Kun on jännittäjä-tyyppi jo perusluonteeltaan, ja sairastaa epilepsiaa, tuntuu että se on huono yhdistelmä. Stressitilanteet, jännittämiset, näiden tm. takia huonosti valvotut yöt, uusi työpaikka, sosiaaliset tilanteet jne...elämän muutokset ovat saaneet aikaan kohtausten lisääntymisen. Elän koko ajan itseni ja "oloni" tarkkailemisessa, voinko tänään tehdä sitä ja sitä vai mikä on vointi jne...onko poissaolokohtauksia...
Alkaa rassata. Rentoutusharjoitukset auttavat hieman, mutta kohtauskynnys on tosi herkässä, sekava olo tulee tosi helposti, lähes päivittäin. Se johtaa helposti poissaolokohtauksiin, mikä taas voi johtaa isoon kohtaukseen jos en pääse lepäämään ja rauhoittumaan. Joskus GM tulee ilman ennakkotuntemuksia.
Lääkkeitä vaihdellaan koko ajan, elämä ei ole nyt tältä osin tasapainossa, ei.
Alkaa rassata. Rentoutusharjoitukset auttavat hieman, mutta kohtauskynnys on tosi herkässä, sekava olo tulee tosi helposti, lähes päivittäin. Se johtaa helposti poissaolokohtauksiin, mikä taas voi johtaa isoon kohtaukseen jos en pääse lepäämään ja rauhoittumaan. Joskus GM tulee ilman ennakkotuntemuksia.
Lääkkeitä vaihdellaan koko ajan, elämä ei ole nyt tältä osin tasapainossa, ei.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos olet vaihtanut lääkkeitä jo monta kertaa ja ne eivät vieläkään auta, niin oletko kysynyt neurologiltasi mahdollisuutta päästä Kuopioon leikkausarviointiin? Se on yksi vaihtoehto. Jos häiriö on esim. ohimolohkossa, leikkaus saattaa auttaa. Valvomiset ja stressi tosiaan alentavat kohtauskynnystä. Toivottavasti tilanteesi paranee.
Hei Elliminttu,
toivottavasti saat apua tilanteesi. Oletko kokeillut kohtauskalenterin pitämistä? Itse olen huomannut, että kirjaamalla ylös kohtaukset ja niitä edeltäneet tapahtumat (esim.stressi, valvominen, väsymys, syöminen/syömättömyys, meillä naisilla kuukautiskierto), olen kutakuinkin saanut selville omiin kohtauksiini myötävaikuttavat tekijät -joita sitten yritän välttää sen verran kuin voin. Eli voin esimerkiksi välttää valvomisia, syödä säännöllisesti jne.
Kaikkea, kuten stressiä, ei tietenkään voi eliminoida kokonaan, mutta jännitystäkin voi kaiketi oppia ainakin vähän hallitsemaan. Helppoa se ei tietenkään ole, itsekin ko.kysymyksien kanssa painineena tiedän varsin hyvin. Liikunta auttaa itselläni, luonnossa liikkuminen varsinkin.
Tietenkin lääkityksesi pitäisi saada myös kuntoon, siihen olen tosin jäävi mitään sanomaan. Kerrothan seuraavalla kerralla lekurilla käydessäsi todellisesta kohtaustilanteestasi! Valitettavasti joidenkin -ja aika useiden- lekurien "tajuntaan" pääseminen vaatii aikamoista sinnikkyyttä, mutta yritettävä on, kun nyt tavallaan olemme kuitenkin heidän armoillaan näissä hoitoasioissa.
Tsemppiä ja kerrothan kuulumisia!
Kiitos vastauksista! Oli hieman puhetta lääkärin kanssa puhelimessa leikkauksesta-tai hän lähinnä kysyi, että onko koskaan ollut puhetta neurokirurgin kanssa mahd. leikkauksesta. Säikähdin hieman, en ajatellut että minun kohdallani asiaa edes koskaan otettaisiin puheeksi. Minulla on marraskuussa seuraava aika neurologille ja asiasta keskustellaan tarkemmin.
Olen kyllä pitänyt tarkkaa kohtauskalenteria ja ajattelinkin tehdä Excelillä kunnollisen taulukon, johon listaisin kohtaukset, ja mitä lääkkeitä sinä aikana olen käyttänyt. Uskomatonta oikeastaan nykyaikana ettei lääkäreillä jo ole sellaisia taulukoita koneillaan. Sinne olisi helppo lisätä potilaan lääkevaihdokset ja muutokset, ja näkisi heti kohtaustilanteen ja voisi joka käynnin yhteydessä helposti täydentää sitä.
Kyllä siitä leikkauksesta kannattaa keskustella. Minulle on leikkaus tehty. Mitään haittaa siitä ei ole ollut eikä ainakaan vielä ole tullut kohtauksia. Leikkaus on aika vasta tehty, joten eihän sen onnistumisesta vielä voi sanoa, mutta olen positiivisella mielellä. Kyllähän se hurjalta kuulostaa, että aivoista leikataan palasia, mutta nähtävästi siellä on "turhiakin" kohtia. No, ei tietenkään turhia, mutta sellaisia, joita ilmankin pärjää. Kohtaukset kuitenkin huonontavat muistia joka kerta, joten jos ne loppuisivat näin, elämä muuttuisi paljon mukavammaksi. Toivon, että saatlääkäriltäsi hyviä vastauksia ja että sinulle löydetään joko sopiva lääke tai jos leikkaukseen pääset (ja haluat), niin kohtaukset loppuisivat tai ainakin vähenisivät.
erilaisia sairauksia voi sairastaa monesta eri syystä, psyykkiset syyt voivat johtaa tai ainakin herkistää esim. epilepsian syntymisessä - stressitilanteessa voi ilmaantua aina uusia sairauksia..toisille diabetes toisille epilepsia..tai sit jotain muuta
ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oltas jotenkin itse syyllisiä omiin sairauksiimme -
itsellänikin epilepsian ilmaantumiseen vaikutti pitkä erityisen stressaava elämäntilanne - sairastuin sentään vasta aikuisiällä
sinun varmaankin kannattas hoidattaa päätäsi eli hakeutua terapiaan, jotta pystyisit paremmin hallitsemaan jännittäviä tilanteita - sitä kautta varmaankin herkkyys saada kohtauksia ko. tilanteissa pienenisi