Turun kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajille,
Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenille
Raunistulan Asuinkiinteistöyhdistys ry pyytää valtuustoryhmiä ottamaan huomioon alla olevat ehdotuksemme tehdessään päätöstä Raunistulan Barker-Alfan kaavasta.
Barker-Alfan alue on vanhaa teollisuusaluetta ja liittyy tiiviisti etelästä, pohjoisesta ja lännestä Raunistulan vanhaan asutukseen. Idässä alue rajautuu Aurajoen kulttuurimaisemaan. Näin ollen uusi kaava-alue asettuu kulttuurisesti arvokkaiden alueiden väliin. Toivomme, että tämä erityisesti huomioidaan kaavapäätöstä tehtäessä.
Barkerin tehdas on turkulaisittain erittäin arvokas teollisuuskiinteistö. Kaavasta päätettäessä myös tämä tulisi tarkkaan ottaa huomioon. Toivommekin, että uudessa kaavassa Barkerin tehdasrakennus olisi keskeisin kaavaa ohjaava tekijä. Sen tulisi ehdottomasti olla korkein rakennus. Yksikään uusi talo ei saisi ylittää sen korkeutta. Toivomme myös, että Barkerin tehtaasta kaavoitetaan toimintatilapaikat taiteilijoille ja tanssiteattereille ja että tehdasrakennukseen sijoitetaan mahdollisimman vähän asuntoja.
Ehdotamme, että yksikään kerrostalo ei ylittäisi neljää kerrosta. Kerrosten lukumäärä vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin. Liian massiiviset ja tiheään rakennetut talot muodostavat aina sosiaalisia ongelmia, jotka tarkoin mietityllä suunnittelulla olisi vältettävissä ja ainakin minimoitavissa. Viihtyvyyden takaa monimuotoisuus, esimerkkinä vanha Raunistula, jossa jokainen talo on omaleimaisensa.
Pientaloja rakennettakoon kaikkiin niihin osiin, jotka liittyvät välittömästi jo olemassa olevaan pientaloasutukseen.
Tärkeää on, että kaavoitettavan alueen sisälle muodostetaan viheralueita ja pyörätie, joka kulkee läpi alueen yhdistyen Aurajoen rantaan rakennettuun kevyen liikenteen väylään.
Tärkein asia rakentamiseen ryhdyttäessä on kokonaan uuden tien tekeminen Tampereen radan ja kaavoitettavan alueen väliin. Nykyiset vanhan Raunistulan tiet eivät rakenteidensa vuoksi siedä painavaa maansiirtoautoliikennettä ja uuden asutuksen aiheuttamaa liikennelisäystä.
Turussa 18.9.2007
Raunistulan Asuinkiinteistöyhdistys ry:n puolesta
Irene Laatikainen-Andersson
Puheenjohtaja
http://muukkonen.blog-city.com/raunistulan_asuinkiinteistyhdistys_alfanbarkerin_kaavasta.htm
Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenille
Raunistulan Asuinkiinteistöyhdistys ry pyytää valtuustoryhmiä ottamaan huomioon alla olevat ehdotuksemme tehdessään päätöstä Raunistulan Barker-Alfan kaavasta.
Barker-Alfan alue on vanhaa teollisuusaluetta ja liittyy tiiviisti etelästä, pohjoisesta ja lännestä Raunistulan vanhaan asutukseen. Idässä alue rajautuu Aurajoen kulttuurimaisemaan. Näin ollen uusi kaava-alue asettuu kulttuurisesti arvokkaiden alueiden väliin. Toivomme, että tämä erityisesti huomioidaan kaavapäätöstä tehtäessä.
Barkerin tehdas on turkulaisittain erittäin arvokas teollisuuskiinteistö. Kaavasta päätettäessä myös tämä tulisi tarkkaan ottaa huomioon. Toivommekin, että uudessa kaavassa Barkerin tehdasrakennus olisi keskeisin kaavaa ohjaava tekijä. Sen tulisi ehdottomasti olla korkein rakennus. Yksikään uusi talo ei saisi ylittää sen korkeutta. Toivomme myös, että Barkerin tehtaasta kaavoitetaan toimintatilapaikat taiteilijoille ja tanssiteattereille ja että tehdasrakennukseen sijoitetaan mahdollisimman vähän asuntoja.
Ehdotamme, että yksikään kerrostalo ei ylittäisi neljää kerrosta. Kerrosten lukumäärä vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin. Liian massiiviset ja tiheään rakennetut talot muodostavat aina sosiaalisia ongelmia, jotka tarkoin mietityllä suunnittelulla olisi vältettävissä ja ainakin minimoitavissa. Viihtyvyyden takaa monimuotoisuus, esimerkkinä vanha Raunistula, jossa jokainen talo on omaleimaisensa.
Pientaloja rakennettakoon kaikkiin niihin osiin, jotka liittyvät välittömästi jo olemassa olevaan pientaloasutukseen.
Tärkeää on, että kaavoitettavan alueen sisälle muodostetaan viheralueita ja pyörätie, joka kulkee läpi alueen yhdistyen Aurajoen rantaan rakennettuun kevyen liikenteen väylään.
Tärkein asia rakentamiseen ryhdyttäessä on kokonaan uuden tien tekeminen Tampereen radan ja kaavoitettavan alueen väliin. Nykyiset vanhan Raunistulan tiet eivät rakenteidensa vuoksi siedä painavaa maansiirtoautoliikennettä ja uuden asutuksen aiheuttamaa liikennelisäystä.
Turussa 18.9.2007
Raunistulan Asuinkiinteistöyhdistys ry:n puolesta
Irene Laatikainen-Andersson
Puheenjohtaja
http://muukkonen.blog-city.com/raunistulan_asuinkiinteistyhdistys_alfanbarkerin_kaavasta.htm
Vastaukset 10
Vanhimmat
Muutamiin asioihin tussa tekstissäsi pitää puuttua.
Barkerin ja alfan puoleinen (ei varsinkaan sen ja joen väliin jäävä) osa raunistulaa ei ole muuta kuin teollisuusaluetta nyt.
Mielestäni alueelle voi ja pitää rakentaa korkeampia kuin 4 kerroksisia taloja. Eli samaan tyyliin kuin verkahovin vieressä joutsenpuitossa.
Matala rakentaminen tehdään usein halvalla tyyliin autistenaukio. Mielestäni se on erittäin epäonnistunut.
Raunistula on kuitenkin niin keskikaupunkia että myös kyseiselle tontille pitää rakentaa korkeaa ja etenkin laadukasta.
Tärkeintä on kuitenkin laadukkuus (lue kalleus) jotta alueesta ei tule slummia.
Kaupunkirakneteen takia mielestäni torilta 5 kilsan säteelle ei saisi rakentaa matalaa, ellei se sovi alueen kuvaan.
Nyt barkerin alue ei kuulu matalaan puu-raunistulaan ja se voitaisiin tehdä korkeaksi. Raunistula jäisi siis saarekkeeksi.
Barkerin tehdas on varsin komea ja siitä voidaan mielstäni tehdä asuntoja konttoreita yms. En välttämättä tiedä onko siitä hyötyä taiteilijoille.. tai tarkoitan onko taiteilijoille yhtä hyvä esim linnakiinteistö?
Eli lyhyesti liian massiiviset tai tiiviit talot eivät aiheuta sosiaalisia ongelmia jos ne tehdään niin hintavaksi että sinne ei muuta sosiaaliongelmaisia.
´Barkerin komea tehdas pitää säilyttää kaavassa niin että sen julkisivu näkyy. Sen taakse ja sivuille rakennettakoon korkeaa
Pääasia ettei taas rakenneta matalia lähiökerrostaloa
Turku on niin pieni kaupunki ja pieneksi jää, että Joutsenpuiston kaltaista DDR-mittakaavan arkkitehtuuria ei soisi harrastettavan missään täällä.
Ihmiset sitoutuvat omaan kaupunkiinsa ja alueeseensa huomattavasti paremmin, kun alue rakennetaan matalasti.
Tutkimuksen mukaan ihmisten asumisen hyvinvointi heikkenee siinä vaiheessa, kun asunnot ovat korkeammalla kuin puiden latvat.
No en kyllä allekirjottaisi tota.
Yleensä matalat kerrostalot ovat hirveää elementtipaskaa koska ei kannata tehdä muutaman asunnon takia kunnollista.
Korkeaa rakennettaessa voidaan laatukustannuksia jakaa suuremmalle neliömäärälle.. en tiedä johtuuko tästä että isommat talot yleensä laadukkaammin tehtyjen näköisiä.
Eli toivottavasti rakentavat ensisijaisesti laadukasta ja sitten sitä korkeaa. Matalaa ja laadutonta ei missään nimessä
Oletko oikeasti törmännyt Turussa jossain ilmiöön "laadukkaan näköinen rakentaminen", kun kyseessä on joku muu kuin yksittäinen kallis omakoti- tai rivitalo?
Ratapihan ja Köydenpunojankadun väliin rakennettavat talot näyttävät aika hyviltä (en kyllä ole nähnyt niitä muutamaan viikkoon). Ei nekään silti mitä arkkitehtuurin kukkasia ole.
No, Förirannan talot näyttävät tyylikkäiltä. Niiden pitäisi olla hyvin tehtyjäkin.
Samaa elementtiseinäistä rimpulaa täällä näyttävät silti olevan lähes kaikki kerrostalot oli ne sitten rakennettu 1970-luvulla tai tänä vuonna.
Rakennusmääräyksissä pystytään vaikuttamaan siihen, miltä talo näyttää. Itse asiassa talon suunnittelijalla ei ole enää juurikaan valinnanvaraa talon ulkoasun suhteen. Sen, mitä ei ole rakennusmääräyksissä, päättää rakennuttaja. Ja halvinta ja nopeinta siinä tietysti tehdään.
Kun joku voisi määrätä, että talojen pitää olla sekä esteettisesti että laadullisesti hyviä, niin Turusta tulisi edelläkävijä.
Turun rakennuslupia myöntävä viranomainen oli jo vuosia sitten huolissaan rakennusten soveltuvuudesta ympäristöönsä kuten myös niiden ulkonäöstä. Niinpä perustettiin julkisivulautakunta antamaan merkittävimmistä rakennushankkeista ennakkolausuntoja rakennuslautakunnalle.
Julkisivulautakunnan kokouksissa istuu säännöllisesti puolenkymmentä arkkitehtiä, joista osa on paikallisen arkkitehtiliiton nimeämiä. Lautakunnassa istuvien yksityisarkkitehtien tehtävä ei näyttäisi olevan kiitollinen: joutuu arvioimaan joko kolleegoidensa tai työnantajiensa, rakentajien, suunnitelmia.
Silti, lehdissä olleiden tietojen mukaan, usein on parannusehdotuksiakin esitetty. Rakennuslautakunta on kuitenkin lupia myönnellessään harmillisen usein antanut piut paut julkisivuasintuntijoiden lausunnoille. Herää kysymys, kenen etua on ajettu?
Muistaakseni julkisivulautakunta lakkautettiin Turusta jo 80-luvulla, kun lautakuntien määrää supistettiin. Se katsottiin silloin tarpeettomaksi, kun ajateltiin, että annetaan kaikkien kukkien kukkia ja ihmiset itse tietävät parhaiten.
Yritin hakea myös Turun verkkosivuilta julkisivulautakuntaa, mutta en löytänyt sitä.
Jos sellainen on kuitenkin olemassa, niin olisi mielenkiintoista tietää, miten se on valittu ja keitä siinä on ja mitkä sen valtuudet ovat. Vai onko se joku toimikunta tai muu elin kuin lautakunta ja jolla ei ole oikeaa valtaa?
Ohessa Turun rakennusvalvontatoimiston sivu:
Kaupunkikuvaneuvottelukunta
Kaupunginhallitus asettaa eri alojen asiantuntijoista kaupunkikuvaneuvottelukunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan avustamaan asiantuntijaelimenä rakennuslautakuntaa ja rakennusvalvontatoimistoa kaupunkikuvallisissa asioissa.
Jäsenet
Kaavoitustoimenjohtaja (puheenjohtaja)
Rakennustarkastaja
Kaupunkikuva-arkkitehti
Museotoimenjohtaja
Asemakaavapäällikkö
Rakennuslakimies (sihteeri)
Kaksi Turun Seudun Arkkitehtien (SAFA) nimeämää jäsentä
Rakennuslautakunnan ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnan puheenjohtajilla on neuvottelukunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Kokoonpano vaikuttaa ihan kiinnostavalta ja asiantuntevalta. Vai pitäisikö siellä olla joku maallikko mukana esittämässä "tyhmiä" kysymyksiä?
Mitä he tekevät käytännössä?
Kun neuvottelukunnan pystyttämistä aikanaan julkisuudessakin puitiin, sille oli ilmeinen tarve. Vanhastaanhan rakennuslautakuntaan kuului luottamusmiesten lisäksi myös asiantuntijajäseniä. Nykyään se koostuu, varsin merkittävää valtaa käyttävästä roolistaan huolimatta luottamusmiehistä.
Komealta kalskahtavasta nimestään huolimatta kaupunkikuvaneuvottelukunnan tehtävät ovat varsin raadollisia. Sen pääasiallisena tehtävänä on antaa kaupunkikuvallisesti merkittävistä rakennuslupahakemuksista rakennuslautakunnalle asiantuntijalausuntoja.
Rakennuslautakunta kuitenkin päättää lupahakemuksista itsenäisesti.
nuoruudestani siitä kun siellä myytiin viinaa, vieläkö myytte?