhdisteiden kemiaksi. Friedrich Wöhler valmisti ensimmäisen kerran orgaanista aineitta (ureaa) elottomista lähtöaineista ja siten osoitti, että myös eloperäiset aineet kuuluvat kemian piiriin.
Kemian kehitys mahdollisti myöhemmin orgaanisten yhdisteiden valmistamisen synteettisesti laboratoriossa. Muovien ja muiden luonnossa esiintymättömien, mutta orgaanisten yhdisteiden valmistus tuli mahdolliseksi. Lisäksi monien luonnossa esiintyvien orgaanisten yhdisteiden valmistus laboratoriossa kävi halvemmaksi kuin yhdisteiden hankkiminen luonnosta. Esimerkiksi kipulääkkeisiin pajunkuoresta saatu aspiriini on jo yli sadan vuoden ajan korvattu synteettisellä aspiriinilla.
[muokkaa] Orgaaninen kemia nykyisin
Orgaanisia yhdisteitä tunnetaan 2000-luvulla jo yli 10 miljoonaa, ja orgaanisten yhdisteiden osuus kaikista tunnetuista kemiallisista yhdisteistä on yli 95%. Orgaanisen kemian hiilirakenteilla on keskeinen merkitys nanotieteisiin.
Orgaanisen kemian moderni tutkimus voidaan jakaa karkeasti orgaanisten yhdisteiden valmistuksen tutkimukseen eli syntetiikkaan ja orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien ja pitoisuuksien tutkimukseen eli analytiikkaan. Synteettinen orgaaninen kemia tuottaa uusia orgaanisia yhdisteitä, esimerkiksi lääkkeiden aktiivisia komponentteja, lääkeaineita. Uusien synteesimenetelmien kehittäminen on tärkeä orgaanisen kemian tutkimusalue. Analytiikka keskittyy synteettisten tai luonnossa esiintyvien aineiden rakenteiden ja ominaisuuksien ja pitoisuuksien tutkimiseen. Orgaanisten yhdisteiden rakenteita määritetään spektrometrisillä menetelmillä (UV, IR, NMR ja massaspektrit). Orgaanisia yhdisteitä voidaan erottaa toisistaan ja niiden pitoisuuksia voidaan määrittää kromatografisilla menetelmillä. Orgaaninen kemia tutkii ja vertailee hiiliyhdisteiden rakenteita ja ominaisuuksia.
Nykyisin pelkästään elollisen luontoon keskittyvää kemianalaa kutsutaan biokemiaksi.
[muokkaa] Orgaanisen kemian keskeisiä käsitteitä
[muokkaa] Hiili
Jaksollisen järjestelmän 14. ryhmään kuuluva hiili on orgaanisen kemian perusta. Hiili muodostaa kovalenttisia sidoksia useiden aineiden kanssa.
* Hiili voi sitoutua kovalenttisesti muihin hiiliatomeihin yksinkertaisella-, kaksois- ja kolmoissidoksella. Näin voi muodostua hiilirakenteita yksinkertaisista ketjuista monimutkaisiin rengas- ja pallorakenteisiin. Hiilirakenteita on teoriassa ääretön määrä.
* Hiili voi sitoutua kovalenttisesti myös vetyyn, halogeeneihin, happeen, typpeen ja rikkiin. Vetyyn ja halogeeneihin kovalenttinen sidos on aina yksinkertainen. Typen, hapen ja rikin kanssa kovalenttinen sidos voi olla myös kaksoissidos, typen kanssa jopa kolmoissidos.
Jokainen hiiliatomi muodostaa aina neljä yksinkertaista kovalenttista sidosta, kaksi kaksoissidosta tai yhden kolmoissidoksen ja yhden yksinkertaisen sidoksen.
[muokkaa] Hiilivedyt
Hiili muodostaa helposti kovalenttisen sidoksen vedyn kanssa. Hiilivedyt ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on vain hiiltä ja vetyä. Yksinkertaisin hiilivety on metaani. Siinä yhteen hiiliatomiin on kovalenttisesti sitoutunut neljä vetyatomia. Erilaisia hiilivetyjä:
Alifaattiset eli avoketjuiset hiilivedyt:
* alkaanit (metaani, etaani, propaani, butaani,...), joissa on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia
* alkeenit (eteeni, propeeni, buteeni,...), joissa on ainakin yksi hiilten välinen kaksoissidos
* alkyynit (etyyni, propyyni, butyyni,...), joissa on ainakin yksi hiilten välinen kolmoissidos
Sykliset hiilivedyt:
* sykloalkaanit (syklopropaani, syklobutaani, syklopentaani,...), jotka ovat kuin alkaaneita, mutta muodostavat rengasrakenteen
* sykloalkeenit
* sykloalkyynit
* aromaattiset hiilivedyt (esim. bentseeni)
Hiilen sidos vedyn kanssa on heikosti poolinen, sillä hiilen ja vedyn elektronegatiivisuusero on 0,4. Hiilivedyt ovat kuitenkin usein poolittomia, sillä poolisuus kumoutuu yhdisteen muodon vuoksi. Hiilivetyjen välille muodostuu tällöin vain dispersiovoimia, jotka ovat luonteeltaan heikkoja.
Perustelut vohkittu varmaan jostain muualta. Ja miksi 91-syntynyt panostaisi 1500 eurolla, sehän on tyyliin äitisi veroton kuukausipalkka?
Eli siis vitosen pistit sisään
eli kyseessä on tuhti "tyttö"
PS. ja panos 1e