Kokoomus paljasti korttinsa...

kukkoilla, lapselliselta näyttää ja kuulostaa.

Tässä vasemmistosti puhuisi minimoinnista ja liittymisestä kansojen kotiin..

Mutta Keskustan politiikka

kaikkina aikoina
kaikin tavoin
kaikissa oloissa

on ollut optimoida Suomen painoarvoa,

Ja sen kyllä keskustakin uskaltaa sanoa astumatta kenenkään varpaille.

Optimointi on se raja, jossa hiirenloukusta nakerretaan syötti.
Joskus ei uida katiskaan, vaan tehdään kuin hylje ja napataan katiskan suulta muutama suupala kalastajan väijyessä.
Ja katiskan katsomien suoritetaan kiikareilla kotipihasta, niin silloin tehdään piruetet nielussa välttäen kuitenkin niin ylemääräistä mässäilyä, että paluureitti on liian ahdas.

Eikä tämä ole kahden lautasen taktiikkaa, eikä istumista kahdella pallilla, saati sitten rähmällään oloa,
vaan kestävää harkittua omilla jaloillaan seisomista omista teoistaan vastaten.
Muita autetaan apua vastaan, mutta toisten elämää ei eletä.

Tosin laajennetussa perheessä tämäkin on otettava huomioon ja puhuttava asiat omassa ruokapöydässä, missä nälkää siirretään eteenpäin seuraavaan ruokailuun ja pidettävä yhteyttä naapureihin ja nukuttavakin on välillä, ettei pattereista lopu virta.

Kepu siis optimoi, kuten Kepu on tehnyt aina.
Ei ihan joka kerta, mutta kuitenkin sen jälkeen.

Kepu ei ole onnensa kukkuloilla, eikä murheen laaksossa. Kepu elää satokausien mukaan, välillä halla vie, välillä kato, mutta välillä laariin jääkin jotain pahan päivän varalle.
Sellaista on isänmaanhenkilön almanakka vuodesta toiseen, kylvettävä on joka vuosi, vaikka satoa ei tulisikaan. Ei siinä itku auta, kävi miten kävi.
Sitten nähdään, nälkää tai pullapitkoja, vähän vuodesta riippuen.