Maakuntavaltuuston vaalit ovat ensi vuonna ja silloin valitaan 59 edustajaa maakuntavaltuustoon. Valtuutettujen määrän kasvusta ovat huolissaan ne, jotka haluavat saneerata maakunnan palveluita. Eri kunnista tulevat edustajat kun aikovat pitää omien kuntiensa ja kuntalaistensa puolta. Lukekaa Kainarista tänään.
Esitänkin ajatuksen VAALILIITOSTA "ITSENÄISTEN KUNTIEN PUOLESTA", joka osallistuisi maakuntavaltuuston vaaliin jokaisessa Kainuun kunnassa. Tarvitaan vain 100 kannattajanimeä vaaliliiton perustamiseksi. Menestys olisi taattu, ja vaaliliitto saisi saneerausten takia äänivyöryn ja veisi samalla mahtipuolueilta vallan maakuntavaltuustossa.
Ehdokkaita varmaan löytyy nyt, kun kainuulaiset ovat saaneet tarpeeksi mokomasta maakuntahallintokokeilusta, joka on vienyt terveyspalvelut Vuolijoelta ja Ristijärveltä. Seuraavaksi on vuorossa Puolangan, Hyrynsalmen ja Paltamon palvelujen alasajo, mikäli on uskominen eräiden nykyisten maakuntapoliitikkojen ja virkamiesten puheisiin.
Siispä: Kuka ryhtyisi kapinajohtajaksi perustamaan yhteistä vaaliliittoa kuntien itsenäisyyden säilyttämiseksi?
Nykymenolla lähipalvelut hävitetään suurimmasta osasta Kainuusta, vaikka maakunta on pinta-alaltaan laaja. Vaaliliitto on tarpeellinen, jotta tämä vaarallinen hanke estetään ja peruspalvelut turvataan kaikille kainuulaisille.
Nykymenoon saadaan muutos vain vaihtamalla päättäjiä, joten valta on otettava omiin käsiin seuraavissa maakuntavaltuuston vaaleissa. Valittamisen sijaan nyt tarvitaan kansalaisaktiivisuutta ja -rohkeutta, sillä ihmisten hätä on suuri, kun lähipalvelut lopetetaan.
PS. Kannattaa myös muistaa, että seuraavissa maakuntavaltuuston vaaleissa ei ole enää ns. kuntakohtaista kiintiötä. Se merkitsee sitä, että kaikki Kainuun kunnat eivät välttämättä saa omaa edustajaansa maakuntavaltuustoon. Se taas johtaa takuuvarmasti niiden kuntien alasajoon, joilla ei ole omia edustajia maakuntavaltuustossa.
Esitänkin ajatuksen VAALILIITOSTA "ITSENÄISTEN KUNTIEN PUOLESTA", joka osallistuisi maakuntavaltuuston vaaliin jokaisessa Kainuun kunnassa. Tarvitaan vain 100 kannattajanimeä vaaliliiton perustamiseksi. Menestys olisi taattu, ja vaaliliitto saisi saneerausten takia äänivyöryn ja veisi samalla mahtipuolueilta vallan maakuntavaltuustossa.
Ehdokkaita varmaan löytyy nyt, kun kainuulaiset ovat saaneet tarpeeksi mokomasta maakuntahallintokokeilusta, joka on vienyt terveyspalvelut Vuolijoelta ja Ristijärveltä. Seuraavaksi on vuorossa Puolangan, Hyrynsalmen ja Paltamon palvelujen alasajo, mikäli on uskominen eräiden nykyisten maakuntapoliitikkojen ja virkamiesten puheisiin.
Siispä: Kuka ryhtyisi kapinajohtajaksi perustamaan yhteistä vaaliliittoa kuntien itsenäisyyden säilyttämiseksi?
Nykymenolla lähipalvelut hävitetään suurimmasta osasta Kainuusta, vaikka maakunta on pinta-alaltaan laaja. Vaaliliitto on tarpeellinen, jotta tämä vaarallinen hanke estetään ja peruspalvelut turvataan kaikille kainuulaisille.
Nykymenoon saadaan muutos vain vaihtamalla päättäjiä, joten valta on otettava omiin käsiin seuraavissa maakuntavaltuuston vaaleissa. Valittamisen sijaan nyt tarvitaan kansalaisaktiivisuutta ja -rohkeutta, sillä ihmisten hätä on suuri, kun lähipalvelut lopetetaan.
PS. Kannattaa myös muistaa, että seuraavissa maakuntavaltuuston vaaleissa ei ole enää ns. kuntakohtaista kiintiötä. Se merkitsee sitä, että kaikki Kainuun kunnat eivät välttämättä saa omaa edustajaansa maakuntavaltuustoon. Se taas johtaa takuuvarmasti niiden kuntien alasajoon, joilla ei ole omia edustajia maakuntavaltuustossa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Säästöjä täytyy saada aikaiseksi. Esimerkiksi Vuolijoen ja Ristijärven palvelujen keskittäminen Kajaaniin on jotensakin ymmärrettävissä. Puolangalla ja Suomussalmella kunnan äärilaidoilta on palvelujen
ääreen jo nyt noin 100 km matka pahimmillaan. Ristijärveläiset ja Vuolijokelaiset saavat palvelunsa Kajaanista huomattavan paljon lyhyemmällä välimatkalla. Eihän noin 40 km välimatka ole juuri matka eikä mikään.
Toinen asia sitten tietenkin on maakuntavaltuuston ja virkamiesten pöhöttyneisyys ja harvainvalta. Siinä suhteessa jonkinlainen kapinaliike voisi olla paikallaan. Kaikenkaikkiaan tulevaisuudennäkymät ovat aika synkeät Kainnun äärilaidoilla. Väkiluku vähenee, väestö vanhenee, elinkeinoelämä on aika näivettynyttä, nuoriso lähtee pois hippulat vinkuen, maksut ja verot nousee jne.
Se on varmaa, että muutos NYKYISEEN meininkiin täytyy tehdä takuuvarmasti. Mitä se tulevaisuudessa on, jää nähtäväksi.
Kuka hullu muuttaa Kainuuseen, jos täällä ei ole peruspalveluja? Avain Kainuun uuteen nousuun on elinkeinopolitiikassa. Jos Kainuuseen ei saada uusia yrityksiä ja työpaikkoja, maakuntaan jäävät asumaan vain sairaat ja vanhukset. Silloin on ylivoimaista rahoittaa peruspalveluita.
Nyt maakuntahallinto on keskittynyt HALLINTOON sen sijaan, että maakuntahallinto satsaisi yrittäjien ja työvoiman houkuttelemiseksi Kainuuseen. Pelkkiin menoihin tuijottaminen johtaa lähipalvelujen alasajoon, joka puolestaan ei ainakaan paranna mahdollisuuksia saada Kainuuseen verotuloja.
Vuolijoen ja Ristijärven tapauksessa on sairaiden kannalta erittäin hankalaa, kun esim. työssäkäyvä joutuu käymään 80-100 km edestakaisen matkan hakeakseen pelkästään sairaslomapaperin. Se maksaa yhteiskunnalle ja sairaalle liikaa eikä kansalaisten tasa-arvoinen kohtelukaan toteudu. KELA eli me veronmaksajat maksamme sitten koko ambulanssitrafiikin ja nämä lääkärintodistusten hakureissut moninkertaisena maakuntahallinnon säästöihin verrattuna.
Tällä linjalla luu jää maakuntahallinnon käteen, kun kaikki joudutaan saneeraamaan.
Puolankalaiset, Suomussalmelaiset ja Kuhmolaiset ovat jo joutuneet ajamaan vuosikymmeniä jopa 120-160 km matkan kuntansa sisällä saadakseen mainitsemanne sairaslomalapun.
Kun rahaa ei ole ja tätä byrokratiaa ei saada vähennettyä, mainitsemanne satsaukset elinkeinopolitiikkaan tulevat vähenemään entisestään. Jos meillä on joka muutaman tuhannen asukkaan kunnassa organisaatio, jolla pyöritetään kymmenien tuhansien asukkaiden kuntia, tästä ei voi tulla mitään. Kuntaliitosten myötä saadaan tätä byrokratiaporrasta väistämättä vähenemään.
Vähentääkö terveyskeskuksen lopettaminen Ristijärvellä ja Vuolijoella byrokratiaa? Epäilen. Maakuntahallinto se vain lisää byrokratiaa.