...on onnistunut hyvin sen tärkeimmässä tehtävässä, työttömyyden torjunnassa!
Työttömyysaste on painunut jo alle 6%!
Hyvä työllisyys on hyvän valtiontalouden perusta. Työttömistä "veronsaajista" tulee veronmaksajia. Karkeasti ottaen, jos työtön saa 1000 € "ansiosidonnaista" ja työllistyy, niin valtion menot vähentyvät 1000 € ja tulot lisääntyvät 300 €. Nettovaikutus valtion kassaan vuositasolla on 15 600 €/ työllistetty positiiviseen suuntaan.
Työttömyysaste on painunut jo alle 6%!
Hyvä työllisyys on hyvän valtiontalouden perusta. Työttömistä "veronsaajista" tulee veronmaksajia. Karkeasti ottaen, jos työtön saa 1000 € "ansiosidonnaista" ja työllistyy, niin valtion menot vähentyvät 1000 € ja tulot lisääntyvät 300 €. Nettovaikutus valtion kassaan vuositasolla on 15 600 €/ työllistetty positiiviseen suuntaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tarkoittanet nyt Vanhasen ykköshallitusta, koska nykyinenhän ei ole vielä saanut edes ensimmäistä budjettiaan hyväksytyksi.
Haluatko antaa tässä kohdin vielä jonkin erityismaininnan tuon Vanhasen ykköshallituksen työministerille tai kenties myös valtionvarainministerille?
Jää nähtäväksi kuinka Vanhanen II onnistuu, vielä on aivan liian aikaista arvioida, koska mitkään päätökset eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa.
Suurin "kunnia" työttömyyden laskemisesta kuuluu kuitenkin suhdanteille, niiden kehitys ratkaisee työllisyydenkin kehittymisen. Jos markkinat eivät vedä, kasvaa työttömyys ja päinvastoin. Poliittisilla päätöksillä on vain vähäinen vaikutus.
...sillä ensin tehdään poliittiset päätökset missä ne milloinkin tehdään sillä ei ole väliä ja sen jälkeen suhdanteet joko nousee tai laskee ei ne suhdanteet taivaalta tipu itsestään.
Paljonko luulet kansainvälisten markkinoiden piittaavan Suomen politiikasta? Ei niin pätkääkään. Markkinat kuitenkin määräävät suhdanteet.
..enhän muuta väittänytkään ja nimenomaan suuret markkinat mutta siinähän se pointi onkin,että jos tehdään väärää politiikkaa tai päätöksiä niin siihen ne markkinat vasta reakoivatkin ja sitä kautta suhtanteet.
Työttömyyden alentamiseen ryhdyttiin tekemään kunnon kokoomuslaista politiikkaa jo Ahon hallituksen aikana, mutta vauhtiin siinä päästiin vasta Lipposen 1. hallituksen loppupuolella, kiitos kokoomuksen ja Sauli Niinistön, kun ryhdyttiin käyttämään palkankorotusten ja tuloveron alennusten yhteistä dynaamista vaikutusta kotimaisen kysynnän lisäämiseen.
Vanhasen 1. hallitus jatkoi tätä politiikkaa SDP:n vaatimuksesta (vastoin kepun silloisia vaalipuheita) ja onnistui erinomaisesti hyödyntämään kansainväisiä taloussuhdanteita, eli nostamaan Suomen lähes yhtä rajuun kasvuun kuin Lipposen 2. hallitus parhaimmillaan.
Vanhasen 2. hallitus on nauttinut lähinnä edeltäjänsä hedelmistä, ja tekee nyt oikein, kun huippusuhdanteen jatkuessa panee hieman jäitä tuloverotuksen hattuun ja säästää kovimmat veroalennuspaukut siihen saumaan, kun talous alkaa vaalikauden lopulla painua alle 3% kasvuvauhdin.
Sinänsä on hienoa, että sinä olet vihdoinkin tajunnut tämän kokoomuslaisen keinon tehokkuuden työllisyysmenojen pienentämisesn ja tuloverokertymän kasvun moottorina. Kepun oppositioaikanahan sinä vaahtosit raivolla kokoomusta vastaan, kun se puhui veronalennuksesta.
Hienoa, että olet viisastunut, sillä takinkääntäjähän sinä et ole, ethän? ,-))
...ei se palkankorotus uusia työpaikkoja luo, kyllä ne syntyy muilla keinoin.
Vai meinaakko, että työtöntä odottaa avoin työpaikka, kunhan käteen jäävä palkka on tarpeeksi iso.
Sinänsä tuloveron alentaminen on ihan ok, jos valtiolla on siihen varaa.
Lipposen 1. hallituksen loppupiuolella tuloveron alennukset yhdistettiin palkankorotukset, jotta veron alennus nostaisi nettopalkkaa niin, ettei bruttopalkkoja tarvitsisi korottaa kohtuuttomasti.
Näin saatiin aikaan kaksi asiaa: 1) palkasaajien ostovoima kasvoi, mutta yritysten kustannuspaineet kasvoivat vähemmän kuin, jos koko nettopalkan lisäysy olisi tullut vain palkankorotusten kautta.
Näin kasvanut ostovoima - ilman johtuuttoman suurta hintojen nousua - synnytti kysyntää ja lisääntynyt kysyntä synnytti työn tarvetta, eli työpaikkoja.
Työttömiä odotti avoimet työpaikat, kun palkkojen ja veronalennusten yhteisvaikutuksena kasvanut ostovoima synnytti lisääntynneen kysynnän kautta tarpeen lisätä tarjontaa, mihin tarvittiin uusia työntekijöitä.
Keskusta vastusti veronalennuksia koko oppositioaikansa ajan ja voimakkaimmin 2003 vaalien alla, mutta onneksi SDP pani Jäätteenmäen/Vanhasen hallituksen toteuttamaan etupainotteiset tuloveronalennukset, mikä sai aikaan, että kokoomuksen (Niinistön) aloittama työllisyyden paraneminen ei keskeytynyt, vaan jatkui kansainvälisen nosusuhdanteen siivittämänä, mikä on heijastunut edelleen Vanhasen 2. hallituksen alkukaudelle.
Valtiolla on aina varaa tuloveron alentamiseen, jos se pienentää työttömyyttä, eli alentaa työllisyysmenoja.
Ellei veronalennus lisää työllisyyttä (niin kuin se nyt korkeasuhdanteen aikana ja osittaisen työvloimapulan aikana ei tee), niin tuloiveron alennukset siirretään sellaiseen ajankohtaan, jolloin ne taas parantavat työllisyyttä, eli siihen hetkeen, kun talouskasvu alkaa taittua ja työttömyys uhkaa lisääntyä.
Ei tämä vaikeeta ole, tai jos siltä tuntuu, niin lue tarpeeksi monta kertaa, että ymmärrät.
On huomattavaa, että ostovoiman kasvu on vain niillä ihmisillä, joilla on jo työpaikka ja toimeentulo. Tämä ostovoiman kasvu kanavoituu enimmillään ulkomaille (matkustelu, viihde-elektroniikka, autot jne.) vain pieni osa synnyttää työpaikkoja kotimaahan. Ei ihmiset voi kovinkaan paljoa enempää kuluttaa ruokaa, juomaa, energiaa, asuntoja, kuin tähänkään asti. Toki kotimaan kysynnälläkin on oma osuutensa, mutta ei niin suuri kuin yleensä luullaan.
ne "keskustajohtoiset" toimenpiteet, joilla työttömyys on saatu laskemaan?
Uskomuksensa kullakin. Sinulla ne ovat aina olleet aika kaukana todellisuudesta.