rekka perään , nyt pudasjärvellä
taas
j k 59
161492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Totta puhut, rekka törmäsi henkilöauton perään. Sitä en kiistä. Aloituksesi sävy on vaan sen verran tuomitseva että kiinnostaisi tietää että olitko paikalla? Kääntyvällä henkilöautollahan ei voi olla mitään osaa eikä arpaa tähän asiaan.
Vaikka pidät riittävää turvaväliä, voi henkilöautonkuljettaja yllättää, esimerkiksi päättämällä kääntyä viime tingassa vasemmalle. Kuorman kanssa tulee kiire ja menee tiukaksi vaikka on kunnon turvaväli. Voisihan sitä pitää isompaakin mutta usein se vaan tuppaa olemaan ongelmallista (ohittajat yms.), kyllä 200-300 metriä pitäisi riittää jos mennään niin ettei edessä oleva tee mitään legendaarista.
Lopuksi sanoisin sen verran että en puollusta perseessä roikkuvia ammattiveljiäni, henkilökohtaisesti itseänikin ärsyttää kun porukka ajaa toisen perässä tappituntumalla. Parhaat jalka kojetaulun päällä.
Siinä toiminnassa ei ole mitään hyväksyttävää. Siitä huolimatta ei ole kyllä mitään syytä leimata koko ammattikuntaa näitten perusteella.
En ole kuullut, nähnyt tai lukenut mitään Pudasjärven tapauksesta, enkä ole keskustelun aloittaja.
Aloittajalla oli oma tapansa kirjoittaa, eikä siinä tuomitsevaa ja yleistävää oikeastaan ollut kuin tuo otsikko "TAAS" - jos sitäkään nyt voidaan kovin tuomitsevana pitää.
Sinun vastauksesi sävy oli perin vastenmielinen: ensimmäiseksi kyseenalaistat koko homman tiedustelemalla oliko kirjoittaja paikalla, ja heti perään kyseenalaistat syyllisyyden heitollasi kääntyvästä henkilöautosta.
Kaikkein vastenmielisintä on pyrkimys siirtää vastuu peräänajoissa alle jäävälle osapuolelle.
Kuorman kanssa tulee kiire, selvähän se, jos edellä ajava tekee yllättävän liikkeen. Juuri sitä varten on olemassa käsite turvaväli. Myös tieliikennelaki sanoo jotain siitä millä matkalla ja missä tilanteissa oma ajoneuvo on kyettävä pysäyttämään.
Sinun viestisi on yksinkertainen: jos rekan edessä ajava auto tekee paniikkijarrutuksen tielle ryntäävän lapsen tai hirven vuoksi, ei koko porukan yli ajava rekkamies ole syyllinen, koska edellä ajavan teko oli yllättävä.
En näe että tässä, eikä muuten monessa muussakaan viestissä, olisi syyllistetty koko ammattikunta. Omissa turvaväliä koskevissa mielipiteissäni olen moittinut ja syyllistänyt vain yhtä joukkoa; sitä joukkoa joka ei osaa eikä halua pitää turvaväliä.
Se ei tarkoita koko ammattikuntaa.
Karvani tahtovat nousta pystyyn tämän ammattiyhdistysliiketyyppisen asennoitumisen vuoksi. Melkein kuin Rahtari-lehteä lukisi...
Missä tahansa ammattikunnassa on omat tupelonsa, ja näiden tupeloiden arvosteleminen ei tarkoita koko ammattikunnan arvostelemista, ellei sitten enemmistä ammattikunnasta koostu näistä tupeloista, enkä usko että näin olisi ns. rekkakuskien kohdalla asia.
Huomattavan rakentavaa olisi pohtia asioita analyyttisesti ja mahdollisimman objektiivisesti, kavahtamatta heti takajaloilleen koko ammattikunnan puolesta.
Jotta et (tai muut ammattikuntasi edustajat eivät) nyt aloittaisi sitä tavanomaista henkilöautoilijoiden virheillä mässäilyä katson hyväksi todeta, että ilman muuta henkilöautoilijat tekevät ns. ajosuoritteen määrään nähden enemmän ja törkeämpiä virheitä kuin ammattikuljettajat,
Mutta siitähän ei nyt ole kysymys. Olen vilpittömästi samaa mieltä kuin eräs kirjoittaja: toisen virhe ei oikeuta toisen tekemää virhettä.
Muutoin näyt olevan ammattikuntasi keskiverto edustaja; luotettava ja vastuuntuntoinen kuljettaja. Hieman hämmästelen siis viestisi alkupuolen sävyä.
Loppuun korostan vielä että en tiedä yhtään mitään mahdollisesta Pudasjärven onnettomuudesta, enkä siihen siten voi enkä halua ottaa kantaa.
Lisään tuohon edelliseen viestiini Oulun radion uutisen pääsisällön:
Henkilöauto oli kääntymässä vasemmalle, jolloin ko. henkilöauton perässä ajaneeseen henkilöautoon törmäsi takaapäin raskas yhdistelmä lennättäen tämän henkilöauton kääntyvän henkilöauton päälle. Yksi autoista syttyi tuleen. Kolme henkilöä loukkaantui, heistä yksi lapsi. Alkoholilla ei ollut osuutta tapahtumiin.
Tuossa siis uutisen pääsisältö, ja uutisen luin netistä - en siis ollut paikalla. Tiedän myös, että uutiset eivät aina sisällä koko totuutta.
Silti päällimmäiseksi vaikutelmaksi jää se että raskaalta yhdistelmältä turvaväli oli unohtunut. Toki on voinut olla kyse teknisestä viasta.
En näillä tiedoilla vielä näe syytä syyttää koko ammattikuntaa, ja yhtä vähän näen syytä puolustaa koko ammattikuntaa.
2 autoa on kääntymässä tai edessä niin kyllä pitäs niitten jo näkyä rekan nuppiinkin
vauhdissa. On se perkele ettei osata niitä turvavälejä pitää riittävinä. Onko kyse tyhmyydesta vai piittaamattomuudesta?
sekä että.mutta myöskin näitten finninaamojen kokemattomuudesta
kai välttämättä ole tyhmmyydestä tai piittaamattomuudesta kiinni vaan ainakin omalla kohdallani lähinnäki siitä ett ottaa aivan älyttömästi aivoon asia että jos pidät turvaväliä,aika äkkiä on ha. tai ka. tulossa sivutieltä eteen köröttelemään.
Omalta kohdalta kerran rankan peräänajon ajaneena,voin sanoa et sen jlk. alko turvaväli oikeesti olla isompi mut siinä samalla alko ajoneuvot tulla sivuteiltä eteen.Ei siinä mitään et tullaan eteen mut kun sitä vauhtia ei hanki millään saada kiihtymään vaikka tänäpäivänä kaikkien autojen suorituskyky on sitä luokkaaa et alta luulis ehtivän pois.
"Jotta et (tai muut ammattikuntasi edustajat eivät) nyt aloittaisi sitä tavanomaista henkilöautoilijoiden virheillä mässäilyä katson hyväksi todeta, että ilman muuta henkilöautoilijat tekevät ns. ajosuoritteen määrään nähden enemmän ja törkeämpiä virheitä kuin ammattikuljettajat,..."
Jaa-a, onkohan kellään antaa minkäänlaista valaisua noista ajosuoritteista ja onnettomuuksien määristä. Itse löydän ajosuoritteista tietoa vain linja- ja kuorma-autoille, eikä rekkoja tai raskaita yhdistelmiä ole kuorma-autojen kilometreistä erikseen kerrottu. Linja-autojen ja kuorma-autojen tilastot on ajokilometreihin nähden moninkertaisesti huonommat kuin henkilöautoilla. Ilmeisesti ammattikuski tarkoittaa sellaista ammattikuskia, jolla on kuljetettavanaan raskas yhdistelmä. Sensijaan ammattikuskiksi ei voi sanoa taksikuskeja, tavallisten kuorma-autojen kuljettajia, linja-autonkuljettajaa, lentokapteenia, junankuljettajaa tai merikapteenia. Noille muillehan sattuu ja tapahtuu päivittäin (ja ovat syyllisinäkin). Toisin kuin raskaiden yhdistelmien ohjaksissa olevat - heille sattuu erittäin harvoin ja silloinkin he ovat syyttömiä osapuolia.
Ihmetyttää, että mikä voima muuttaa tuon ammattilaisuuden niin erilaiseksi juuri raskaiden yhdistelmien kuskien kohdalla, kun kaikki muut ammattimaisesti ohjatut kulkuneuvot kolaroivat ja sekoilevat jakuvasti. Onko yhdistelmissä automaattiohjaus vai miten se inhimillinen tekijä on saatu eliminoitua?
et ole huomannut, mutta yhdistelmäajoneuvojen kuljettajat ovat käyneet enemmän ajo-opetusta ja liikenneopetusta kuin 18v kuorma-autonkuljettajat.. Linja-autojen kuljettajien pitäisi olla myös ammattikuljettajia, paitsi nämä pikaisesti koulutetut afrikkalaiset hesassa
Silläkö se ajokokemus ja kilometrit liikenteessä karttuu, että käydään pidempi ajokoulutus?
Paljonko on raskaan yhdistelmän keskimääräinen ajosuorite vuodessa?
Paljonko on raskaita yhdistelmäajoneuvoja yhteensä?
Näistä saadaan yhteenlaskemalla raskaiden yhdistelmien ajosuorite. Sen jälkeen selviää kerroin, jolla voidaan verrata miten monta henkilöauto-onnettomuutta yksi raskaanyhdistelman onnettomuus vastaa harvinaisuudellaan. Eli onko 1:1 vai 1:100 lähempänä? Omaa arvaustani en kerro...
Varsinaisia kaipaamiasi "TILASTOJA" en jaksanut etsiä, mutta lähdetään siitä että keskimäärin henkilöautolla ajetaan vuosittain 15000 - 20000 km. Kiistätkö?
Yhdistelmillä (lähde: Vehon myynti-ilmoitukset) esimerkiksi 2004 vuoden vetureilla, joita on tarjolla 4 kpl, on ajettu 500 000 - 850 000 km. Esimerkiksi tuolla 850 000 km ajetulla ei ole ajettu vielä neljää vuotta täyteen. Mutta arvioidaan ja lasketaan varovaisesti: sillä on ajettu 200 000 km vuodessa.
Harvinaisia eivät ole yli 1.000 0000 kilometriä ajetut yhdistelmän vetäjät, jotka vielä menevät seuraavalle omistajalle ammattikäyttöön.
Ajosuorite siis autoa kohden yhdistelmillä on 7 - 10 kertainen henkilöautoihin verrattuna / vuosi.
Siitä nyt sitten vaan järjellä arvioimaan (jos järkeä on?) sitä kolareiden ja ajosuoritteen suhdetta.
Tässä nyt aivan varmasti olivat esillä raskaat yhdistelmät, eivät mitkään kuorma-autoiksi rekisteröidyt pakut.
Henkilöautoilla ajetaan Suomessa 18-19000 km per vuosi.
Nyt, kun on saatu (onko?) raskaiden yhdistelmien ajosuoritteen keskiarvo selville, niin kerrotko vielä, kuinka paljon Suomessa liikkuu noita raskaita kulkineita. Oishan se ihmeellistä, jos lööppeihin pääsevät kolarit on suoritettu noiden neljän kulkineen voimin. Eli olisi kiva, jos voisi selvittää raskaiden yhdistelmien kokonaiskilometrit vuodessa. Silloin voidaan laskea kuinka monta kolaria henkilöautojen pitää suorittaa, jotta vastaavat harvinaisuudeltaan (ajokilometriä kohden).
Muiden ajoneuvojen yhteiskilometrithän on tilastoissa tiedossa, nuo raskaat yhdistelmät on laskettu samaan läjään kaikkien kuorma-autojen kanssa, joten ei ole vielä tiedossa, mikä on isoimpien osuus ko. lukemista.
Kuitenkin, vuonna 2006 henkilöautot ajoivat 11x ajosuoritteen maanteillä ja 30x suoritteen kaduilla. Siis verrattuna kaikkiin kuorma-autoihin. Liikennevahinkojen osuus on kuitenkin noilla kuorma-autoiksi luokitelluilla välineillä moninkertainen ajettuihin kilometreihin nähden. Olisi mielenkiintoista saada raskaiden yhdistelmien osuus noista kilometreistä, niin saatettaisiin saada selville, kuinka vaarallisia ne muut kuorma-autot ehkä oikeasti on ajokilometriänsä kohden. Voihan olla, että raskaat yhdistelmät ajaa 90% kuorma-autojen kilometriestä, mutta suorittavat vastaavasti vain 10% liikennevahingoista. Tästä saattaisi seurata johtopäätös, että ne kevyemmät ei pysy päivääkään kuskiensa käsissä vaan jokainen auto rytistelee pitkin ojia päivittäin. Ainakin liikenteessä tietäisi, minkänäköisiä välineitä lähelle ei kannata ajaa... :)
Vuonna 2005:
Kuorma-autojen keskimääräinen suorite 35700 km, henkilöautojen 18200 km. Kuorma-autolla ajetaan vajaa 2x määrä kilometrejä per ajoneuvo.
Kuorma-autoja 87191 kpl, henkilöautoja 2430345 kpl. Henkilöautoja siis 28x määrä verrattuna kuorma-autoihin.
Tuossa tilastossasi ovat mukana kaikki kuorma-autoiksi rekisteröidyt autot. Siis melkoinen määrä (enemmistö) autoista jotka todellisuudessa ovat pakettiautoja. Juuri nämä hämäävät näissä tilastoissa. Niillä ajetaan kohtuullisen vähän / vuosi, mutta merkittävä osa tästä ajomäärästä tapahtuu kaupungeissa, ja siten näillä kapineilla ajetaan hyvin paljon kolareita ( käytännössä peltikolhuja).
Tämän tilastointitavan vuoksi Fiat oli 2000-luvulla ainakin yhtenä vuotena Suomen myydyin kuorma-auto.
Kun täällä puhutaan rekoista, tuolla sanalla tarkoitettaneen vetoauton ja puoliperävaunun tai varsinaisen perävaunun (täysperävaunun) muodostamaa yhdistelmää.
Näillä "rekoilla" ajomäärä per vuosi lienee keskimäärin yli 100 000 km. Olen kuullut että ulkomaanliikenteessä operoivalla "rekalla" ajomäärä on keskimäärin 160 000 km / vuosi.
"Rekkojen" vuotuinen ajomäärä on siis n. 6 - 10 kertainen henkilöauton ajomäärään nähden.
Jos joku selvittää tällaisten yhdistelmien lukumäärän niin sitten voidaan ryhtyä pohtimaan monessako onnettomuudessa raskas yhdistelmä vuosittain on osallisena, ja MONESSAKO SE ON NS. SYYLLINEN OSAPUOLI.
Lasketaan kilometrit yhteen koko raskaan kaluston ("Rekkojen") osalta ja katsotaan montako kertaa "rekka" on syyllinen.
Uskallan arvella, että "rekka" kerää kolarittomia kilometrejä huomattavasti enemmän kuin henkilöauto.
Tuossa pudasjärven risteyksessä on kameratolppa justiin sopivasti niin ettei kukaan takanatuleva jarruta kun luulevat että edessä olevat vain hiljentää tolpan kohdalle.
Vt 20.llä ajetaan nykyään niin että jonossa mennään ja jarrutetaan aina tolpan kohdalla.
täysin samaa mieltä