kolme kysymystä

1. -Aiheutuuko alkoholin pitästä säännöllisestä käytöstä pysyviä mielenterveysongelmia? Perustelut?

Pelkästä alkoholin käytöstä ei aiheudu PYSYVIÄ mielenterveysongelmia, ellei ole ollut piilevänä psyykkistä sairautta, jonka alkoholin liikakäyttö laukaisee krooniseksi.
Pitkästä liikakäytöstä voi tulla alkoholidementia, joka on pysyvä.

2. Mitkä ovat tyyppillisiä käyttäytymisen tunnusmerkkejä sellaiselle henkilölle joka käyttää alkoholia säännöllisesti esim. joka viikonloppu?

Alentuva stressinsietokyky, hermostuneisuus, joka tulee esiin etenkin perjantaina iltapäivällä. Maanantaiaamuisin aina valju ja vaitelias. Joko kalpea tai tulipunainen. Huomaa yhdellä silmäyksellä. Hönkäillessään voi luoda muille mielikuvia kärpän raadosta.

3. -Miten voi tunnistaa henkilön jonka läheinen juo ja kyseinen lähimmäinen on jo myös ns. sairas?

Ihminen on nukkavieru ja aina väsyneen ja rasittuneen näköinen. Hajamielinen ja poissaoleva. Tuntuu, kuin ei välittäisi itsestään. Vaitelias. Tekee aina kaikki, mitä pyydetään. Ei osaa sanoa, ei.

...

1. Pysyviä ei varmaankaan aiheudu, vaikkakin tietysti systemaattinen aivojen tuhoaminen aiheuttaa pitemmän päälle myös pollan pehmenemistä. Pysyvät mielenterveysongelmat aiheutuvat enemmänkin alkoholistin omaisille.

2. Perseeseen ammuttu karhu -ilmiö. Kun viinaa ei pariin päivään ole saanut, alkaa juoppoa potuttaa ja potutuksen aiheuttajana ovat tietysti muut ihmiset, ei alkoholi. Parasta kaveriahan ei morkata. Jos juominen jää viikonloppuihin, mitä suuresti epäilen, on perjantai kaikkien kannalta paras päivä. Tuolloin juoppo on hupaisa ja hyvällä tuulella. Perhehelvetti alkaa sitten lauantai-iltapäivällä, kun krapula on parannettu ja sikakänni alkanut. Nyt saadaan kuulla totuuksia. Puoliso huoraa, lapset käyttävät vanhempiaan hyväkseen eikä maailmassa muita kunnon ihmisiä löydy, kuin muut juopot. Yöunet voivat kaikilta jäädä vähiin, jos juoppo on ns. "en-mene-nukkumaan-ennenkuin-kaikki-on-juotu"-tyyppiä.

3. Peiliin katsomisen perusteella: unen puute, iloton yleisilme, työteho korkeintaan puolikkaalla. Turha kysyä siltä, "kuinka sä jaksat", kun sen on vaan pakko jaksaa.

Toivoisin, että se joisi itsensä hengiltä mahdollisimman nopeasti. Tällä haavaa n. kahden viikon non-stop v....uilu soi korvissa.

1. Pysyviä ei varmaankaan aiheudu, vaikkakin tietysti systemaattinen aivojen tuhoaminen aiheuttaa pitemmän päälle myös pollan pehmenemistä. Pysyvät mielenterveysongelmat aiheutuvat enemmänkin alkoholistin omaisille.

2. Perseeseen ammuttu karhu -ilmiö. Kun viinaa ei pariin päivään ole saanut, alkaa juoppoa potuttaa ja potutuksen aiheuttajana ovat tietysti muut ihmiset, ei alkoholi. Parasta kaveriahan ei morkata. Jos juominen jää viikonloppuihin, mitä suuresti epäilen, on perjantai kaikkien kannalta paras päivä. Tuolloin juoppo on hupaisa ja hyvällä tuulella. Perhehelvetti alkaa sitten lauantai-iltapäivällä, kun krapula on parannettu ja sikakänni alkanut. Nyt saadaan kuulla totuuksia. Puoliso huoraa, lapset käyttävät vanhempiaan hyväkseen eikä maailmassa muita kunnon ihmisiä löydy, kuin muut juopot. Yöunet voivat kaikilta jäädä vähiin, jos juoppo on ns. "en-mene-nukkumaan-ennenkuin-kaikki-on-juotu"-tyyppiä.

3. Peiliin katsomisen perusteella: unen puute, iloton yleisilme, työteho korkeintaan puolikkaalla. Turha kysyä siltä, "kuinka sä jaksat", kun sen on vaan pakko jaksaa.

Toivoisin, että se joisi itsensä hengiltä mahdollisimman nopeasti. Tällä haavaa n. kahden viikon non-stop v....uilu soi korvissa.

1. Ei välttämättä, mutta usein kyllä. Lähinnä kuitenkin dementoitumista, mutta myös maanis depressiivisyyttä, koska alkoholi muuttaa välittäjäaineiden rakennetta ja tuhoaa aivosoluja.

2. Ei mikään. Viikonloppudokaaminen on monelle ihmiselle normaalikäyttöä.

3. Ei mitenkään.

aiheuttaako alkoholi mielenterveysongelmia, vai onko ensin mielenterveysongelmia, joita ikään kuin lääkitään alkoholilla.
vaikka se alkoholi siihen huonoin mahdollinen lääke onkin.

1. -Aiheutuuko alkoholin pitästä säännöllisestä käytöstä pysyviä mielenterveysongelmia? Perustelut?
- Säännöllinen alkoholin käyttö vahingoittaa aivoja ja vaikuttaa välittäjäaineisiin. Masennus, ärtyneisyys ja unen laadun huononeminen ovat tavallisia oireita. Näistä lähinnä masennus on mielenterveysongelma. Alkoholi edesauttaa myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamista, jos siihen on taipumuksia. Runsas säännöllinen käyttö voi laukaista alkoholipsykoosin. Ovatko häiriöt pysyviä vai sellaisia, jotka paranevat alkoholinkäytön lopettamisen myötä riippuu käytetyn alkoholin määristä ja henkilökohtaisista ominaisuuksista.


2. Mitkä ovat tyyppillisiä käyttäytymisen tunnusmerkkejä sellaiselle henkilölle joka käyttää alkoholia säännöllisesti esim. joka viikonloppu?
- Odottaa innokkaasti viikonloppuja, arki on tylsää, kokee elävänsä vain viikonloppuja varten. Jos alkoholinkäyttö pysyy kohtuudessa viikonloppuisin, ei ympäristö välttämättä huomaa koko ongelmaa. Tietysti on myös olemassa sitä ihan tavallista rentoutumiskäyttöä, jonka ei tarvitse olla ongelma sen enempää viikonloppukäyttäjälle itselleen kuin ympäristöllekään.

3. -Miten voi tunnistaa henkilön jonka läheinen juo ja kyseinen lähimmäinen on jo myös ns. sairas?
- Läheisen sairaus voi ilmetä monella eri tavalla. Tyypillistä on yleinen ilottomuus ja innostumattomuus, huolestuneisuus ja ryppyotsaisuus, masennus, erilaiset stressiin liittyvät fyysiset krempat, kuten päänsärky, niska- ja selkäsärky, ihottumat sekä nukahtamisvaikeudet.
- Toinen läheisen tapa sairastaa on ylitouhukkuus, ylipirteys, joka paikassa höösääminen niin, ettei mikään tule valmiiksi tai kunnolla tehdyksi, eli läheinen on jatkuvilla ylikierroksilla. JHos tämä tila jatkuu pitkään, hän ikäänkuin 'siirtyy itsensä viereen', eli luo valheellisen sivupersoonan, jonka varassa pystyy pitämään kulisseja pystyssä. Samalla hän menettää kykynsä olla spontaani sekä iloita ja surra, eikä lopulta itsekään tiedä miltä hänestä kulloinkin tuntuu. Tässä vaiheessa iskee burn out ja vakava masennus, joka vaatii pitkän sairasloman, psykoterapiaa ja lääkitystä. Usein läheisen ohjaa hakemaan itselleen apua syömishäiriö, peliriippuvuus, rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö, unettomuus, suolisto-oireet tai sydämen rytmihäiriöt, joiden taakse maskeerattu masennus on piiloutunut.