Kun nykyään on matkustaminen EU:sisällä mutkattomampaa
reunalla
28770
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
samalla kun mainostat noita toisten maiden kasvattajia, niin mitäköhän tutkimuksia perinnöllisten vikojen osalta on tehty??
Joka maassa on ehkäpä erilaiset käytännöt. Otetaan malliksi oma rotuni. Vuosia sitten Ruotsalaiset tutkivat Griffoneiden luustoja, me silmiä. Ruotsalaiset nauroivat partaansa meidän tutkimuksille HC:n ja PRA:n suhteen, ja me hymähtelimme heidän tutkimuksilleen. Nyt Ruotsalaiset ovat vasta muutaman vuoden tutkituttaneet jalostuskoiriensa silmät. Kuitenkaan ei mitään tietoa mitä on vanhempien taustoilla silmien suhteen. Tämä vain pienenä esimerkkinä.
Selvittää oman rotunsa tilanteen. Mielestäni ainakin "omaa rotuani" kannattaa ehdottomasti etsiä ulkomailta. Niiden systeemit ovat parempia ja "takuut" paremmasta yksilöstä on valovuoden meitä edellä. Eikö tuo luuston tutkiminen ole sitten noiden griffoneiden kohdalla olennaista?
Legg Calve Perthestä on hieman vaikeaa etukäteen tutkia. Dysplasia ei niinkään vaivaa näitä kääpiöitä vaikka niillä sitäkin on ja sillä vaivaamisella tarkoitan lähinnä sitä, että raskaammilla roduilla onkin sitten jo huomattavasti ikävämpää Dysplasian kanssa.
Juuri kuulin tässä lähiaikoina kun eräs kasvattaja kertoi olleensa ekalla silmäpeilauksella uuden jalostukseen tarkoitetun ihanuutensa kanssa ja tulos oli nuoruusiän HC. Narttu oli kallis tuonti. onni onnettomuudessa että sitä ei ehditty käyttää jalostukseen.
Muitakin tylsiä juttuja varsinkin silmien osalta on joissakin roduissa paljastunut. Usein on kyseessä uros jolla kaihi todetaan vasta noin 5-7 vuotiaana vaikka välitarkistuksia olisi tehty vuoden välein. On ehtinyt jättää aika paljon jälkeläisiä-
Sisätaudit ovat oma lukunsa.
Eli koirien ostajien kannattaa ottaa tarkoin selvää sen maan kasvattajien tavoista tutkituttaa käyttämänsä materiaali.
Uutta verta jalostuspohjaan tarvitaan monessakin rodussa, mutta valtti ja varovaisuus on aina valttia. Ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolella.
Legg Perthessiä et mitenkään pysty ennustamaan. Meidänkin poika (ei koira vaan lapsi) sairastui siihen vasta 9 vuotiaana.Eikä ole kääpiö. Ihmislastamme ei lopetettu eikä leikattu, mutta koirille voi tehdä kumman vain. Eläinlääkärit tietysti suosittelevat leikkausta, koska se on kalliimpi vaihtoehto ja tuo niille rahaa. Ihmislapselle löytyy onneksi muita hoitoja eikä tarvitse leikata. Sairauden perinnöllisyydestä ei ole varmuutta koirilla eikä ihmisillä. Jos haluat takuuvarman terveen näyttelykoiran, ehdotan, ettet osta koiraa lainkaan. Et Suomesta etkä muualta.
Ei oma maakaan masikka ole, vaikka jotkut näyttävät olevan siitä vakuuttuneita. Meidän suomalaisten yleinen oletus, että olemme maailman valistunein, tietävin, osaavin ja muutenkin maailman keskeisin napa, on vain meidän itsemme oletus. Meillä on paljon rotuja ja kaikissa roduissa sangen pieni populaatio. Koirat ovat järkiään sisä- ja/tai linjasiitettyjä. Muissa maissa kaikenrotuisia koiria on paljon enemmän. Muissa maissa muutenkin koirat saavat olla irti, käydä kaupoissa ja ravintoloissa, siittää ja synnyttää ja jopa kuolla ilman tuhansien eurojen tutkimuksia. Me olemme hulluja! Hyvä, että Euroopan ovet ovat auki. Saadaan tähänkin tulehtuneeseen pesään vähän ilmaa. Monet Euroopan maat ovat vanhempia ja osaavampia kennelmaita kuin Suomi. Suomenkieltähän niissä ei tietysti osata ja siksi monet suomalaiset pitävät ulkomaalaisia tyhminä!
katsotaan legg Calve perthesin tauti perinnölliseksi. Voi jättää monia sukupolvia väliin ja tupsahtaa taas yllättäen esille.
Invalidiliiton sivuilla on aika kivasti ollut tietoa saatavissa Legg Calve perthesin taudista
Suomi ei todellakaan ole mikään "nuori" kennelmaa.
Järjestäytynyt kenneltoiminta on laaja-alaista meillä.
Tässä linkki erään rodun sivuilta, hae kohta perinnölliset sairaudet.
http://www.cairnterrieri.fi/?id=5703B153-67724FCBA35A-E1157D187E1B
Lueppa hieman historiaa
http://www.kennelliitto.fi/FI/kennelliitto/historia/etusivu.htm
Suomi on nuori maa. Alle sata vuotta. Suomi on nuori kennelmaa. Alle sata vuotta. Monissa maissa on kennelhistoria jo useita satoja vuosia vanhaa. Me olemme vasta laskeutuneet puusta. Siteeratakseni Alankoa meillä on vielä toinen käsi lehmän utareessa, toinen kaukosäätimessä tai joatin sinnepäin. Sinä umalehtinen olet pienen Suomen pieni kenneltyttö tai -täti. On olemassa paljon muitakin rotuja kuin cairnin terrieri ja paljon muitakin kirjoituksia ja tutkimuksia kuin suomenkielellä ja/tai Suomessa tehtyjä. Legg Perthess taudin perinnöllisyydestä ollaan yhtäällä yhtä mieltä ja toisaalla toista, niinkuin hyvin monen muunkin sairauden kohdalla. Itse asiassa tauti ja sen ilmeneminen on molemmilla nisäkkäillä, ihmisellä ja koiralla, sama. Itseasiassa sairaus on kaikilla selkärankaisilla sama. Voin vakuuttaa, että olen tutustunut sairauteen ja sen tutkimuksiin hyvin laajasti. Eikä mikään ei muuta myöskään sitä tosiasiaa, että Suomi on väkiluvultaan pieni, kieleltään outo, maantieteellisesti syrjässä ja nämä seikat heijastuvat myös koirakultuuriimme.
Invalidiliiton sivuilla sanotaan ihan alkukirjoituksissa, ettei legg perhessin perinnöllisyyttä ole voitu todentaa. Mitenkähän ne eivät ole älynnett kysyä cairn terrierien rotuyhditykseltä sairauden todellisesta luonteesta. Vai onko kaksi lääkäri/tutkija herra Pethessiä. Yksi herra Perthess joka on tutkinut koiria ja toinen herra Perthess joka on tutkinut ihmisiä ja muita selkärankaisia?
Eiköhän tässä maassa ole tehty koirille yhtä sun toista tutkimusta jo kymmeniä vuosia ja joka kerta on tullu pää vetävään käteen?Ja joka epäonnistumisen jälkeen kehitetään uusia tutkimuksia sekä löydetää ns "uusia sairauksia"mitä noilla tutkimuksilla on loppu peleissä hyötyä,eikö sairaudetkin kuulu luonnon monimuotoisuuteen?rotuun sen kummemin kantaan ottavana,mutta eikö esim griffoneilla olisi terveemmät silmät jos ne eivät olisi luonnottomat mulkosilmät,jos oltaisiin todella haluttu parantaa kyseistä rotua ja oltaisiin huolissaan silmistä niin miksi ei olla jalostettu niitä normaali kokoiseksi kun me ollaan niin erinomaisia?Luulempa että ihmiset ovat kyllästyneet noihin eri koira yhdistysten kontrolointiin,luulempa että tuossa on myös yksi syy miksi moni haluaa ottaa mielummin sekarotuisen koiran(on vapaa ajattelemaan)
He eivät halua olla tukemassa isoja eläinlääkefirmoja joita monet rotu koira ihmiset tukee tietämättä,koska rotujärjestöt hakevat roduillensa uusia tutkimus pakkoja(säälittävää)
kuka hyötyy tuosta kaikesta onko se koira vai?
uma katsos uudet tuulet puhaltaa,älä ali arvioi muitten arviointi kykyä.
Se on hienoa että ihmiset ottavat roduista selvää myös muista maista.
Englannissa on pitkät perinteet, vai oletko taas eriä mieltä?? Suomeen alkoi tulla koiria melkein alusta asti vanhoista perinteisistä kennelmaista.
Englanti, USA, Saksa, Ruotsi, Ranska...olivat juuri niitä joista moniin rotuihin ostettiin kantakoirat.
Suomen kasvattajat ovat monissa roduissa kärkimaita maailmalla. Rotujemme määrä kertoo Suomesta ja Suomalaisesta kasvatuksesta/harrastuksesta miten Suomi kuuluu yhteen maailman kärkimaihin. Olemme kuuluisia järjestämään hyviä näyttelyitä. Suomalaisten tieto taitoa kuvaa hyvin erittäin suositut ja taitavat ulkomuototuomarimme jotka kulkevat ristiin rastiin maailmalla arvostelemassa arvonäyttelyissä, ja rotujen erkkareissa. Agilityssä aikas tuoreessa lajissa kuulumme maailman parhaimmistoon. TOKO sujuu hyvin.
Ei kannata aliarvioida meitä pätkääkään. Kerroppa mitkä ovat mielestäsi niitä maailman kärkimaita jotka ovat valovuosia edellä meitä koirien terveydessä,- laadussa- ulkomuodossa.
katsos kun se pointti on siinä, että tuonnista ei koskaan tiedä tuoko se hyvää vai pahaa kantaan. Tuonteja tarvitaan aina, mutta niiden suhteen pitää olla maltillinen. Eri maissa arvostetaan hyvin erilaisia asioita. Kuten esimerkissäni kerroin Ruotsalaisten suhtautuneen luustoon ja sen terveyteen tarkkaakin tarkemmin omassa rodussani ja me taas näimme suurena mörkönä silmäkaihit. Joku maa ei näe niitä mörköjä missään.
Omassa rodussani on valitettavasti kuten monessa muussakin käytetty ja käytetään edelleen matadori uroksia. jos uros periyttää jotakin perinnöllistä vikaa niin...... Eli maltti on edelleen valttia.
Kannattaa ottaa selvää niin paljon kuin ikinä pystyy ja keskustelemaan kasvattajan kanssa.
Tuo laittamasi linkki on kiva, laitoin sen muistiin, ihan mielenkiintoista nähdä sellaisten kenneleiden koirista kuvia, joita ei ole edes tiennyt olevan olemassa.
mitä me ollaan loppu peleissä saavutettu sillä ylen palttisella tutkimisella muuta kuin että geenipohja on kaventunut,kun tuijotetaan muutamaa haittaa ja jätetään 100 muuta hyvää ominaisuutta huomioimatta.Rotu järjestöillä/jalostusnevojilla on liian suuri valta päätettäessä mitä koiraa saa käyttää jalostuksessa ja kaiken lisäksi siellä on vielä ihmsiä joilla ei ole ollut koskaan itsellään edes yhtään pentuetta,puhumattakaan että olisi saati vielä mitään tajua jalostuksesta,eiköhän noissa syynäämisissä ja kyyläämisissä olla menty jo vähän liian pitkälle?Noissahan ruvetaan jo liikkumaan niillä rajoilla että puututaan yksilön vapaaseen ajatteluun/toimintaan.Mutta tuo on tulossa jo tien päähän,ihmiset valitsee tätä nykyä yhä enemmän ja enemmän sekarotuisia koska yksi syy on siinä että halutaan pysyä vapaina kaiken maailman rotujärjestöjen pihdeistä.Eiköhän nuo monet rotu järjestöt toimineen ole jo ryssiny monta rotua ja ole olleet tukemassa sairasta koiran jalostusta,mutta nyt sitten ollaan pesemässä käsiä kaikesta.
Ja mitä tulee vanhoihin eurooppalaisiin maihin niin kyllä siellä on pidemmät perinteet eläinten käsittelystä ym kuin meillä,ajattele monet euroopan maathan ovat kuningas valtioita,heillä on pitkät perinteet,koirista,hevosista,karjasta,metsästyshaukoista, jo monia satoja vuosia.
Ps.Muissa maissa saattaa tuo jalostus olla alkuperäisempää eli pikkaisen tylympää.
pidät linkistä.
ylläreitäkin minusta löytynee. Ainahan on mielenkiintoista selailla ja katsella toisten työn jälkiä, ja voipi olla että joukosta löytyy Timantti.
Öh,en ole Uma,mutta vastaan silti,suotakoon anteeksi,koska aihe on hyvinkin kiinnostava ;)
No ensinnäkin,myönnän kuuluvani niihin kontrollia haluaviin ihmisiin.Monista syistä,mutta lyhyesti sanottuna niin kantapään kautta kuin harrastaessa siis rotuja,jotka ei ole helppoja kasvatusmielessä.Jos rehellinen olen,niin yksi syy,miksi pevisa ei aina pure riittävästi on se,että se on liian löyhä.Liikaa liikkumatilaa,jota sitten surutta käytetään hyväksi.Mutta maalaisjärkeä tarvitaan,että ne säännöt kohdennetaan sitten,kun tiukoista puhutaan,todella tarpeeseen ja myös kaikintavoin toimitaan sen eteen,joka edellyttää nimenomaan yhteistyötä.
Itse en tunne olevani mitenkään yhdistysten pihdeissä,vaikka aina olen kuulunut harrastamieni yhdistysten rotujärjestöihin.Niin rivijäsenenä (helpoin mahdollinen tila,heh )kuin aktiivina.
Rotujärjestö on me harrastajat,joten jokaisella on valta myös olla mukana päätöksenteoissa.
Jalostusneuvojilla ei ole valtaa kasvattajien jalostuspäätöksiin.Itse asiassa ei ole jalostustoimikunnallakaan suoranaisesti tai rotujärjestöillä.Jokainen kasvattaja tekee valintansa itse,rakisteröintiin riittää pevisan rajojen täyttyminen,jos siinä ollaan.Pentulistoille vaaditaan joissain yhdistyksessä jto:n täyttyminen,toisissa yhdistyksissä ei mitään.
Sen lisäksi on muistettava,että jäsenistö valitsee hallituksen jaka hyväksyy toimikunnat.Jokainen voi halutessaan olla mukana siis vaikuttamassa.Yleensä vaan ei kokouksissa kovinkaan paljon ihmisiä ole,mutta muuten saatetaan kyllä marista,vaikka itse ei mitään haluta tehdä.
Kun siis puhutaan rajoitteista esim.pevisa,niin se lähtee todellakin tarpeesta.Tehdään suunnitelma,josta demokraattinen yhdistys järjestää sitten jäsenille keskustelumahdollisuuden,joissa jokainen voi olla mukana päättämässä.
Jos yhdistys ei ole ns.demokraattinen,taas voi miettiä miksi ei,ja kuinka paljon voi itse mm.omalla äänestyskäyyttäytymisellään vaikuttaa.
Toisin sanoen,se valta on jäsenillä,ihan tavisharrastajilla,JOS he sitä haluavat ja viitsivät käyttää ;)
Ainoa ongelma on sitten siinä,että on rotua harrastavia järjestöjä,joilla on kattojärjestö (en nyt tarkoita kennelliittoa.Uma tietää,mitä tarkoitan,jos luet tämän viestin).
Se suhde onkin sitten saattaapi olla ongelmallisempi,ja ainakin minulla on oma mielipiteeni sen toimivuudesta...
On tosiaan maita,jossa jalostus on alkuperäisempää.Mutta,yleensä kuitenkin on kyse silloin puhtaista työkoirista.alkuperäisessä oloissaan.
Muu jalostus on aikas samaa maassa kuin maassa.
Huh,mikä vuodatus,mutta kuten sanoin,mielenkiintoinen aihe ;=)
asiallinen "vuodatus".
Saki Paatsama kerran jyrähti minulle kunnolla, olin silloin nuori ja ah niin ihanteellinen ja killitin maailmaa mustavalkoisena, että kun jalostetaan yhtä vikaa pois ahtaasti, saadaan tilalle 9 muuta.
Totta. Mutta (sana jota rakastan) pitää silti pitää maltti mukana jalostusvalintoja tehdessä. On aina pyrittävä terveeseen rodunomaiseen koiraan. Käytettävä tutkittuja ja mieluimmin terveitä vanhempia. Itse taistelen mieluimmin sellaisia vikoja vastaan joista tiedän jotakin, sekä käytän sellaisia linjoja joista tiedän mahdollisimman paljon.
Tiedätkö että koskaan ei minulle ole saneltu sitä mitä urosta nartulleni käytän, vihellän sellaiselle PIUT PAUT. ikinä en ole ilmoittanut ainoatakaan omistamaani urosta jalostusuros listoille, enkä tule ilmoittamaan.
Silloin on mielestäni asiallista laittaa uros jalostuskieltoon kun on selkeesti matadori uros, eli ei rekisteröidä pentuja.
Kasvattajat Suomessa pääsääntöisesti päättävät itse mitä uroksia ja yhdistelmiä tekevät. Muuta väliä ei periaatteessa ole kuin niillä roduilla jotka on syystä tai toisesta liitetty Pevisaan.
Älä unohda että ei niin hirmuisen pitkään ole tutkittu koiria perinnöllisten vikojen osalta palveluskoiria lukuun ottamatta. Ja mihin on tultu?
Koskaan ei pidä väheksyä terveystuloksia, eli lonkka, kyynär sekä muiden vastaavien osalta.
T
"Suomalaiset koiraharrastajat ovat räätälöineet itse itselleen pakkopaidan",sanoi prof.Saki Paatsama. Ajatuksia myöhemmin PEVISA:sta.
eli,J.A.U.Yrjölä,ERILAINEN KOIRAKIRJA.
Mutta suosittelen sitä kuiteskin sinulle ja kaikille,(hieno kirja).
ja minulta löytyy myös paljon Paatsaman lähettämää aineistoa. Meidän tuttavuutemme alkoi oudosti. Kuvautin ensimmäisen kerran lonkkien suhteen erään nartun, josta olen aiemmin kertonut, ja sille tuli todella kaameat lonkkakuvat silloisen asteen neloslonkat molemmin puolisella nivelrikolla. kun kuvat ehtivät lausunnolle Paatsaman pöydälle, innostui ja kiinnostui Paatsama kovin ja kirjoitti minulle ensimmäisen kirjeensä....
Yrjölää kunnioitan todella. On hieno mies ja tietää paljon. Olen vuosia hänen kanssaan keskustellut.
J A U Yrjölän kirja on omistuskirjoituksella hyllyssäni.:-DD
Herra J.A.U.Yrjölä on,Arvostettu koiratutkija.
hän puhuu rauhallisesta kiihkoilematta ja kuuntelee myös toista. Olen usein ollut hänen kehässään töissä ja kiireestä huolimatta jaksaa selostaa "tyhmälle" sihteerikölle arvostelu vuorossa olevan rodun hienouksia.
paljon tyytyväisempi mieheen, jos olisi käyttänyt saman energiamäärän rotujen rodunmukaisuuteen!!!!
kiitos osoitteesta, laitan sen oikein vihkoon ylös ja vaikken nyt koiraa tällähetkellä hakisikaan, niin on kivaa katsoa koirien kuvia ja yrittää verrata niitä Suomessa oleviin tyyppeihin.
Et jos haluu itse vaikka pennuttaa myöhemmin ni ei kande ottaa näiltä linja ja suku siitosta harrastavilta tehtailioilta ostaa. Saa kyl semmosen pommipennun et se kyl näkyy. Meilä on ostettu pennut viimex barcelonasta enkä kyl näitäkään sotkis noihi pentu tehdas linjoihin.
Et jos huvittaa jotain niide kaa harrastaa ni ÄLKÄÄ menkö ostaan jotain isänsä astumaa pentua tai tiedätte mitä meinaan. Voi olla vähä vaikee löytää noista äyttömän pienistä ja rutsasista porukoista terveempii puolisoo koiralle.
Johonki näyttely hommiin ei enään pääse näilä tietyilä roduilla ku suomesa on menny vähä siihen suuntaa että pari rotua on täälä jo pilattu nauravat ja kauhiistuvat euroopasa näitä suomalaisia hirviörotuja ja tuon on mulle euroopan arvostetuin tuomari sanonu.
Sanoohan sen järkikin, että näin pienessä maassa, jossa rajat on ollu auki vasta vähän aikaa koirat on sukurutsattuja. Nämä rotujärjestöjen hörhöt eivät usko, että muissa maissa oikeasti tiedetään enemmän kuin meillä. Näihin Suomessa pakollisiin tuktimuksiin menee ihmsiten rahat. Tauteja on ollut ja tulee aina olemaan tutkittiinpa niitä miten vaan. Ainoastaan saavat aikaiseksi, että suomalaisten koirien hinnat nousee tavallisille ihmisille tavoittamattomiin ja ryhtyvät tuomaan muualta halvemmalla tai ostavat puhdasrotuisia, mutta ei rekattunja tai rotujärjestöjen suosittelemia koiria.
Tuota,jos tiukasta sisäsiitoksesta puhutaan,niin kyllä sitä löytyy ihan samalla lailla muualtakin.
Enemmänkin on kasvattajakysymys kuin maakysymys ;)
Eräässäkin "suuressa koiramaassa" on jokusellakin rodulla showkenneleissäkin melkoiset sisäsiitoskertoimet.
Perinnöllisten vaivojen osalta (ne mitä siis roduissa enemmälti löytyy)tehtävät ,on aina rodun parhaaksi,joten kaikki vastuulliset kasvattajat ne teettävät.Maasta riippumatta ;).
Jos on kyse rodusta,jossa on esim.hurjasti HD:tä,niin melkoisen riskin ottaa,jos koiran ottaa tutkimattomista vanhemmista.Oli kyse mistä maasta tahansa.
kun kunkin rodun kotimaassa rodut on eläneet satoja vuosia eikä niitä ole tutkittu, eikä niillä ole mitään ongelmia omiensa rotujensa kanssa,niin sitten kun ne tulee tänne meirän maahan niin niistä löytyy vaikka mitä vikaa?Ja sitten me ruvetaan ns"parantaa niitä" niin niistä löytyy taas jotain ihan uutta vikaa,mihin tämä kaikki perustuu?
Ettei nyt tule epäselvyyksiä,niin minusta tuonnit on ok.Ilman muuta ja ne on tarpeellisia.Siksi itsekin olen tuonut ja tuon vastaisuudessakin.
Mutta,siinä tosiaan on riskit suuremmat,ihan rahallisestikin.Varsinkin jos hakee jalostusmateriaalia.
Ja sitten tekstiisi.
On siis maita (rotujen kotimaita),joissa on tapana suorittaa tutkimuksuia,JOS rodussa on selkeitä perinnöllisiä ongelmia,jotka myös mainitaan rodun yhteudessä.Ja jos siis niitä on rodussa,niin kyllä niitä piisaa myös muissa maissa,ohan rodun kotimaata myöten.Jos ei ole pakollisia,niin toiset niitä tekee,toiset ei...
Monesti,kun ruvetaan pitkälle selvittää,niin esim.samoja koiria löytyy melkein jokapuolelta "aloitustaustoista" ja ihan jälkeenkinpäin.
Ja kyllä niitä ongelmia voi hyvinkin olla,siellä kotimaassakin. Niistä ei vaan välttämättä puhuta.Kasvattajat kun ihan maailmanlaajuisestikin tuppaavat mainostamaan niitä "parhainpia" yksilöitä.
Joissain maissa ei ole myöskään koiriin suhtautuminen ja " koirakulttuuri" samaa kuin meillä,joten ongelmat ei tule esille niin helposti,tai aina ei haluta esim.tulevan.
Myös yleensäkin "säädösten" kanssa maat on hieman erilaisia mm.kulttuurinsa puolesta.
Toivottavasti ymmärsit,mitä yritän sanoa ;=)
Nyt aivotoiminta alkaa jo sopivasti hidastua,joten poistun makuukammarin puolelle :O)