Keskusta köyhän asialla,...

Nyt kirjouttelet asiasta, jonka olet tähn saakka kiistänyt, heh heh:

- - -
Liikelaitokset keräsivät rahaa Helsingille
Julkaistu: 25.3.2006 00:12
Helsingin verotulot kasvoivat toissa vuoteen verrattuna mutta vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Helsingin kaupunki sai verotuloja lähes kaksi miljardia euroa. Kunnallisveroa kertyi 52 miljoonaa ja yhteisöveroa kahdeksan miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän. Kiinteistöveron tuotto oli kolme miljoonaa euroa ennakoitua suurempi.
Helsinkiläisten maksamista veroista noin kolme prosenttiyksikköä meni maan muiden kuntien talouden helpottamiseen. Helsingissä yhden veroprosentin tuotto on noin 94 miljoonaa euroa.

Kuntarahoituksen suurremontti käyntiin
Julkaistu: 2.4.2006 lehdessä osastolla Kotimaa
Ylijohtaja Lasse Arvela valtiovarainministeriöstä sanoo, että uuden veromallin perusvalmistelua on tehty niin, että ministeriöllä on valmius aloittaa keskustelut kunnallisesta veromallista.
Arvela näkee, että kunnallinen veromalli ja valtionosuusjärjestelmä on yksi kokonaisuus.
Valmistelun kannalta ratkaisevaa on, minkälaiseen kuntarakenteeseen mallia suunnitellaan.
"Verotus itsessään ei ole kovin vaikea suunnitella, vaan ongelmallisempi on kuntien välinen tasaus, ja riittävän yksinkertaisen tasausmekanismin luominen", Arvela sanoo.
Vaikka kunnat itse määräävät oman veroprosenttinsa, kaikki kunnat eivät saa koko verotuloa itselleen, vaan siitä maksetaan niin sanottua verotulotasausta köyhemmille kunnille. Viime vuonna tasauslisää sai 335 kuntaa ja tasausvähennystä perittiin 80 kunnalta.
Vero-osuutensa lisäksi kunta saa toimintaansa valtionosuuksia, joiden suuruus määräytyy monimutkaisen verotulotasauslaskelman ja tehtäväkohtaisten valtionosuuksien perusteella.
Valtion tuloveron määrä oli 53 kunnassa suurempi kuin valtionosuudet ja 363 kunnassa pienempi kuin valtionosuudet.
- - -

Mitäs noista sitaateista sanot?

...mutta joka katsoi illan A-talkin ykköseltä tuskin uskoo moiseen ratkaisuun. Kokoomukselta ohjelmassa oli edustajana joku Asko-Seljävaara joka sönkkäsi siihen malliin että oliko edes selvin päin. Eikä sitten ymmärtänyt Hollolan kunnanjohtajan selkokielistä puhetta palkkakustannusten jakaantumisesta, jossa valtio auttaa kuudellasadalla tuhannella eurolla ja loput 5,7 miljoonan lisäpotista menee kunnan omasta pussista. Tuhahti vain että mistä se tuo kuusisataa tuhatta tuohon tuli.

Kun kansanedustajien ymmärryksen taso on tuota luokkaa (Voihan niitä toki olla vielä huonompiakin) niin on melkoisen toivotonta lähteä ajamaan muuta kuin juustohöyläratkaisuja tulevaisuudessakaan. Niiden tekeminen ilmeisesti opetetaan luottamusmiehille jo kunnallishallinnon kursseilla ja mikä kerran on opittu niin siitä pidetään kiinni koska se on helpointa.

Loistoehdotus, kepulaiselta neropatilta. Köyhimmät kunnat kun ovat järjestään Kepu-enemmistöisiä.

KEPU-enemmistöiset kunnat ovat yleensä joko vararikon partaalla tai matkalla kohti sitä.

Tällä temppuilulla KEPU siis taas syytää verorahoja paikkaamaan omia virheitään.

KEPUlihan ei talouden pidosta ymmärrä.

Esko Tuhoahokin vei valtiontalouden täyteen kaaokseen ja virheillään sekä syvensi lamaa että pidensi sen kestoa.

Ymmärrän kyllä hyvin sen, että inhimillisistä näkökohdista annetaan myös niille, joiden mahdollisuudet hankkia oma toimeentulonsa on syystä tai toisesta vähäinen. Tällaisia syitä voivat olla sairaus, vanhuus, lapsuus, työttömyys.

Kunnat eivät kuitenkaan ole inhimillisiä otuksia, vaan ns. oikeushenkilöitä. Niille voidaan siis asettaa erilaisia velvollisuuksia ja oikeuksia, mutta ne eivät sairastu tai joudu työttömiksi kuten ihmiset. Ei niillä ole samassa mielessä kuin ihmisillä myöskään lapsuutta tai vanhuutta, jolloin niiden toimeentulo olisi muiden vastuulla.

Kuntien kohdalla vaikeudet johtuvat yleensä siitä, että taloudellinen toimeliaisuus on niissä vähäistä. Se taas johtuu useimmiten siitä, että tällaiset kunnat eivät syrjäisen tai muuten huonon sijaintinsa vuoksi houkuttele yrityksiä eikä ihmisiä muuttamaan tällaisiin kuntiin. Yleensä tämä olotila on pitkäaikainen ellei peräti lopullinen. Maailma on ympärillä muuttunut ja nämä ovat jääneet ulkomuseoiksi. Kyseeseen voisi siis tulla lähinnä museoavustuksen myöntäminen.

Näitä kuntia ei voi auttaa, ainakaan loputtomiin. Se on järjetöntä taloudenhoitoa. Valitettavasti Kepu on sellaista harjoittanut. Ei sillä auteta ihmisiä parempaan elämään. Se on hätäapua, kädestä suuhun elämistä, mikä vähentää myös niiden toimeentuloa, jotka asuvat kunnissa, joissa taloudellinen toimeliaisuus on vilkasta.

Kuntien sijasta pitää auttaa näiden kuntien ihmisiä. Vanhukset pitää tietenkin hoitaa kunniakkaasti loppuun saakka siellä, missä he asuvat. Tätä varten voidaan valtionaputasausta toki antaa. Nuorille taas para apu on sellaisten koulutusvalmiuksien antaminen, että he voivat sen turvin siirtyä sinne, missä on toimeentulosaantimahdollisuuksia. Kouluista valmistuneille nuorille paras apu on muuttoavustus. Tilanne pitää siis saada muuttumaan eikä elää loputtomiin kädestä suuhun periaatteella.

Oikeastaan näissä Kepukunnissa ei tarvita mitään uimahalleja eikä suuria kirjastoja. Nuorten on omin silmin nähtävä kuntansa rappio, mikä motivoi heitä muuttamaan. Sen sijaan rahat pitäisi ohjata vain vanhusten hoitoon ja terveyspalleluihin. Kouluissa pitäisi sitten tehdä pakolliseksi käynnit vanhustaloissa, jotta nuoret sitäkin kautta ymmärtäisivät asuinpaikkansa todellisen luonteen. Suomi ei tarvitse pysyvästi auringonlaskun kuntia. Annetaan susille ja karhuille lisää liikkumatilaa, niin pysyvät poissa ihmisten ilmoilta.

hoitajien palkkaamiseksi sellaisiin kuntiin, jotka aivan järkevästi ovat siirtyneet terveydenhoidossa kuntayhteistyöhön naapurikunnan kanssa. Eli pakoitetaan köyhät kunnat aloittamaan uudelleen kannattamaton tapa hoitaa asiat.

...

Seurataanpa keskustalaisten esityksiä,ovat kaukana Alkiolaisista juurista.Ei kyllä muistuta vähääkään köyhien aseman kohentamisesta=päinvastoin.