Porilaista merikulttuuria

Kyllähän siinä oli kyse kaatopaikkatelakan vuokrasopimuksen irtisanomisesta, ja vuokralainen ei suostunut viemään romujaan, laillisesta häädöstä. Kun nämä kokkoveneet ja muu arvoton ryönä saatiin siivottua, viimeiseksi hävitettiin ruma, arvoton ja korjauskelvoton kuunari. Turha ruikuttaa näin jälkikäteen, vuokralaisella oli aikaa viedä tavaransa pois, ja vuorasopimuksessa lukee, että irtisanomisaika oli puolin ja toisin 3kk. Ei kannata allekirjoittaa sitoumuksia, joita ei edes aio noudattaa.

Feorrobetonia on tutkittu puun päällä (talot ja lietesaäiliöt)Suomessa jo yli 70 vuotta ja veneissä ja laivoissa jo 37 vuotta maamme johtavien ammattilaisten toimesta. Mitä ihmeellistä siinä on jos puualuksen päälle asennetaan hengittävä faerrobetonikuori? Ferrobetoni on ainoa pinnoite, joka vahvistuu vanhetessaan. Ei kai sellaista ratkaisua voi moittia muut kuin maallikot, jotka eivät asiaa tunne?
Menetelmällä rakennetaan hengittävä säilytysastia,jolla puualus voidaaan ikuistaa jälkipolvien ihailtavaksi ja ihmeteltäväksi? Tietysti sisäpuoli jää aina rakenteineen näkyviin ja ulkopuolen voi meikata haluamallaan tavalla,joko suoraan tuoreeseen betoniin tai laminoida puut päälle.
Ferrobetonilla suojattu puualus on ainoa, joka kuivuu uuden kuoren sisällä ja ferrobetoni taas ainoa pinnoite puualuksille, joka vahvistuu vanhetessaan.. Mitä huonoa siinä asiassa on?

Museoviraston viimeinen " keksintö" on, että vanhat puukirkot pinnoitetaan ferrobetonilla jotta nekin säilyisivät kuten kuunari Koivisto. Tuskin ne eivät kuitenkaan menetä suojauksen jälkeen arvoansa, ryöstetä ja räjäytetä maan tasalle kuten Koivistolle tehtiin räjäyttämällä se pohjaan ilman mitään järkevää syytä!

Alan teknikka on yli 100 vuotta vanha ja Suomessakin yli 70 vuotta käytetty tekniikka., Veneissäkin jo 37 vuotta käytetty menestyksellä kymmenien veneiden ja laivojen vahvistamisessa.
Puuveneen ja -aluksen ferrobetonipinnoituksesta on myös suomenkielinen kirja painettana. Hinta on 20 ,- euroa. Kannatta opiskella eikä olla noviisi!
Lisätietoa tapahtumista Porin Reposaaressa on: http://www.kuunarikoivisto.info
tai Jouko Heikola,ins.DIS, puh.040 854 1716 tai [email protected]
Laivuri

old_profile_27646 kirjoitti:

Feorrobetonia on tutkittu puun päällä (talot ja lietesaäiliöt)Suomessa jo yli 70 vuotta ja veneissä ja laivoissa jo 37 vuotta maamme johtavien ammattilaisten toimesta. Mitä ihmeellistä siinä on jos puualuksen päälle asennetaan hengittävä faerrobetonikuori? Ferrobetoni on ainoa pinnoite, joka vahvistuu vanhetessaan. Ei kai sellaista ratkaisua voi moittia muut kuin maallikot, jotka eivät asiaa tunne?
Menetelmällä rakennetaan hengittävä säilytysastia,jolla puualus voidaaan ikuistaa jälkipolvien ihailtavaksi ja ihmeteltäväksi? Tietysti sisäpuoli jää aina rakenteineen näkyviin ja ulkopuolen voi meikata haluamallaan tavalla,joko suoraan tuoreeseen betoniin tai laminoida puut päälle.
Ferrobetonilla suojattu puualus on ainoa, joka kuivuu uuden kuoren sisällä ja ferrobetoni taas ainoa pinnoite puualuksille, joka vahvistuu vanhetessaan.. Mitä huonoa siinä asiassa on?

Museoviraston viimeinen " keksintö" on, että vanhat puukirkot pinnoitetaan ferrobetonilla jotta nekin säilyisivät kuten kuunari Koivisto. Tuskin ne eivät kuitenkaan menetä suojauksen jälkeen arvoansa, ryöstetä ja räjäytetä maan tasalle kuten Koivistolle tehtiin räjäyttämällä se pohjaan ilman mitään järkevää syytä!

Alan teknikka on yli 100 vuotta vanha ja Suomessakin yli 70 vuotta käytetty tekniikka., Veneissäkin jo 37 vuotta käytetty menestyksellä kymmenien veneiden ja laivojen vahvistamisessa.
Puuveneen ja -aluksen ferrobetonipinnoituksesta on myös suomenkielinen kirja painettana. Hinta on 20 ,- euroa. Kannatta opiskella eikä olla noviisi!
Lisätietoa tapahtumista Porin Reposaaressa on: http://www.kuunarikoivisto.info
tai Jouko Heikola,ins.DIS, puh.040 854 1716 tai [email protected]
Laivuri

Olen laivahistoriasta kiinnostunut ja tutkin sitä puoliammatikseni. Kyllä mykyään meillä on keinoja pelastaa ja ylläpitää myös puulaivat ihan niinä omina itsenäänkin, ettei niitä tarvitse betoniin haudata, jos rahaa ja tahtoa riittää. Siitä on monta hyvää esimerkkiä. Sekä yhteiskunnallisen että vapaaehtoisen rahoituksen saanti menee mahdottomaksi, jos se kaunis laiva-aarre on betonimöykyn sisällä, josta kukáan ei sitä pysty edes tunnistamaan.

Betonoinnista tulee lähinnä mieleen Tsernobylin voimala, tai joku muu vastaava rakenne, joka pitää eristää jälkipolvilta ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

old_profile_27646 kirjoitti:

Feorrobetonia on tutkittu puun päällä (talot ja lietesaäiliöt)Suomessa jo yli 70 vuotta ja veneissä ja laivoissa jo 37 vuotta maamme johtavien ammattilaisten toimesta. Mitä ihmeellistä siinä on jos puualuksen päälle asennetaan hengittävä faerrobetonikuori? Ferrobetoni on ainoa pinnoite, joka vahvistuu vanhetessaan. Ei kai sellaista ratkaisua voi moittia muut kuin maallikot, jotka eivät asiaa tunne?
Menetelmällä rakennetaan hengittävä säilytysastia,jolla puualus voidaaan ikuistaa jälkipolvien ihailtavaksi ja ihmeteltäväksi? Tietysti sisäpuoli jää aina rakenteineen näkyviin ja ulkopuolen voi meikata haluamallaan tavalla,joko suoraan tuoreeseen betoniin tai laminoida puut päälle.
Ferrobetonilla suojattu puualus on ainoa, joka kuivuu uuden kuoren sisällä ja ferrobetoni taas ainoa pinnoite puualuksille, joka vahvistuu vanhetessaan.. Mitä huonoa siinä asiassa on?

Museoviraston viimeinen " keksintö" on, että vanhat puukirkot pinnoitetaan ferrobetonilla jotta nekin säilyisivät kuten kuunari Koivisto. Tuskin ne eivät kuitenkaan menetä suojauksen jälkeen arvoansa, ryöstetä ja räjäytetä maan tasalle kuten Koivistolle tehtiin räjäyttämällä se pohjaan ilman mitään järkevää syytä!

Alan teknikka on yli 100 vuotta vanha ja Suomessakin yli 70 vuotta käytetty tekniikka., Veneissäkin jo 37 vuotta käytetty menestyksellä kymmenien veneiden ja laivojen vahvistamisessa.
Puuveneen ja -aluksen ferrobetonipinnoituksesta on myös suomenkielinen kirja painettana. Hinta on 20 ,- euroa. Kannatta opiskella eikä olla noviisi!
Lisätietoa tapahtumista Porin Reposaaressa on: http://www.kuunarikoivisto.info
tai Jouko Heikola,ins.DIS, puh.040 854 1716 tai [email protected]
Laivuri

Lainatekseni mr. Heikolaa "betoni on mainio päällyste lietesäilöille". Onneksi me kaikki emme halua seilata merillämme ja järvillämme lietesäiliöillä. Siihen tarkoitukseen on veneet ja laivat.

Onneksi kuitenkin PSS hankkii meille näita kelluvia paskamakkeja. Niiden rakentamiseen ehkä betoni voisi olla sopiva materiaali, edullisempi kuin lujitemuovi.

old_profile_27646 kirjoitti:

Feorrobetonia on tutkittu puun päällä (talot ja lietesaäiliöt)Suomessa jo yli 70 vuotta ja veneissä ja laivoissa jo 37 vuotta maamme johtavien ammattilaisten toimesta. Mitä ihmeellistä siinä on jos puualuksen päälle asennetaan hengittävä faerrobetonikuori? Ferrobetoni on ainoa pinnoite, joka vahvistuu vanhetessaan. Ei kai sellaista ratkaisua voi moittia muut kuin maallikot, jotka eivät asiaa tunne?
Menetelmällä rakennetaan hengittävä säilytysastia,jolla puualus voidaaan ikuistaa jälkipolvien ihailtavaksi ja ihmeteltäväksi? Tietysti sisäpuoli jää aina rakenteineen näkyviin ja ulkopuolen voi meikata haluamallaan tavalla,joko suoraan tuoreeseen betoniin tai laminoida puut päälle.
Ferrobetonilla suojattu puualus on ainoa, joka kuivuu uuden kuoren sisällä ja ferrobetoni taas ainoa pinnoite puualuksille, joka vahvistuu vanhetessaan.. Mitä huonoa siinä asiassa on?

Museoviraston viimeinen " keksintö" on, että vanhat puukirkot pinnoitetaan ferrobetonilla jotta nekin säilyisivät kuten kuunari Koivisto. Tuskin ne eivät kuitenkaan menetä suojauksen jälkeen arvoansa, ryöstetä ja räjäytetä maan tasalle kuten Koivistolle tehtiin räjäyttämällä se pohjaan ilman mitään järkevää syytä!

Alan teknikka on yli 100 vuotta vanha ja Suomessakin yli 70 vuotta käytetty tekniikka., Veneissäkin jo 37 vuotta käytetty menestyksellä kymmenien veneiden ja laivojen vahvistamisessa.
Puuveneen ja -aluksen ferrobetonipinnoituksesta on myös suomenkielinen kirja painettana. Hinta on 20 ,- euroa. Kannatta opiskella eikä olla noviisi!
Lisätietoa tapahtumista Porin Reposaaressa on: http://www.kuunarikoivisto.info
tai Jouko Heikola,ins.DIS, puh.040 854 1716 tai [email protected]
Laivuri

Vinkkaapa jotain lehteä kirjoittamaan aiheesta: Suomen puukirkkojen valaminen betoniin. Saataisiin ainakin keskustelua aikaiseksi enemmän kuin tämä säälittävä peen jauhanta tällä palstalla.

old_profile_27646 kirjoitti:

Feorrobetonia on tutkittu puun päällä (talot ja lietesaäiliöt)Suomessa jo yli 70 vuotta ja veneissä ja laivoissa jo 37 vuotta maamme johtavien ammattilaisten toimesta. Mitä ihmeellistä siinä on jos puualuksen päälle asennetaan hengittävä faerrobetonikuori? Ferrobetoni on ainoa pinnoite, joka vahvistuu vanhetessaan. Ei kai sellaista ratkaisua voi moittia muut kuin maallikot, jotka eivät asiaa tunne?
Menetelmällä rakennetaan hengittävä säilytysastia,jolla puualus voidaaan ikuistaa jälkipolvien ihailtavaksi ja ihmeteltäväksi? Tietysti sisäpuoli jää aina rakenteineen näkyviin ja ulkopuolen voi meikata haluamallaan tavalla,joko suoraan tuoreeseen betoniin tai laminoida puut päälle.
Ferrobetonilla suojattu puualus on ainoa, joka kuivuu uuden kuoren sisällä ja ferrobetoni taas ainoa pinnoite puualuksille, joka vahvistuu vanhetessaan.. Mitä huonoa siinä asiassa on?

Museoviraston viimeinen " keksintö" on, että vanhat puukirkot pinnoitetaan ferrobetonilla jotta nekin säilyisivät kuten kuunari Koivisto. Tuskin ne eivät kuitenkaan menetä suojauksen jälkeen arvoansa, ryöstetä ja räjäytetä maan tasalle kuten Koivistolle tehtiin räjäyttämällä se pohjaan ilman mitään järkevää syytä!

Alan teknikka on yli 100 vuotta vanha ja Suomessakin yli 70 vuotta käytetty tekniikka., Veneissäkin jo 37 vuotta käytetty menestyksellä kymmenien veneiden ja laivojen vahvistamisessa.
Puuveneen ja -aluksen ferrobetonipinnoituksesta on myös suomenkielinen kirja painettana. Hinta on 20 ,- euroa. Kannatta opiskella eikä olla noviisi!
Lisätietoa tapahtumista Porin Reposaaressa on: http://www.kuunarikoivisto.info
tai Jouko Heikola,ins.DIS, puh.040 854 1716 tai [email protected]
Laivuri

Ei ainakaan museovirasto ole kuullut mistään noin järjettömästä ideasta. Pitäisi varmaankin antaa juttuvinkki iltasanomille, että kävisi täällä tarkastamassa erään allekirjoittamat faktat, siitä mitä vanhoille puukirkoillemme ollaan salaa tekemässä... Hah hah

nykyään lietesäiliö kirjoitti:

Lainatekseni mr. Heikolaa "betoni on mainio päällyste lietesäilöille". Onneksi me kaikki emme halua seilata merillämme ja järvillämme lietesäiliöillä. Siihen tarkoitukseen on veneet ja laivat.

Onneksi kuitenkin PSS hankkii meille näita kelluvia paskamakkeja. Niiden rakentamiseen ehkä betoni voisi olla sopiva materiaali, edullisempi kuin lujitemuovi.

Ferrobetonitekniikka on "keksitty" Euroopassa n. 1840-luvulla. Samaa tekniikkaa käytettiin jo yli 600 vuotta sitten Egyptissä kupolien, altaiden ja veneiden rakentamisessa.
Vastaava tekniikka oli käytössä Kiinassa jo yli 6000 vuotta sitten, mutta teräsverkkojen tilalla oli tiheä puujuurakko. Sanghai-joen suistosta on kaivettu ruoppausten yhteydessä jopa ehjiä "riisiveneitä" (riisialtaita) aivan viime aikoina venekäyttöön!
Museoviraston oman nettikirjoituksen mukaan ferrobetoni(verkolla sitkistetty rappaus)voitaisiin uudestaan ottaa käyttöön vaikka puukirkkojen suojauksessa tai valepaanuissa kuten muualla maailmassa on tehty:
Muualla Euroopassa ja maailmassa käytetään hyvinkin yleisesti ferrobetonitekniikkaa talorakennuksessa, katoissa, puutarha-, allas-, säiliö- ja venerakennuksessa.

Suomessa näyttää koko juttu olevan "Heikolan keksintöä", vaikka Euroopan johtava ohutkuoritekniikan asiantuntija Suomen Betoniyhdistyksen edesmennyt Dosentti Heikki Kaitila modernisoi ja tuotekehitti tämän tekniikan yhdessä VTT:n proferrori Asko Sarjan kanssa soveltuvaksi pohjolan oloihin kestämään säitä ja jäitä.
Ei siis ihme, että myös Museovirasto on asiasta kiinnostunut, koska muualla maailmassa ja Euroopassa mm. kupolikatot, seinärappaukset(Suomessakin hyvin yleistä) ja vesitornit rakennetaan usein myös ferrobetonista.

Suomessa kehitetty, Pohjolan pakkastalvissakin lähes ikuiseksi testattu, puun lailla hengittävä ferrobetonipinnoite on erinomainen säilytys- ja suojakerros esim. altaiden rakennusainena, oli altaan vesi sitten sisä- tai ulkopuolella: Materiaali ei rapaudu, ruostu, mätäne eikä haperru, vaan ainoana edullisena materiaalina vain vahvistuu vanhetessaan.
Sitä varten kuunari Koivisto ferrobetonoitiin ja testattiin suolavedessä. Koiviston testi- ja koealuksen käyttötarkoitusta tai tehdyn työn arvoa ei valitettavasti ymmärretty Porin kaupungissa vaikka laiva ehti olla porilaisten silmien alla suolavedessä ja pinnalla ilman huoltoa 20 ! Mitään ongelmia ei ferrobetonilla tai sisällä säilytetyllä arvokkaalla puulaivalla esiintynyt ennen kuin muutama porilainen poliitikko ja virkamies räjäytti tämän arvokkaan aluksen pohjamutiin!

Ferrobetoni on valitettavasti jäänyt nykypolvilta "utopian asteelle" ja siksi asiaan kannattaisi perehtyä vähän paremmin ennen kuin ottaa materiaalista enemmän kantaa: Tietoa saa mm. www.ferrocement.com - sivuilta tai hankkimalla kirjat Hannu Pirneksen suomalaisen , mutta maailmanlaajuisen tutkimuksen ferrobetoniveneistä, tai "Puualuksen pinnoitus ferrobetonilla" tai "TROLLÖ ferrobetoniveneet".
Myös Akateemisesta kirjakaupasta on saatavana alan kirjallisuutta .
Allekirjoittanut on ollut ferrobetonin tuotekehitystyössä mukana 37 vuotta yhdessä aikaisemmin mainitsemieni tahojen kanssa kanssa, mutta myös Oulun yliopiston korjausrakentamisosaston Raimo Tikan kanssa jo yli 20 vuotta kehittämässä mm. hiihtoputkia, siltoja,altaita, parvekepohjia, katoksia, pihalaattoja, kylpytynnyreitä ja veneitä.
Materiaalia on saatavana Suomen kielisenä valtavasti, ellei Porin kaupunki ole niitäkin vienyt Hangassuon kaatopaikalle Porin Reposaaren meriterrorissa!
Jouko Heikola, ins.DIS
Laivuri

old_profile_27646 kirjoitti:

Ferrobetonitekniikka on "keksitty" Euroopassa n. 1840-luvulla. Samaa tekniikkaa käytettiin jo yli 600 vuotta sitten Egyptissä kupolien, altaiden ja veneiden rakentamisessa.
Vastaava tekniikka oli käytössä Kiinassa jo yli 6000 vuotta sitten, mutta teräsverkkojen tilalla oli tiheä puujuurakko. Sanghai-joen suistosta on kaivettu ruoppausten yhteydessä jopa ehjiä "riisiveneitä" (riisialtaita) aivan viime aikoina venekäyttöön!
Museoviraston oman nettikirjoituksen mukaan ferrobetoni(verkolla sitkistetty rappaus)voitaisiin uudestaan ottaa käyttöön vaikka puukirkkojen suojauksessa tai valepaanuissa kuten muualla maailmassa on tehty:
Muualla Euroopassa ja maailmassa käytetään hyvinkin yleisesti ferrobetonitekniikkaa talorakennuksessa, katoissa, puutarha-, allas-, säiliö- ja venerakennuksessa.

Suomessa näyttää koko juttu olevan "Heikolan keksintöä", vaikka Euroopan johtava ohutkuoritekniikan asiantuntija Suomen Betoniyhdistyksen edesmennyt Dosentti Heikki Kaitila modernisoi ja tuotekehitti tämän tekniikan yhdessä VTT:n proferrori Asko Sarjan kanssa soveltuvaksi pohjolan oloihin kestämään säitä ja jäitä.
Ei siis ihme, että myös Museovirasto on asiasta kiinnostunut, koska muualla maailmassa ja Euroopassa mm. kupolikatot, seinärappaukset(Suomessakin hyvin yleistä) ja vesitornit rakennetaan usein myös ferrobetonista.

Suomessa kehitetty, Pohjolan pakkastalvissakin lähes ikuiseksi testattu, puun lailla hengittävä ferrobetonipinnoite on erinomainen säilytys- ja suojakerros esim. altaiden rakennusainena, oli altaan vesi sitten sisä- tai ulkopuolella: Materiaali ei rapaudu, ruostu, mätäne eikä haperru, vaan ainoana edullisena materiaalina vain vahvistuu vanhetessaan.
Sitä varten kuunari Koivisto ferrobetonoitiin ja testattiin suolavedessä. Koiviston testi- ja koealuksen käyttötarkoitusta tai tehdyn työn arvoa ei valitettavasti ymmärretty Porin kaupungissa vaikka laiva ehti olla porilaisten silmien alla suolavedessä ja pinnalla ilman huoltoa 20 ! Mitään ongelmia ei ferrobetonilla tai sisällä säilytetyllä arvokkaalla puulaivalla esiintynyt ennen kuin muutama porilainen poliitikko ja virkamies räjäytti tämän arvokkaan aluksen pohjamutiin!

Ferrobetoni on valitettavasti jäänyt nykypolvilta "utopian asteelle" ja siksi asiaan kannattaisi perehtyä vähän paremmin ennen kuin ottaa materiaalista enemmän kantaa: Tietoa saa mm. www.ferrocement.com - sivuilta tai hankkimalla kirjat Hannu Pirneksen suomalaisen , mutta maailmanlaajuisen tutkimuksen ferrobetoniveneistä, tai "Puualuksen pinnoitus ferrobetonilla" tai "TROLLÖ ferrobetoniveneet".
Myös Akateemisesta kirjakaupasta on saatavana alan kirjallisuutta .
Allekirjoittanut on ollut ferrobetonin tuotekehitystyössä mukana 37 vuotta yhdessä aikaisemmin mainitsemieni tahojen kanssa kanssa, mutta myös Oulun yliopiston korjausrakentamisosaston Raimo Tikan kanssa jo yli 20 vuotta kehittämässä mm. hiihtoputkia, siltoja,altaita, parvekepohjia, katoksia, pihalaattoja, kylpytynnyreitä ja veneitä.
Materiaalia on saatavana Suomen kielisenä valtavasti, ellei Porin kaupunki ole niitäkin vienyt Hangassuon kaatopaikalle Porin Reposaaren meriterrorissa!
Jouko Heikola, ins.DIS
Laivuri

on monenlaista.
Onko jäänyt vaihde päälle???

old_profile_27646 kirjoitti:

Ferrobetonitekniikka on "keksitty" Euroopassa n. 1840-luvulla. Samaa tekniikkaa käytettiin jo yli 600 vuotta sitten Egyptissä kupolien, altaiden ja veneiden rakentamisessa.
Vastaava tekniikka oli käytössä Kiinassa jo yli 6000 vuotta sitten, mutta teräsverkkojen tilalla oli tiheä puujuurakko. Sanghai-joen suistosta on kaivettu ruoppausten yhteydessä jopa ehjiä "riisiveneitä" (riisialtaita) aivan viime aikoina venekäyttöön!
Museoviraston oman nettikirjoituksen mukaan ferrobetoni(verkolla sitkistetty rappaus)voitaisiin uudestaan ottaa käyttöön vaikka puukirkkojen suojauksessa tai valepaanuissa kuten muualla maailmassa on tehty:
Muualla Euroopassa ja maailmassa käytetään hyvinkin yleisesti ferrobetonitekniikkaa talorakennuksessa, katoissa, puutarha-, allas-, säiliö- ja venerakennuksessa.

Suomessa näyttää koko juttu olevan "Heikolan keksintöä", vaikka Euroopan johtava ohutkuoritekniikan asiantuntija Suomen Betoniyhdistyksen edesmennyt Dosentti Heikki Kaitila modernisoi ja tuotekehitti tämän tekniikan yhdessä VTT:n proferrori Asko Sarjan kanssa soveltuvaksi pohjolan oloihin kestämään säitä ja jäitä.
Ei siis ihme, että myös Museovirasto on asiasta kiinnostunut, koska muualla maailmassa ja Euroopassa mm. kupolikatot, seinärappaukset(Suomessakin hyvin yleistä) ja vesitornit rakennetaan usein myös ferrobetonista.

Suomessa kehitetty, Pohjolan pakkastalvissakin lähes ikuiseksi testattu, puun lailla hengittävä ferrobetonipinnoite on erinomainen säilytys- ja suojakerros esim. altaiden rakennusainena, oli altaan vesi sitten sisä- tai ulkopuolella: Materiaali ei rapaudu, ruostu, mätäne eikä haperru, vaan ainoana edullisena materiaalina vain vahvistuu vanhetessaan.
Sitä varten kuunari Koivisto ferrobetonoitiin ja testattiin suolavedessä. Koiviston testi- ja koealuksen käyttötarkoitusta tai tehdyn työn arvoa ei valitettavasti ymmärretty Porin kaupungissa vaikka laiva ehti olla porilaisten silmien alla suolavedessä ja pinnalla ilman huoltoa 20 ! Mitään ongelmia ei ferrobetonilla tai sisällä säilytetyllä arvokkaalla puulaivalla esiintynyt ennen kuin muutama porilainen poliitikko ja virkamies räjäytti tämän arvokkaan aluksen pohjamutiin!

Ferrobetoni on valitettavasti jäänyt nykypolvilta "utopian asteelle" ja siksi asiaan kannattaisi perehtyä vähän paremmin ennen kuin ottaa materiaalista enemmän kantaa: Tietoa saa mm. www.ferrocement.com - sivuilta tai hankkimalla kirjat Hannu Pirneksen suomalaisen , mutta maailmanlaajuisen tutkimuksen ferrobetoniveneistä, tai "Puualuksen pinnoitus ferrobetonilla" tai "TROLLÖ ferrobetoniveneet".
Myös Akateemisesta kirjakaupasta on saatavana alan kirjallisuutta .
Allekirjoittanut on ollut ferrobetonin tuotekehitystyössä mukana 37 vuotta yhdessä aikaisemmin mainitsemieni tahojen kanssa kanssa, mutta myös Oulun yliopiston korjausrakentamisosaston Raimo Tikan kanssa jo yli 20 vuotta kehittämässä mm. hiihtoputkia, siltoja,altaita, parvekepohjia, katoksia, pihalaattoja, kylpytynnyreitä ja veneitä.
Materiaalia on saatavana Suomen kielisenä valtavasti, ellei Porin kaupunki ole niitäkin vienyt Hangassuon kaatopaikalle Porin Reposaaren meriterrorissa!
Jouko Heikola, ins.DIS
Laivuri

Ei ferrob mikkään paska matsku oo, mutta todella paljon kyllä ihmettelen että 20 vuodessa et saanut viimeisteltua sitä kuorrutusta, ts. hoonattua sileäksi ja maalattua tai edes jälkivalettua niitä yläreunoja. Olis varmaan suhtatuminen Koivistoon ollu ihan toisenlaista kun kyljistä ei olis erottanu onko se betonia tai muovia vai terästä. Olen nähnyt pari pintakäsiteltyä betonivenettä ja kylkiä ei erottanu vastaavasta lujitemuoviveneestä.

Puistokemisti_ kirjoitti:

Ei ainakaan museovirasto ole kuullut mistään noin järjettömästä ideasta. Pitäisi varmaankin antaa juttuvinkki iltasanomille, että kävisi täällä tarkastamassa erään allekirjoittamat faktat, siitä mitä vanhoille puukirkoillemme ollaan salaa tekemässä... Hah hah

Voin lohduttaa ainakin puistokemistiä, että minä olen kuullut puhuttavan puutaloista ja -kirkoista, joita on päällystetty rappauksella. Yleensä rappaus sidotaan verkolla. Tämä tarkoittaa samaa kuin kansainvälinen ilmaisu ferrocement, joka Suomessa on ollut aina ferrobetonia.
Nykyaikainen seinärappaus tai pinnoite tehdään aina poikkeuksetta ferrobetonitekniikalla, samoin aika usein myös uima-altaat ja muut säiliöt.Eivät silloin halkeile kuten normaali betonirakenne.
Muualla maailmassa kupoli- ja kirkkokatot tehdään hyvin usein ferrobetonista sen edullisuuden ja helppohoitoisuuden takia.
Olen ollut valamassa useita betoniveneitä Suomessa( ja Koivistoa) ja voin vakuuttaa, että olen vankkumaton ferrobetoniveneiden kannattaja. Minä olen purjehtinut betoniveneelläni jo 25 vuotta enkö kadu valintaani!
Betoniveneen pinnasta (kuoresta) saa juuri niin sileän ja kauniin kuin kukin haluaa. Kysymys on enemmän aluksen käyttötarkoituksesta kuin sen pinnan näyttämisestä. Vertailuksi pinnan tasaisuudesta tai laadusta voidaan ottaa esim. lasikuidutettu puutroolari: Pinnan sileydestä en ole koskaan kuullut tai nähnyt ainakaan näillä palstoilla kenenkään kritisoivan. Niissäkin käyttötarkoitus on sanellut hiomisen ja pinnan laadun tarpeet.
Tiedän, että Koiviston viimeistely oli jätetty siihen vaiheeseen, kun mastot olisi nostettu ja viimeiset partaat betonoitu. Olin itse tulossa paklaamaan ja maalaamaan Koiviston kylkiä syksyllä 2006.
Jokainen betonivenetalkoissa ollut tietää millaista jälkeä olisi valmiiksi paklattuun, hiottiin ja valmiiksi maalattuun pintaan viimeisissä betonivaluissa tullut.
Koivistoa ei huonontanut tai sitä muuttanut romuksi se, että arvokas puulaiva oli suojattu betonilla. Ei myöskään se, että runko oli viimeistelemättä ja maalaamatta. Koiviston ja meidän talkoolaisten työt romutti Porin kaupunki!

talkoolainen kirjoitti:

Voin lohduttaa ainakin puistokemistiä, että minä olen kuullut puhuttavan puutaloista ja -kirkoista, joita on päällystetty rappauksella. Yleensä rappaus sidotaan verkolla. Tämä tarkoittaa samaa kuin kansainvälinen ilmaisu ferrocement, joka Suomessa on ollut aina ferrobetonia.
Nykyaikainen seinärappaus tai pinnoite tehdään aina poikkeuksetta ferrobetonitekniikalla, samoin aika usein myös uima-altaat ja muut säiliöt.Eivät silloin halkeile kuten normaali betonirakenne.
Muualla maailmassa kupoli- ja kirkkokatot tehdään hyvin usein ferrobetonista sen edullisuuden ja helppohoitoisuuden takia.
Olen ollut valamassa useita betoniveneitä Suomessa( ja Koivistoa) ja voin vakuuttaa, että olen vankkumaton ferrobetoniveneiden kannattaja. Minä olen purjehtinut betoniveneelläni jo 25 vuotta enkö kadu valintaani!
Betoniveneen pinnasta (kuoresta) saa juuri niin sileän ja kauniin kuin kukin haluaa. Kysymys on enemmän aluksen käyttötarkoituksesta kuin sen pinnan näyttämisestä. Vertailuksi pinnan tasaisuudesta tai laadusta voidaan ottaa esim. lasikuidutettu puutroolari: Pinnan sileydestä en ole koskaan kuullut tai nähnyt ainakaan näillä palstoilla kenenkään kritisoivan. Niissäkin käyttötarkoitus on sanellut hiomisen ja pinnan laadun tarpeet.
Tiedän, että Koiviston viimeistely oli jätetty siihen vaiheeseen, kun mastot olisi nostettu ja viimeiset partaat betonoitu. Olin itse tulossa paklaamaan ja maalaamaan Koiviston kylkiä syksyllä 2006.
Jokainen betonivenetalkoissa ollut tietää millaista jälkeä olisi valmiiksi paklattuun, hiottiin ja valmiiksi maalattuun pintaan viimeisissä betonivaluissa tullut.
Koivistoa ei huonontanut tai sitä muuttanut romuksi se, että arvokas puulaiva oli suojattu betonilla. Ei myöskään se, että runko oli viimeistelemättä ja maalaamatta. Koiviston ja meidän talkoolaisten työt romutti Porin kaupunki!

jotain tukiaisia tähän touhuunne.

talkoolainen kirjoitti:

Voin lohduttaa ainakin puistokemistiä, että minä olen kuullut puhuttavan puutaloista ja -kirkoista, joita on päällystetty rappauksella. Yleensä rappaus sidotaan verkolla. Tämä tarkoittaa samaa kuin kansainvälinen ilmaisu ferrocement, joka Suomessa on ollut aina ferrobetonia.
Nykyaikainen seinärappaus tai pinnoite tehdään aina poikkeuksetta ferrobetonitekniikalla, samoin aika usein myös uima-altaat ja muut säiliöt.Eivät silloin halkeile kuten normaali betonirakenne.
Muualla maailmassa kupoli- ja kirkkokatot tehdään hyvin usein ferrobetonista sen edullisuuden ja helppohoitoisuuden takia.
Olen ollut valamassa useita betoniveneitä Suomessa( ja Koivistoa) ja voin vakuuttaa, että olen vankkumaton ferrobetoniveneiden kannattaja. Minä olen purjehtinut betoniveneelläni jo 25 vuotta enkö kadu valintaani!
Betoniveneen pinnasta (kuoresta) saa juuri niin sileän ja kauniin kuin kukin haluaa. Kysymys on enemmän aluksen käyttötarkoituksesta kuin sen pinnan näyttämisestä. Vertailuksi pinnan tasaisuudesta tai laadusta voidaan ottaa esim. lasikuidutettu puutroolari: Pinnan sileydestä en ole koskaan kuullut tai nähnyt ainakaan näillä palstoilla kenenkään kritisoivan. Niissäkin käyttötarkoitus on sanellut hiomisen ja pinnan laadun tarpeet.
Tiedän, että Koiviston viimeistely oli jätetty siihen vaiheeseen, kun mastot olisi nostettu ja viimeiset partaat betonoitu. Olin itse tulossa paklaamaan ja maalaamaan Koiviston kylkiä syksyllä 2006.
Jokainen betonivenetalkoissa ollut tietää millaista jälkeä olisi valmiiksi paklattuun, hiottiin ja valmiiksi maalattuun pintaan viimeisissä betonivaluissa tullut.
Koivistoa ei huonontanut tai sitä muuttanut romuksi se, että arvokas puulaiva oli suojattu betonilla. Ei myöskään se, että runko oli viimeistelemättä ja maalaamatta. Koiviston ja meidän talkoolaisten työt romutti Porin kaupunki!

Hei "talkoolainen" Pahvi, ei ne talot ole vedessä edes puoltavuotta/vuosi, ja sen verkon takana on aina ollut vapaasti hengittävä ilmarako. Muistuu mieleen, miten eräs puuveneitä montakin rakentanut veneentekijä alkoi uusimaan puutalonsa ulkoverhousta. Hän oli vakaasti sitä mieltä, että nurkat tarkkaan jiiriin, niin hyvä tulee... Rakentamisen ammattilaiset sitten selittivät, miksi nurkkiin jätetään kunnon tuuletustila, joka peitetään nurkkalaudoilla. Todellakin huomauttaisin, että talo ja laiva/vene, joutuvat hieman erilaisille kosteusrasituksille!Ja kastepiste liikkuu betonissa edestakaisin, mitä se ei saa talon seinässä tehdä. Eli jos on hitustakaan järkeä päässä, ei vertaa talonrakennusta ja veneenrakennusta toisiinsa!

Todella hyvä kuva kulttuuriaarteesta, joka on lopullisesti pilattu, upotus oli oikea päätös Porin kaupungilta.

Porilainen meno ja herjaaminen näyttää jatkuvan näillä sivuilla kuin ei mitään olisi tapahtunut tai ikäänkuin Porin kaupunki ei olisi mitään pahaa tehnytkään.
Ymmärrän hyvin, että muutamat tahot levittävät vääristettyä tietoa ja vääristeltyjä kuvia Reposaaren Perinnevenetelakan ja Kuunari Koivisto-yhdistyksen saavutuksista. Ymmärrän asian, koska sellaista meriterroria tahallista meriarvojen raiskausta ja merirosvousta on pakko tuhotyön räätälien ja heidän "adjutanttiensa" puolustaa. Pitää itse asiassa oikeutettuna ihmisten, yrittämisen ja porilaisen yhdistyksen tuhoamista ja sen jälkeistä solvaamista normaalina kohteluna.

Joku arveli tässä keskustelussa, että Koivisto-yhdistys olisi saanut yhteiskunnan tukea toimintaansa. Yhdistys sai tukea yksityisiltä ja yrityksisltä.Tukiverkosto käsitti kaikkiaan yli 500 mukanaolijaa. Onneksi Porin terrorin uhriksi ei joutunut kuin 70-80 kärsijää yhdistyksen oman henkilökunnan ja omaisten lisäksi.
Yhdistyksen osaaminen ja tuotto saatiin aikaan "korvien välistä". Ainoa "yhteiskunta, joka tuki toimintaa" oli Porin kaupunki omalla osaamisellaan eli tuhotöillä! Syytä tähän järjettömään hävitykseen ja meriarvojen häväistykseen ei ole toistaiseksi saatu selvitetyksi. Siksi olemme hakemassa oikeutta, ensin Porin käräjäoikeudesta, mutta toki myös oikeisoppineilta sekä rehellisiltä ja riippumattomilta oikeuslaitoksilta.

Sivuiltamme http://www.kuunarikoivisto.info
on saatavana tietoa siitä, miten "merikaupunki Pori tuki" toimintaamme ja mitä se hävitti tai antoi henkilökuntansa ja "tuttujensa" varastaa tiloistamme ja Koivisto-laivasta.

Hävitystyö oli suunniteltu tarkasti siten, että aina kun olimme poissa alkoi telakalla tapahtua: Reposaarelaiset ilmiantajat olivat avain-asemassa kun poissaoloistamme tiedotettiin Porin päättäjille.
Reposaarelaiset kannatusyhdistykset, yrittäjien ja VPK:n keskeiset henkilöt, poliitikot ja muut aktiivit toimijat olivat myös avain-asemassa tuhotyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Nimiä en viitsi tässä yhteydessä kertoa, koska heidätkin tullaan haastamaan toditajiksi oikeuteen. Kertokoon sitten itse, mitä tekivät, miksi ja miten olivat mukana jutussa!

old_profile_27646 kirjoitti:

Porilainen meno ja herjaaminen näyttää jatkuvan näillä sivuilla kuin ei mitään olisi tapahtunut tai ikäänkuin Porin kaupunki ei olisi mitään pahaa tehnytkään.
Ymmärrän hyvin, että muutamat tahot levittävät vääristettyä tietoa ja vääristeltyjä kuvia Reposaaren Perinnevenetelakan ja Kuunari Koivisto-yhdistyksen saavutuksista. Ymmärrän asian, koska sellaista meriterroria tahallista meriarvojen raiskausta ja merirosvousta on pakko tuhotyön räätälien ja heidän "adjutanttiensa" puolustaa. Pitää itse asiassa oikeutettuna ihmisten, yrittämisen ja porilaisen yhdistyksen tuhoamista ja sen jälkeistä solvaamista normaalina kohteluna.

Joku arveli tässä keskustelussa, että Koivisto-yhdistys olisi saanut yhteiskunnan tukea toimintaansa. Yhdistys sai tukea yksityisiltä ja yrityksisltä.Tukiverkosto käsitti kaikkiaan yli 500 mukanaolijaa. Onneksi Porin terrorin uhriksi ei joutunut kuin 70-80 kärsijää yhdistyksen oman henkilökunnan ja omaisten lisäksi.
Yhdistyksen osaaminen ja tuotto saatiin aikaan "korvien välistä". Ainoa "yhteiskunta, joka tuki toimintaa" oli Porin kaupunki omalla osaamisellaan eli tuhotöillä! Syytä tähän järjettömään hävitykseen ja meriarvojen häväistykseen ei ole toistaiseksi saatu selvitetyksi. Siksi olemme hakemassa oikeutta, ensin Porin käräjäoikeudesta, mutta toki myös oikeisoppineilta sekä rehellisiltä ja riippumattomilta oikeuslaitoksilta.

Sivuiltamme http://www.kuunarikoivisto.info
on saatavana tietoa siitä, miten "merikaupunki Pori tuki" toimintaamme ja mitä se hävitti tai antoi henkilökuntansa ja "tuttujensa" varastaa tiloistamme ja Koivisto-laivasta.

Hävitystyö oli suunniteltu tarkasti siten, että aina kun olimme poissa alkoi telakalla tapahtua: Reposaarelaiset ilmiantajat olivat avain-asemassa kun poissaoloistamme tiedotettiin Porin päättäjille.
Reposaarelaiset kannatusyhdistykset, yrittäjien ja VPK:n keskeiset henkilöt, poliitikot ja muut aktiivit toimijat olivat myös avain-asemassa tuhotyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Nimiä en viitsi tässä yhteydessä kertoa, koska heidätkin tullaan haastamaan toditajiksi oikeuteen. Kertokoon sitten itse, mitä tekivät, miksi ja miten olivat mukana jutussa!

Näin sivullisen on helppo erottaa näytelmän konnat ja sankarit toisistaan. Porin kaupunki on vain tehnyt sen, mitä sen olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.

Kumman pitkämielistä (pitkäpiimäistä?) suhtautumista meininkiin, joka ainakin minun silmissäni täytti täydellisen sopimuksista piittaamattomuuden ja jatketun ympäristörikoksen tuntomerkit.

Luulisi jo tulleen täysin selväksi, että tämän palstan kautta on aivan turha enää yrittääkään saada myötätuntoa. Ansiosi mukaan olet saanut.

Tuossa toistuvassa kirjoittelussa tälle palstalle aina muutaman viikon välein on sama korviavihlovan kitisevä ääni kuin luistavassa hihnassa – ja ainakin minua on turha yrittääkään vakuuttaa siitä, etteikö se hihna luistaisi!

Paras lopettaa se vinkuminen.

http://www.rupuranta.net/weblog/filet/Kuunari_koivisto/Kuunari_ja_kippari.jpg

Tuossa on typistetyssä muodossa kaikki oleellinen!!!

mitä sitä kuapii kirjoitti:

Näin sivullisen on helppo erottaa näytelmän konnat ja sankarit toisistaan. Porin kaupunki on vain tehnyt sen, mitä sen olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.

Kumman pitkämielistä (pitkäpiimäistä?) suhtautumista meininkiin, joka ainakin minun silmissäni täytti täydellisen sopimuksista piittaamattomuuden ja jatketun ympäristörikoksen tuntomerkit.

Luulisi jo tulleen täysin selväksi, että tämän palstan kautta on aivan turha enää yrittääkään saada myötätuntoa. Ansiosi mukaan olet saanut.

Tuossa toistuvassa kirjoittelussa tälle palstalle aina muutaman viikon välein on sama korviavihlovan kitisevä ääni kuin luistavassa hihnassa – ja ainakin minua on turha yrittääkään vakuuttaa siitä, etteikö se hihna luistaisi!

Paras lopettaa se vinkuminen.

Kun ei ole paljon porilaisille päättäjille, eikä muutamille törkeän teon puolustajille annettu, niin miten voi muuta odottaa kuin herjakirjoituksia.
Jos kuunari Koivisto-yhdityksen toiminnasta olisi tiedetty enemmän Porissa ja annettu reposaarelaisten "tietotoimistojen" kautta oikeaa tietoa Porin päättäjille, olisi tilanne ollut täysin toinen jo ennen järjettömän hävitystyön alkua. Kirjoittelutkin näillä nettisivuilla ihan muuta.
Ei tarvitsisi oikaista ja jauhaa samoja asioita vähämielisille maakravuille. He eivät voi ymmärtää meri- tai veneasioiden oikeaa laitaa("styyrpuuri") vaikka kuinka monta kertaa sen helle selittää. Pitää olla merikokemusta!
Yhdistyksen ylläpitämä telakka oli oikeiden asiantuntijoiden mielestä maassamme ainutlaatuinen kohtaamispaikka sekä meren miehille että naisille. Telakalla ja museossa kävi vuosittain n. 4000 veneturistia. Missä muussa kohteessa Reposaaressa kävi niin paljon turisteja tai vieraita? Sitä voisi kysyä vaikka Toni Sulamereltä, Timo Wallinilta, Pekka Träskeliniltä, Erkki Eerikäiseltä tai vaikka Sulo A. Savolta, jotka "johtavat Reposaaren kehittämistä".
Täällä raukkamaisesti kirjoittavien, Porin toteuttaman meriterrorin ja järjettömän hävitystyön puolustajien merihistorian tuntemus paljastuu jo sillä, että kehtaavat moittia Reposaaren ainoata todellista turistipyydystä ja suosituinta matkailupaikkaa,kuunari Koiviston Perinnevenetelakkaa. Täydellistä (maa)-krapulaista ilmaisua osoittaa esimerkiksi lausahdus: "josta olisi pitänyt luopua jo ajat sitten"! Miksi ja ketä varten?

Olen kokeneena matkailualan ammattilaisena pannut merkille, että Pori ja varsinkin reposaarelaiset ovat valovuoden päässä siitä todellisuudesta, missä nykyisin matkailualalla ollaan muualla Suomessa.
Reposaaren ainutlaatuisuus, meren rantojen ja avomeren antamat mahdollisuudet kehittyä Suomen läntisimmässä kolkassa todelliseksi matkailyrysäksi menetettiin täydellisellä typeryydellä, jota Pori kaupunkina ja reposaarelaiset perinteikkäänä telakkayhdyskuntana, mutta nurkkakuntaisuutensa kanssa edustivat tuhotessaan(tai antaessaan tuhota)niin ainutlaatuisen mahdollisuutensa ja merimuseopaikan. Tuhoaminen naamioitiin lomamessujen syyksi.
Ei mikään kaupunki ole koskaan tehnyt vastaavaa, eikä varmasti tule jatkossakaan tekemään. Pori teki tuhot vain muutaman kuukauden lomamessujeen takia? Muuhun ei Porissa järki riittänyt!
Pori ja reposaarelaiset tietävät nähtävästi vasta ja lopullisesti messujen jälkeen missä mokasivat. Eivät saa mitään tilalle ja tajuavat etteivät saa lopulta mitään hyötyä messuista! Herjakirjoittajat ja messut eivät todellakaan ole mitään enää vuonna 2009, kun paikka on tuulinen ja autio, vain muistot jälellä! Myös Porin terroritekojen "arkkitehdit" ja merirosvouksen puolustajat ovat kadonneet. Myös kirjoittajat ovat hiljaa kuin "kusi sukassa".
Jääkäämme odottamaan lomamessuja!

Asiatietoa tuhotöistä ja on saatavana sivuiltamme http://www.kuunarikoivisto.info

Jouko Heikola, ins. DIS
Laivuri

Oletko runkku koskaan edes käynyt Porissa? Voisit lähteä sieltä silmät mustana.

Muistutettakoon, että

- Reposaari oli Suomen suurin satama 1800-luvun lopulla ja suunniteltiinpa siitä Suomen pääkaupunkiakin
- edelleen Porin satamat (Mäntyluoto, Tahkoluoto ja Reposaaren kalasatama) on tärkeitä satamia. Mäntyluoto on mm. Pohjoismaiden suurin sahatavarasatama.
- Tahkoluotoon valmistui Suomen ensimmäinen syväsatama (15 m). Ainoastaan Kotkassa on yhtä syvä satama.
- BSF (Segelföreningen i Björneborg) on Suomen vanhin urheiluseura (ja samalla tietty Suomen vanhin pursiseura)
- Pori on pinta-alaltaan suuri kaupunki - mistä syystä satamatkin ovat hieman kauempana keskustasta

Porin piru kirjoitti:

Oletko runkku koskaan edes käynyt Porissa? Voisit lähteä sieltä silmät mustana.

Minä olen olosuhteiden pakosta joutunut käymään
Porissa.Miksikö?Koska raumalaiset,kuten muutkin
meluhaittoja vierastavat,rakensivat lentokenttän-
sä riittävän kauaksi keskustasta.

Se sikajuttu meinaan.......Koko totuus meni näin.
Raumalaisethan ovat peräisin siitä onnettomasta haaksirikosta, jossa laiva ajautui Jaskarin rantaan ja vain kaksi sikaa jäi henkiin.....

JoJo kirjoitti:

Muistutettakoon, että

- Reposaari oli Suomen suurin satama 1800-luvun lopulla ja suunniteltiinpa siitä Suomen pääkaupunkiakin
- edelleen Porin satamat (Mäntyluoto, Tahkoluoto ja Reposaaren kalasatama) on tärkeitä satamia. Mäntyluoto on mm. Pohjoismaiden suurin sahatavarasatama.
- Tahkoluotoon valmistui Suomen ensimmäinen syväsatama (15 m). Ainoastaan Kotkassa on yhtä syvä satama.
- BSF (Segelföreningen i Björneborg) on Suomen vanhin urheiluseura (ja samalla tietty Suomen vanhin pursiseura)
- Pori on pinta-alaltaan suuri kaupunki - mistä syystä satamatkin ovat hieman kauempana keskustasta

Porillahan tarkoitetaan sitä savisuistossa olevaa kyhäelmää, tommoset 30 km Reposaaresta sisämaahan.
Ja kun maa tästä vähän vielä nousee niin se pieninkin yhteys mereen poistuu...

Työläiskaupunki, joka päästää rikkaan eliitin tykönsä kerran vuodessa näyttäytymään.

JoJo kirjoitti:

Muistutettakoon, että

- Reposaari oli Suomen suurin satama 1800-luvun lopulla ja suunniteltiinpa siitä Suomen pääkaupunkiakin
- edelleen Porin satamat (Mäntyluoto, Tahkoluoto ja Reposaaren kalasatama) on tärkeitä satamia. Mäntyluoto on mm. Pohjoismaiden suurin sahatavarasatama.
- Tahkoluotoon valmistui Suomen ensimmäinen syväsatama (15 m). Ainoastaan Kotkassa on yhtä syvä satama.
- BSF (Segelföreningen i Björneborg) on Suomen vanhin urheiluseura (ja samalla tietty Suomen vanhin pursiseura)
- Pori on pinta-alaltaan suuri kaupunki - mistä syystä satamatkin ovat hieman kauempana keskustasta

Lentokenttäkin on melusaasteen takia siellä, vähän kauempana keskustasta.