mutta pinnan alla kieriskellään itsesäälissä kun ei kuulema pätkä mies kelpaa naiselle. Olisko niin että tavoitellaan kuuta taivaalta. Realiteettien tajun puute aiheuttaa onnettoman surullisen elämän, onnellisimpia ovat itseensä tyytyväiset ihmiset jotka hyväksyvät itsensä sellaisena kuin ovat ja kas kummaa jopa pitävät itseään viehättävinä olipa pituutta sitten vähän tai paljon. Kun oppii hyväksymään itsensä silmä löytää sopivan vastaparinkin joka myöskään ei ehkä ole missimittarin mukaan täydellinen mutta juuri sinulle sopiva. Jos miettii jatkuvasti omaa ulkonäköään vähättelevässä sävyssä se heijastuu ympärillä oleviin ihmisiin,he ovat peili sinulle.
Hymyä huuleen ja harrastakaa flirttiä ilman epätoivoa, kaikenlaisten naisten kanssa valikoimatta. Kummasti piristää päivää, mikään ei ole niin mukavaa kuin laskea leikkiä vastakkaisen sukupuolen kanssa ja siinä sivussa vähän kehaista toista, ei vahingoita ketään. Ei tarvitse olla mikään sanaseppo tai suupaltti osatakseen flirttailla. Kyllä sujuu ujolta ja hiljaiseltakin jos vaan halua löytyy.
Hymyä huuleen ja harrastakaa flirttiä ilman epätoivoa, kaikenlaisten naisten kanssa valikoimatta. Kummasti piristää päivää, mikään ei ole niin mukavaa kuin laskea leikkiä vastakkaisen sukupuolen kanssa ja siinä sivussa vähän kehaista toista, ei vahingoita ketään. Ei tarvitse olla mikään sanaseppo tai suupaltti osatakseen flirttailla. Kyllä sujuu ujolta ja hiljaiseltakin jos vaan halua löytyy.
Vastaukset 14
Vanhimmat
on yleensä rumissa ihmisissä. Syytetään yksisilmäisesti sitä rumuutta siitä, ettei olla kelvattu, ja oikeastaan suututaan jos joku sanoo että hei, et sinä mikään ruma ole. Halutaan pakonomaisesti syyttää pinnallisia seikkoja omasta heikosta flaksista. Ei suostuta huomaamaan vikoja omasta luonteesta, ja pidetään rimaa kumppanin suhteen varsin korkealla.
Ei se flirttailu kyllä noin helppoa ole kuin annat kuvan. Naisenpuutettaan poraavia olisi aika paljon vähemmän jos se noin vain onnistuisi :P
Ei ole todellakaan mukavaa, jos lasketellaan leikkiä vastakkaisen sukupuolen kanssa.Naiset tuntuvat leikkivän aina.
Taas yksi lyhyille miehille vittuilija.
Naiset ja pitkät miehet eivät todellakaan ymmärrä lyhyiden miesten tuskaa.Eivät edes halua.
Suomalaiset naiset ne vasta ylimielisiä ovatkin.Mikään ei kelpaa, mikään ei riitä.
Mukava nainen on urbaani legenda.
Tietsä joka olet varustettu mateilijan aivoilla miksi suomalaiset naiset ei ehkä jaksa olla niin kovin miellyttäviä koko ajan? Siksi että suomalaiset miehet on nii törppöjä.
Luinpa kerran eräästä tutkimuksesta, jossa todettiin lyhyiden miesten kärsivän vähemmän mielenterveysongelmista. Syitä tälle haettiin tutkimuksessa siitä, että lyhyet miehet kompensoivat pituuttaan "vahvalla" mielellä. Ehkä tästä johtuu ylimielisyys.
Jokaisessa asiassa kuten myös
tässä on varmasti yleistävää
sanoa, että lyhyet miehet ovat
ylimielisiä...ikään kuin kaikki
lyhyemmät miehet olisivat.
Ei kannata yleistää. Itsekin
olen 23v ja 164cm. Ja usein
on ollut niin, että nainen on
etsinyt pidempää miestä, taitaa
olla osittain myös trendi-juttu
sillä mitä mä olen katsonut aina
vähän väliä näkee pieni nainen
itseään huomattavasti isomman
miehen rinnalla ja myöskin kun
katselee netin seuranhakupalstojen
naisten ilmoituksia, voi tehdä
saman havainnon useamminkin kuin
kerran.
Enkä mä ainakaan omasta mielestäni
vaikka lyhyt olenkin, mitenkään
ylimielinen ole tai siten kehenkään,
kenenkään asioihin tarkoituksellisesti
ainakaan halua suhtautua.
Mun elämän tärkeimpiin arvoihin
lukeutuu "oikeudenmukaisuus",yritän
puolustaa heikompien oikeuksia. Ja
on erittäin ikävää se, että kukaan
sellainen ihminen joutuu elämään
yksinäisyydessä joka ei sitä
haluaisi.
Mulla ei ole yhtään ystävää tai
kaveria tällä hetkellä...enkä
oikein tiedä missä tutustuisin
kun ei vietä aikaani kuppiloissa.
En tupakoi enkä polta.
Joskus aikaisemmin olin mukana
seurankunnan nuortenilloissa mutta
nyt toi seuris elämä on ollut
hiljaisempaa.
ja hyvä niin, jos on fyysisesti pieni niin ei kannata kyyristellä henkisesi. Nokka pystyyn vaan.Mutta joskus se menee naurettavuuden puolelle.Itseäni ei ainakaan viehätä yltiöitsevarmat ihmiset. Kultainen keskitie tässäkin asiassa parempi.
Enpä tiedä onko tämä lainkaan minun paikkani ottaa kantaa, mutta..
Halusin vaan jotenkin tuoda ilmi, etteivät kaikki naiset ole niin ehdottomia miehen pituuden suhteen. Itse pitkänä naisena olen useimmiten joutunut katsomaan kanssaihmisiä yläviistosta ja kun vielä viihdyn korkokengissä miehetkin ovat yleensä minua lyhyempiä. Ymmärrän kyllä miten vaikea asia lyhyys voi miehelle olla, suuri kokohan on ehkä yksi olennaisimmista perinteisistä maskuliinisuuden merkeistä. Kaikenlaisia ulkonäkökomplekseja on tietysti meillä itse kullakin ja poikkeva pituus vaikuttaa varmasti kokonaisvaltaisesti käsitykseen omasta olemuksesta. Tiedän tämän, olenhan itsekin "friikki" kanssasisarien joukossa, vaikkakin nykyään aika muodikas sellainen. Tärkeintä miehissä -ja ihmisissä yleensä- on kuitenkin kokemuksieni mukaan se, miten oman kroppansa sen koosta riippumatta antaa vaikuttaa luonteeseensa ja käytökseensä. Upeimpia lyhyistä miehistä ovat ne, joista huomaan vasta tuntien kuluttua tapaamisesta, että kappas, hän on lyhyempi kuin minä. Sellainen mies on pystynyt itsevarmalla, mutta ystävällisellä käytöksellään kiinnittämään huomioni kaikkeen muuhun (lue tärkeämpään) kuin pituuteensa! Ja uskokaa minua, näin poikkeuksellisen pitkänä olen saanut tottua siihen 90% miehistä, jotka aloittavat keskustelun kommentoimalla pituuttani, omaa lyhyyttään tai eivät edes tule luokseni koska "miehen on oltava naista pidempi".
No heip! Aikoinani minä olin tosi outo näky, nimittäin olen jo yli 50 ja pituutta oli parhaimpina päivinä 182, nykyään olen vähän kutistunut, mutta yhä pitkä ja komea, olen aina
ottanut huumorin avuksi, vaikka teini-ikäisenä ei kyllä naurattanut kun itsetunto oli muutenkin heikko ja sit viel oli niin paljon muit pitempi.
Nykyään nautin kun näen kaupungilla pitkiä naisia jotka ovat ylpeitä pituudestaan, minä en koskaan kehdannut käyttää korkokenkiä vaikka olisin halunnut. Ja kuule, äijänkin löysin, ja pari senttii pitempi ko itse olen. Että ei se tosiaan ole pituudesta kiinni, millainen elämästä tulee vaan ihan jostain muusta. Kun olin nuori oli tosi vaikeata saada kenkiä, sukkahousut loppuivat ikäänkuin kesken ja kaikki ----tti. Onneksi nykyään kaikki on toisin. Kuten sanoin, olen tosi iloinen kun näen nuoria fiksuja naisia jotka ovat ylpeitä pituudestaan. Pätkä miehet on joskus aika ällöjä, mut nii on pitkätkin miehet eli ympäri käydään ja yhteen tullaan. Pätkämies tuntee taatusti olevansa " pieni " 180 senttisen kauniin naisen rinnalla mutta so what! Ei maailma siihen kaadu, ei todellakaan.
Mikä on teistä keskikokoinen tai sopivan kokoinen mies? Entä mikä on ihannekoko?
Keskikokoinen mies on sellainen joka on liian iso perskärpäseksi ja liian iso imetettäväksi..tajusitko, pätkä?
Musta ihannekoko on 180c m tai vähän lyhempi.
Kun mies on itsetunnoltaan sopusuhtainen ja se näkyy hänen käytöksestään, hänen koollaan ei ole mitään merkitystä.
Itsekin olen periaatteessa sitä mieltä, että en pidä liian pitkistä enkä liian lyhyistä, en liian laihoista enkä liian lihavista. Hohhoijaa. Nyt minulla on kuitenkin ihana miesystävä 184/yli 100 ja on niitä pienikoisia miesystäviäkin joskus ollut.
168-senttisenä miehenä olen lähes aina päässyt seurustelemaan ja tapailemaan itseäni pitempiä naisia. Ja mikä onkaan tyylikkäämpää ja seksikkäämpää! Monesti vain naiset ainakin alitajuisesti hakevat pidempää miesseuraa! Suhteiden alussa tämä ei tule koskaan esille (puhumattakaan"yhden yön sutaisuista") mutta ajan myötä asia nousee esille kerta toisensa jälkeen. Nykyinen naisystävänikin valitsee kenkänsä sen mukaan ettei pituuseromme korostuisi. Muuten hän on kyllä loistava nainen ja tasapainossa itsensä ja elämänsä kanssa. Olisipa edes VALTAVA penis jolla voisi kompensoida muita puutteita...