Turvallinen maa pistorasiassa???

Mikäs se PEn-johdin on? Katkeaa? Pitäisikö tässä olla oikeasti huolissaan?

En tiedä sähköistä mitään, joten nyt kyllä saat selittää kun aloit pelottelemaan...

Outoako? kirjoitti:

Mikäs se PEn-johdin on? Katkeaa? Pitäisikö tässä olla oikeasti huolissaan?

En tiedä sähköistä mitään, joten nyt kyllä saat selittää kun aloit pelottelemaan...

eipä siitä muuta vaaraa ole katketessaan kuin se, että sähkö lakkaa tulemasta ks. tuolla alempi vastaukseni.

Sellainen tietty on mahdollista, että pen-johtimen katketessa, samalla käyttämäsi sähkölaite on oikosulussa vaiheeseen = sähkö on sinistä ja sattuu.

Outoako? kirjoitti:

Mikäs se PEn-johdin on? Katkeaa? Pitäisikö tässä olla oikeasti huolissaan?

En tiedä sähköistä mitään, joten nyt kyllä saat selittää kun aloit pelottelemaan...

Yksinkertainen selitys:
L on vaihejohdin jota pitkin sähkö tulee laitteelle. Väriltään musta tai ruskea. Voi olla myös musta-valkoinen tai valkoinen.

N on nollajohdin jota pitkin sähkö poistuu laitteesta. Väri on sininen tai vanhoissa asennuksissa harmaa.

PE on suojajohdin (maa) ja väriltään keltavihreä.

PEN on yhdistetty nolla ja maa joten tapauksessasi voidaan sanoa että harmaa on PEN-johdin.


Otetaanpa esimerkkinä metallikoteloinen laite jonka kotelo on maadoitettu. Esimerkiksi tietokone.
Sähköjohdon maakosketin on kytketty suoraan laitteen metallirunkoon ja laite sisältää suljetun virtapiirin eli sähkö tulee vaihejohtimesta, käy laitteen sisällä ja palaa keskukseen nollajohdinta pitkin.
Periaatteessa virta on myös silloin laitteen rungossa sillä se nolla on pistorasiassa yhdistetty suojamaahan mutta koska nollajohdin on keskuksen kautta maapotentiaalissa, palaa sähkö sinne eikä jää maleksimaan laitteen kuoreen.

Jos tapahtuu se teoreettinen tilanne että nollajohdin katkeaa pistorasian ja keskuksen väliltä, ei sähkö pääse palaamaan "maahan" vaan kulkee seuraavasti:
Sähkö tulee laitteeseen vaihejohdinta pitkin. Käy laitteen sisällä ja palaa ulos nollajohdinta pitkin. Sähkö jatkaa matkaa pistorasiaan jossa se siirtyy suoraan maakoskettimeen sen hyppylangan kautta. Tästä sähkö kulkee takaisin laitteeseen mutta tällä kertaa maajohdinta pitkin ja suoraan laitteen metallirunkoon.
Ja vot, meillä on vaihe laitteen rungossa.


Siinä maallikkoselitys ja ammattilaiset voivat täsmentää termejä.

Outoako? kirjoitti:

Mikäs se PEn-johdin on? Katkeaa? Pitäisikö tässä olla oikeasti huolissaan?

En tiedä sähköistä mitään, joten nyt kyllä saat selittää kun aloit pelottelemaan...

Siinä tilanteessa että nollajohdin katkeaa ja pistorasiaasi on liitetty vaikka vanhan ajan metallikuorinen porakone, tulee porakoneen runkoon täysi jännite.

Jännite kiertää porakoneen käämien kautta pistorasian nollaliittimeen ja kun se on yhdistetty suojakoskettimeen, niin jännite onkin sitten jo siinä porakoneen rungossa.

Tosin tilanne on aika teoreettinen, sillä suurin osa nykypäivän sähkölaitteista on niin sanottuja kaksoiseristettyjä, jolloin niissä ei edes ole suojamaakosketinta.

Outoako? kirjoitti:

Mikäs se PEn-johdin on? Katkeaa? Pitäisikö tässä olla oikeasti huolissaan?

En tiedä sähköistä mitään, joten nyt kyllä saat selittää kun aloit pelottelemaan...

Montako PEN-johdinta on katkennut pistorasian ja keskuksen väliltä, ilman, että vaihejohto olisi katkennut? Asia on kyllä niin teoreettinen, että lottovoittokin on todennäköisempi. Kyllä jos kaapelikatkeaa, siitä katkeaa kaikki johdot, eikä vain yksi, samoin sähköputki.

katkennut kirjoitti:

Montako PEN-johdinta on katkennut pistorasian ja keskuksen väliltä, ilman, että vaihejohto olisi katkennut? Asia on kyllä niin teoreettinen, että lottovoittokin on todennäköisempi. Kyllä jos kaapelikatkeaa, siitä katkeaa kaikki johdot, eikä vain yksi, samoin sähköputki.

Lue lisää

Katkeamiseksi voidaan laskea myös liitoksen löystyminen esim. keskuksessa. Tällainen tapaus on tullut itselleni vastaan, jonka vuoksi pihavalaisimen metallikuori oli jännitteinen.

katkennut kirjoitti:

Montako PEN-johdinta on katkennut pistorasian ja keskuksen väliltä, ilman, että vaihejohto olisi katkennut? Asia on kyllä niin teoreettinen, että lottovoittokin on todennäköisempi. Kyllä jos kaapelikatkeaa, siitä katkeaa kaikki johdot, eikä vain yksi, samoin sähköputki.

Lue lisää

Tässä tietämättömyys neuvoo kokemattomuutta.

Kyllä niitä vain silloin tällöin tapahtuu, kuparijohtimilla kun on taipumusta katketa pienen viillon seurauksena yllättävänkin helposti ja pitkän ajan kuluttua.

Eikä siinä tosiaankaan tarvitse koko kaapelin katketa, riittää, että keskuksella tehdään jotain muutostyötä ja nollajohtimia liikutellaan ja taivutellaan.

Tosi F kirjoitti:

eipä siitä muuta vaaraa ole katketessaan kuin se, että sähkö lakkaa tulemasta ks. tuolla alempi vastaukseni.

Sellainen tietty on mahdollista, että pen-johtimen katketessa, samalla käyttämäsi sähkölaite on oikosulussa vaiheeseen = sähkö on sinistä ja sattuu.

Lue lisää

Kuule kun se pen-johdin katkiaa sopivasta paikasta, niin saattaapi kuule olla aikas monissa aivan ehjissä laitteissa jännitteet rungossa oottamassa sopivaa uhria. Nimimerkillä kokemusta on.

Jope. kirjoitti:

Kuule kun se pen-johdin katkiaa sopivasta paikasta, niin saattaapi kuule olla aikas monissa aivan ehjissä laitteissa jännitteet rungossa oottamassa sopivaa uhria. Nimimerkillä kokemusta on.

Lue lisää

sähkölaitteesi kaksoiseritettyihin (nykyvaatimus) niin ei tule kynsille jos katkaisee pen-johdon.

Muistaakseni viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut yhtään sähköturmaa, johtuen pen- johdon "yllättävästä" katkeamisesta.

btw. nollajohdinta pitkin ei sähkö palaa minnekkään keskukseen tms. Kyllä se sähköenergia käytetään siinä kulutus laitteessa, johon sähkö johdetaan.

Tosi F kirjoitti:

sähkölaitteesi kaksoiseritettyihin (nykyvaatimus) niin ei tule kynsille jos katkaisee pen-johdon.

Muistaakseni viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut yhtään sähköturmaa, johtuen pen- johdon "yllättävästä" katkeamisesta.

btw. nollajohdinta pitkin ei sähkö palaa minnekkään keskukseen tms. Kyllä se sähköenergia käytetään siinä kulutus laitteessa, johon sähkö johdetaan.

Lue lisää

1. Nykyvaatimukset ei edellytä suojaeristettyjä säkölaitteita, tutki esim. keittiön hellaasi tai kaupoissa olevia jatkojohtoja. Katso sen kannettavan tietokoneesi muuntajaa, näkyykö suojajohdinta, taitaa näkyä.

2. Katsopa linkki: http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Rekisterit/sahko-ja-hissit-rekisterit/sahkotapaturmat/

Ja sieltä kohta:
Sähkötapaturmat vuonna 2004

2.7.2004

3. Sähköhän on vain lainassa sinulla, sinä maksat siitä sähkölaitokselle, joka kerää sen nollajohtimen kautta tähtipisteeseen takaisin, mutta irrotapa pen-johtimesi keskuksesi päästä ja laita se ämpäriin. Saat kerättyä sähkösi talteen.

Niinkö? kirjoitti:

1. Nykyvaatimukset ei edellytä suojaeristettyjä säkölaitteita, tutki esim. keittiön hellaasi tai kaupoissa olevia jatkojohtoja. Katso sen kannettavan tietokoneesi muuntajaa, näkyykö suojajohdinta, taitaa näkyä.

2. Katsopa linkki: http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Rekisterit/sahko-ja-hissit-rekisterit/sahkotapaturmat/

Ja sieltä kohta:
Sähkötapaturmat vuonna 2004

2.7.2004

3. Sähköhän on vain lainassa sinulla, sinä maksat siitä sähkölaitokselle, joka kerää sen nollajohtimen kautta tähtipisteeseen takaisin, mutta irrotapa pen-johtimesi keskuksesi päästä ja laita se ämpäriin. Saat kerättyä sähkösi talteen.

Lue lisää

Hyvä esimerkki siitä, kun asunnon laitteiden kuorissa on jännitteet. Tuossa tapauksessa olisi kyllä luullut ennemmin maallikon kuolevan kesämökkiinsä kuin vikaa korjaavan asentajan, eipä tule aina ammattilaisenkaan kaikkea huomioitua. Ihme käsitys muuten, ettei nykyään olisi sukotulpalla varustettuja vehkeitä.

Niinkö? kirjoitti:

1. Nykyvaatimukset ei edellytä suojaeristettyjä säkölaitteita, tutki esim. keittiön hellaasi tai kaupoissa olevia jatkojohtoja. Katso sen kannettavan tietokoneesi muuntajaa, näkyykö suojajohdinta, taitaa näkyä.

2. Katsopa linkki: http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Rekisterit/sahko-ja-hissit-rekisterit/sahkotapaturmat/

Ja sieltä kohta:
Sähkötapaturmat vuonna 2004

2.7.2004

3. Sähköhän on vain lainassa sinulla, sinä maksat siitä sähkölaitokselle, joka kerää sen nollajohtimen kautta tähtipisteeseen takaisin, mutta irrotapa pen-johtimesi keskuksesi päästä ja laita se ämpäriin. Saat kerättyä sähkösi talteen.

Lue lisää

tottakai sähkö kulkee suljetun jännitepiirin kautta -- olipa nolla maa vaihe. Tuo tapaus ei ole rinnastettavissa normaaliin pen-johtimen katkeamiseen rakennuksessa.

Ihme höpötystä?

äppesuup kirjoitti:

tottakai sähkö kulkee suljetun jännitepiirin kautta -- olipa nolla maa vaihe. Tuo tapaus ei ole rinnastettavissa normaaliin pen-johtimen katkeamiseen rakennuksessa.

Ihme höpötystä?

Lue lisää

Jos jännite kiertää nollauksen kautta runkoon PEN-johtimen katkettua, niin mikä ero on sillä, katkeaako PEN-johdin rakennuksen sisä- vai ulkopuolella?

-Maallikko- kirjoitti:

Jos jännite kiertää nollauksen kautta runkoon PEN-johtimen katkettua, niin mikä ero on sillä, katkeaako PEN-johdin rakennuksen sisä- vai ulkopuolella?

hassuiksi on kirjoitukset mennyt -- ehkä yliampuvaa... Noo varrotaan ettei sähkövoimayhtiöiltä katkea pen-johdin...

tuo varmuutta. kirjoitti:

Tässä tietämättömyys neuvoo kokemattomuutta.

Kyllä niitä vain silloin tällöin tapahtuu, kuparijohtimilla kun on taipumusta katketa pienen viillon seurauksena yllättävänkin helposti ja pitkän ajan kuluttua.

Eikä siinä tosiaankaan tarvitse koko kaapelin katketa, riittää, että keskuksella tehdään jotain muutostyötä ja nollajohtimia liikutellaan ja taivutellaan.

Lue lisää

mm. vts00x valaisi asiaa. Minkään näköistä todistetta tai tilastoa ko. asiasta ei ole.
On vaan ollut erilaisia uskomuksia ko. asian vaaroista. Se on teoreettisesti ollut aina muka vaarallinen sen nollan katkeamisen takia, mutta käytännössä äärettömän harvinainen tapaus.

Eli tämä nollaaminen on ollut aikoinaan oikein turvallinen tapa ja toimii vieläkin.
Nollaaminen on sallittu yhä edelleen sfs6000 mukaan eräissä tapauksissa. Esim. kun lisäät vanhaan ryhmäjohtoon uuden laitteen.
Se olisi kielletty, jos se olisi vaarallinen tapa.
Kannattaa tutustua nykyisiinkin standardeihin.

Nollamista käytetään hyvin paljon remonttikohteissa. Katso alkuun sfs6000-8.802 sieltä esimerkkikuva 802A.2.

Sinä kuulut niihin uskovaisiin, jotka uskottelee aivan liikoja ko. asian vaaroista, ilman mitään perustetta. Tämän asian käytännön vaarallisuudesta ei ole mitään todistetta. Siksi se on edelleen todella turvallinen ja hyväksytty asennustapa.

palstan asiantuntija kirjoitti:

mm. vts00x valaisi asiaa. Minkään näköistä todistetta tai tilastoa ko. asiasta ei ole.
On vaan ollut erilaisia uskomuksia ko. asian vaaroista. Se on teoreettisesti ollut aina muka vaarallinen sen nollan katkeamisen takia, mutta käytännössä äärettömän harvinainen tapaus.

Eli tämä nollaaminen on ollut aikoinaan oikein turvallinen tapa ja toimii vieläkin.
Nollaaminen on sallittu yhä edelleen sfs6000 mukaan eräissä tapauksissa. Esim. kun lisäät vanhaan ryhmäjohtoon uuden laitteen.
Se olisi kielletty, jos se olisi vaarallinen tapa.
Kannattaa tutustua nykyisiinkin standardeihin.

Nollamista käytetään hyvin paljon remonttikohteissa. Katso alkuun sfs6000-8.802 sieltä esimerkkikuva 802A.2.

Sinä kuulut niihin uskovaisiin, jotka uskottelee aivan liikoja ko. asian vaaroista, ilman mitään perustetta. Tämän asian käytännön vaarallisuudesta ei ole mitään todistetta. Siksi se on edelleen todella turvallinen ja hyväksytty asennustapa.

Lue lisää

äärettömän turvallinen, niin miksi ihmeessä siitä on luovuttu?

Sinälläänhän koko nollaaminen ja suojamaadoitus yleensäkin on tarpeetonta, vrt. Norja.

Nollaamisen 'turvallisuus' ei perustu vikaantumisen äärimmäisen harvinaisuuteen, vaan siihen että nykyään kaikki käsityökalut ovat kaksoiseristettyjä.

olisi niin kirjoitti:

äärettömän turvallinen, niin miksi ihmeessä siitä on luovuttu?

Sinälläänhän koko nollaaminen ja suojamaadoitus yleensäkin on tarpeetonta, vrt. Norja.

Nollaamisen 'turvallisuus' ei perustu vikaantumisen äärimmäisen harvinaisuuteen, vaan siihen että nykyään kaikki käsityökalut ovat kaksoiseristettyjä.

Lue lisää

kohta, niin huomaat, että sitä käytetään ja paljon vielä.

Valopää kirjoitti:

Katkeamiseksi voidaan laskea myös liitoksen löystyminen esim. keskuksessa. Tällainen tapaus on tullut itselleni vastaan, jonka vuoksi pihavalaisimen metallikuori oli jännitteinen.

Lue lisää

Sattuipa jokuen vuosi sitten huipparin huollon yhteydessä. Irrottaessa keittiökeskuksen kautta menevän huipparin piuhoja katolla, maadotus piuhat löivät kipunaa. Muutaman sekunnin kuluttua emäntä tuli keittiöstä ja huusi alhaalta että tiskipöytä löi kynsille. Meikäläinen alko itseä syyttämään että mitä helskuttia on tullu tehtyä. Vasta monien tutkimuksien ja mittauksien jälkeen uskoin että pen-johto oli kellarin pääkeskuksesta irti. Vaikea oli uskoa että se irtosi juuri silloin kun oli toisessa päässä räpeltämässä vaan ihmetteli mitä sitä tuli mokailtua, mutta kun siellä pääkeskuksessa en ollut edes käyny niin uskottavahan se oli.

Vasta kauan sen jälkeen älysin miten homma oli mennyt. Pen-johto oli pääkeskuksessa ollut poikki jo määräämättömän ajan ja keittiö keskuksen vehkeet saivat pen-johdonsa keittiön huipparin > peltikaton > toisten huipparien pen-johtimien kautta. Kun irroitin huipparin maadoituksen, keittiökeskuksen nollauksen kautta jännite tuli kuoreen kuormien kautta. Kun eri tehoisia vehkeitä on kytketty tähteen ilman nollaa se johtaa siihen että heikko tehoisten vehkeiden jännite nousee. Tässä tapauksessa irtoaminen rikkoi kylmäkoneet, tehovehkeille (liesi) ei käyny mitenkään.

yst pn

Entäs jos sähkömies laittaisi jakorasian tuon pistorasian tilalle ja jatkaisi siitä sitten kahdelle pistorasialle uusilla johdoilla joissa on myös suojamaa.

Vetäisikö sähkäri silloin keltavihreän myös siihen nollajohtimeen?

Saako noin tehdä?

Utelijakas kirjoitti:

Entäs jos sähkömies laittaisi jakorasian tuon pistorasian tilalle ja jatkaisi siitä sitten kahdelle pistorasialle uusilla johdoilla joissa on myös suojamaa.

Vetäisikö sähkäri silloin keltavihreän myös siihen nollajohtimeen?

Saako noin tehdä?

Lue lisää

juuri noin sen voi tehdä. Tosin sota-ajan jälkeen ovat kuormat nousseet niin paljon, että nollajohdon potentiaali ei aina ole välttämättä lähelläkään maan potentiaalia. Mitään välitöntä vaaraa ei kuitenkaan ole, joten ei niitä vanhoja asennuksia tarvitse tämän vuoksi uusia. Uudet asennukset tehdään kuitenkin niin, että kuormittamaton maajohto asennetaan ryhä- tai pääkeskukselta saakka. Turvallisuuden lisäksi tällä on merkitystä staattisen varauksen muodostumisen estämisessä jolloin esim. lasertulostimet toimivat kunnolla.

kyllä kuolee, tiedän kyllä joitakin tapauksia. Yhden jopa myös naapurista. Eikä silloinkaan olisi tarvinnut kävellä kuin noin sata metriä ja tulla teettämään minulla se roikka, joka sitten, väärin tehtynä, kotitaloudessa tappoi. Mikä ero on kotitaloussähköllä verrattuna johonkin muuhun sähköön. Lähes neljänkymmenen vuoden työkokemuksella voin sanoa, että ainakin se tuntuu aivan samalta saako sen iskun teollisuudessa tai kotitaloudessa. Niitä tällejä vai tulee, kun tarpeeksi touhuaa eikä aina viitsi vaivautua jännitteen katkaisuun. Voi tietysti olla, että joitain piuhoja on jo katkennut, kun kerran sorrun tällaiseen saivarteluun.