Hei,
Minulla on meneillään raskausviikko 6.Vauvaa on odotettu ja olemme mieheni kanssa erittäin onnellisia positiivisesta tuloksesta.Huolena on minun ylipainoni.Ylipainohan on todella suuri riski raskauden aikana ja nyt pelottaakin,että jokin menee vikaan ylipainoni takia.Onko palstalla ketään jolla on kokemusta asiasta?
Kiitos jo etukäteen!
Minulla on meneillään raskausviikko 6.Vauvaa on odotettu ja olemme mieheni kanssa erittäin onnellisia positiivisesta tuloksesta.Huolena on minun ylipainoni.Ylipainohan on todella suuri riski raskauden aikana ja nyt pelottaakin,että jokin menee vikaan ylipainoni takia.Onko palstalla ketään jolla on kokemusta asiasta?
Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
En oo kuullu että ylipaino ois suuri riski, ja ainakin itselläni on monta ystävää jotka on saaneet vauvan vaikka ovat ylipainoisia...
Toisaalta kyllähän se sokerirasitus testataan jos on ylipainoinen, mutta ei kai se mikään ylitsepääsemätön haitta ole jos on ylipainoa? Nyt kyllä saa joku asiantunteva vastata, alkoi itseänikin mietityttämään! Itsellänikin vähän ylipainoa, eikä ne neuvolassa sanoneet mitään mistään riskeistä.
Sanon sinulle saman minkä varmaan jokainen sanoisi: Älä stressaa! Ja kysy neuvolasta (soita vaikka heti) jos asia painaa mieltä =)
Tsemppiä!
mulla kahdessa raskaudessa ollut bmi 29-33,ja kolmessa ensimmäisessä,olen ollut normaalipainoinen.niissä kolmessa,oli ongelmia verenpaineen kanssa,sekä paikat aukesi liian aikaisin.piti ottaa 2-3kk levon kannalta.
edellisessä ja tässä viimeisimmässä raskaudessa oli tota ylipainoa,ja molemmat raskaudet meni ilman mitään ongelmia.ultrissa näki hyvin,painoa tuli lisää vain 1kg,ja nyt jo painan 8kg vähemmän kun mitä silloin,kun rupesin odottamaan,vaikka raskausaikana maistui jätskit ja karkki välillä liiankin hyvin.sokerinrasitukset oli tosi hyvät,molemmissa raskauksissa.ylipainoa vaan liikaa toitotetaan,joka raskaudessa omat riskinsä,ja mun mielestä tupakointi paljon suurempi riski,kun joku ylipaino.mun kellään tutulla,jolla ollut ylipainoa,ei ole tullut raskaudenajan diabetestä,tai muitakaan ongelmia.mulle ei kertaakaan missään mainittu ylipainosta,ainoastaan neuvolatäti oli huolissaan,kun kohdunpohja kulki normaalikäyrän alapuolella,että kasvaako vauva,ja sitten tehtiin ylimääränen ultra,ja ultrassa painoarvio la ajalle oli 3700g,painoi päivä yli la ajan syntyessään 4255g.muut lapset olleet alle 4kg.onnellista odotusta:)!itse olen ainakin tosi onnellinen ihanasta pikkumiehestä,eikä haittaa kilot pätkän vertaa,ja nekin putoaa tässä itsestään,kun ei meinaa keretä syömään,kun aika menee imettäessä ja vaipanvaihdossa...
Minä ylipainoinen odottaja, ei mitään ongelmia koko aikana ja pian synnyttämään. Ei paineita, ei sokeria, ei edes pahemmin selkäkipuja. Neuvolassa ei
riskejä ole mitenkään painotettu, kehoitettu vain katsomaan että painon nousu pysyy kohtuudessa ja se onkin onnistunut.
Kiitoksia paljon vastauksista:)olen luonteeltani sellainen,että kaikki asiat huolettaa,mutta parhaani yritän,että pääsen nauttimaan raskausajasta ilman turhia murehtimisia:)
Minulla on reilusti ylipainoa ja ainoa asia johon se tässä vaiheessa vaikuttanut negatiivisesti on se, ettei saatu vauvalle hoitokuluvakuutusta, sitä sellaista joka olis voimassa heti vauvan syntymästä. Ultrissa kaikki ok, vauvalla kaikki ok, sokerirasitus on vasta ens viikolla, et siitä en tiedä.
Ylipaino luetaan riskiks koska se SAATTAA aiheuttaa raskausajan diabetesta, ja odotus itsessään saattaa olla ennestään painavalle raskaampaa kun normipainosille ja riski saada sitä sun tätä on suurempi, mutta eikös ennenvanhaankin isommat naiset ollut terveitä ja haluttuja äitejä lapsille...
Tänäpäivänä kun kaikki vaivat ja oireet johtuu ylipainosta jos sitä on, niin kyllä kai eläminen itsessänkin on riski.
Kaikki ihmiset joiden kanssa olen raskauteni kanssa ollut tekemisissä ovat olleet todella mukavia ja iloisia hyvin edistyneestä raskaudesta.
Painoa tähän mennessä tullut plussaamisesta vajaan kilon. Eli todellisuudessa olen pikkusen toistaiseksi laihtunut itse... vaikkei siltä juuri nyt näytäkään... =)
Ole vaan iloinen raskaudestasi äläkä ota turhaa stressiä, koska stressi on suuri keskenmenojen aiheuttaja...
Olen itse 26-vuotias ylipainoinen nainen ja olen raskaana viikolla 28. BMI:ni oli ennen raskautta 36.
Ennen raskautta laihdutin noin 35-40kg. Ylipainoa oli siis aiemmin aivan jumalattoman paljon!! Aion jatkaa painonpudotusta raskauden jälkeen.
Painoni on nyt raskauden aikana vaihdellut jonkun kilon alaspäin - jonkun kilon ylöspäin. Mitään valtavaa painonnousua ei siis ole tullut ainakaan vielä, ja toivonkin ettei loppuraskauskaan toisi painoa juurikaan. Aionkin lenkkeillä ja polkea kuntopyörää ahkerasti. Ja tietenkin syödä terveellisesti, niinkuin tähänkin saakka.
Ainoa, mikä on viime aikoina hieman häirinnyt lenkkeilyä, on se, että minulle on ilmaantunut lonkka- ja alaselkäkipuja. Mutta ei ne ole mitään ylitsepääsemättömiä. Täytyy vain jatkaa lenkkiä, niin kyllä se kipu pikku hiljaa aina helpottaa. Niin on ainakin toistaiseksi ollut.
Veriarvoni ja muutkin arvot on olleet koko raskauden ajan ihan normaalit. Sokerirasituskoekin minulle tehtiin pari viikkoa sitten ja siinä arvot oli todella hyvät.
Siihen olen tyytyväinen, että kun olen hieman rotevampaa tekoa, niin minulle ei ole ainakaan vielä kasvanut juurikaan raskausmasua. Voin hyvin pitää samoja vaatteita kuin ennen raskauttakin. Housuihin olen vain joutunut laittamaan sellaisen "pidentimen". Toivonkin, että masuni ei hirveästi kasvaisi loppuraskaudestakaan, niin jaksaisi tehdä kaikkia juttuja paremmin.
Pienenä vaivana minulla on ollut mielialan muutokset. Välillä on päiviä, kun kaikki on ihanaa!! Ja sitten on niitä päiviä, kun kaikki vituttaa!! Ja mieheni on mielestäni todella ärsyttävä hyvin usein. Minusta tuntuu, että hän ei osaa tehdä mitään niin kuin minä toivoisin ja olettaisin.
Lisäksi minulla on ollut pienenä vaivana myös kasvojen ihon kuivuminen ja punoitus. Olenkin joutunut rasvaamaan naamaani viimeiset pari viikkoa suunnilleen koko ajan. No, onneksi se on jonkin verran auttanut.
Vauva on kasvanut ihan normaalisti masussa, menee siinä keskikäyrän vähän yläpuolella. Ja potkut on välillä tosi kipakoita. Aamuöisin välillä jopa herään siihen, kun hän alkaa tekemään "jumppaliikkeitään".
Niin, elikäs onhan ylipainoisen raskaudessa riskejä. Mutta niin on muissakin raskauksissa. Tämä elämä itsessään on jo riski!!
:)
Ei se nyt mikään todella suuri riski ole. Itselläsi vähän tukalampi olo kenties.
kovin yksilöllisiä, itelläni on ylipainoa REILUSTI eikä se vielä ole haitannut raskautta (rv26 )...hassua kyllä verenpaineet yms. ovat jopa entistä paremmat. Jopa sokerirasituksen tulokset olivat erinomaiset, vaikka ehdin jo pelätä pahinta tämän ylipainon takia. Mitä toi ylipaino tulee loppua kohti vaikuttamaan en tiedä, mutta toistaiseksi kaikki on mennyt tosi hyvin. Ja kaiken kaikkiaan painoa kertynyt tähän mennessä 2,5kg.
Kaikki odottajat on tietenkin yksilöitä ja noita inhottavia tai jopa pahoja ongelmia voi olla ihan kellä tahansa, painoluokasta riippumatta. Mulle ei kukaan ole missään vaiheessa valittanut painosta tai miten sitä tulisi seurata, eiköhän meitä odottajia tänä päivänä ole jo laidasta laitaan.
Miten niin tänä päivänä?? Eiköhän ennenkin ole ollut erikokoisia ja erinäköisiä naisia.
Jos nyt pitää takertua joka sanaan, niin tarkoitin lähinnä sitä, että tänäKIN päivänä on kaikenlaisia odottajia. Ehkä ainoa ero esim. 100 vuotta sitten lapsen saaneisiin on se, että nykyään jo 5kg:n ylipaino aiheuttaa erinäisissä ihmisissä kaiken maailman voivotteluja + sen lisäksi kaikki muu "älä tee sitä ja älä syö tätä"-hyysääminen. Ja tällä voivottelulla ja hyysäämisellä en siis tarkoita terveydenalan ammattilaisia vaan odottajan ympäristössä olevia muita "kaikkitietäviä".
Täälläkin saa välillä lukea kaikenlaisia teräviä kommentteja ylipainoisista odottajista ja siitä, miten jokaisen tulisi elää elämäänsä. Itse olen kasvissyöjä (ollut jo vuosikausia) enkä koskaan moralisoi toisten syömisiä tai tyrkytä omia periaatteitani muille, joten en siis jaksa muidenkaan moralisointia ja rasva%-nolla asennetta...mitä nyt olen lueskellut aina välillä.
Tämä sananhelinä ei ollut tarkoitettu sinulle, kunhan halusin vain yleisellä tasolla purkaa hienoista ärsyyntymistäni, pahoittelen asiaa.