En jaksanut etsiä keskusteluketjua aiheesta (millainen varmasti löytyisi), mutta haluaisin tietää muiden kokemuksia joilla on vastaavanlainen ongelma kun minulla. Olen hieman vajaa kolmekymppinen kaunis nainen. Pitkä, hoikka ja hyvävartaloinen ulkoiselta olemukseltani. Olen myös erittäin seksuaalinen ihminen ja paljon sen tarpeessa. Olen nykyisessä suhteessani joutunut jo antamaan periksi ajatukselle, että seksiä meidän taloudessa harrastettaisiin viikkoa useammin. Tällä hetkellä aikaa viime kerrasta on jo kulunut lähes kuukausi.
Minulle seksi on suhteessa etenkin rakkauden osoittamista, jotain sellaista mitä ei muiden kanssa jaeta, tietysti siihen liittyy myös pitkälti se, että säännöllinen usein toistuva seksi pitää yleensä ajatukset koossa ja mielen virkeänä :) Tällä hetkellä olo onkin jotain aivan muuta..
Olen koittanut puhua asiasta puolisoni kanssa, mutta en saa mitään vastauksia. En tiedä onko vika minussa, vai eikö häntä muuten vaan haluta. Minulle kelpaisi tällähetkellä jo kuka tahansa vastaantulijakin. En kuitenkaan halua lähteä aidan toiselle puolelle hakemaan ongelmaan ratkaisua ulkopuolelta, koska todella pidän miehestäni. Tilanne on vaan niin vieras minulle.
Onko jollain kokemusta vastaavasta, ja mahdollisesti jotain omia kertomuksia siitä, miten ongelman on mahdollisesti saanut ratkaistua? Onko mahdollista saada mies käyttäytymään taas aktiivisemmin? Miestäni varmasti jo vaivaa koko asia sen vuoksi, että minä jatkuvasti "vingun" senksi perään perään.. mutta olen kokeillut jo kaikki keinot mitä osaan hyvän ja pahan välillä, eikä mikään tunnu auttavan. Onko minun vaan totuttava tähän mikäli päätän jatkaa yhteiseloa nyk. mieheni kanssa?
Minulle seksi on suhteessa etenkin rakkauden osoittamista, jotain sellaista mitä ei muiden kanssa jaeta, tietysti siihen liittyy myös pitkälti se, että säännöllinen usein toistuva seksi pitää yleensä ajatukset koossa ja mielen virkeänä :) Tällä hetkellä olo onkin jotain aivan muuta..
Olen koittanut puhua asiasta puolisoni kanssa, mutta en saa mitään vastauksia. En tiedä onko vika minussa, vai eikö häntä muuten vaan haluta. Minulle kelpaisi tällähetkellä jo kuka tahansa vastaantulijakin. En kuitenkaan halua lähteä aidan toiselle puolelle hakemaan ongelmaan ratkaisua ulkopuolelta, koska todella pidän miehestäni. Tilanne on vaan niin vieras minulle.
Onko jollain kokemusta vastaavasta, ja mahdollisesti jotain omia kertomuksia siitä, miten ongelman on mahdollisesti saanut ratkaistua? Onko mahdollista saada mies käyttäytymään taas aktiivisemmin? Miestäni varmasti jo vaivaa koko asia sen vuoksi, että minä jatkuvasti "vingun" senksi perään perään.. mutta olen kokeillut jo kaikki keinot mitä osaan hyvän ja pahan välillä, eikä mikään tunnu auttavan. Onko minun vaan totuttava tähän mikäli päätän jatkaa yhteiseloa nyk. mieheni kanssa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Oliko mies yhden kerran mies jo suhteen alkuvaiheessa? Vai aina valmis? Sehän kertoo jo paljon, mitä tuleman pitää.
Ihmisillä on erilaiset seksuaaliset tarpeet ja teillä taitaa olla niin erilaiset, ettei pitemmän päälle tuu mitään tuosta suhteesta, jos ette jonkinlaiseen tasapainoon pääse.
Voihan olla, että miehelläsi on jonkin muu ongelma (työstressiä?) tällä hetkellä, joka painaa mieltä eikä silloin seksikään huvita. Ja sehän on sitten tilapäisluonteinen ongelma.
Näitä miehiä on, jotka eivät ole seksuaalisesti kovinkaan aktiivisia eikä sille kai oikein mitään voi. Kun ei siihen auta mikään potenssilääkekään, koska se kai vaikuttaa vaan fyysisen nosteeseen, eikä päänsisäiseen haluun.
Voiko miehelläsi olla toinen nainen kuvioissa mukana?
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Ei ollut yhden kerran mies, vaan aivan toista maata. Pikkuhiljaa tahti on hiipunut. Läheisyys ei niinkään ole kadonnut ja kaikki muu sujuu paremmin kun koskaan voisi edes toivoa. Toista naista ei kierrossa ole. Koitan vaan saada jotain apuja siihen miten miehen saa puhumaan näinkin arasta aiheesta ilman, että hänelle tulee sellainen olo ettei ole tarpeeksi hyvä. Tuntuu vaan, että aina kun koittaa ottaa asian puheeksi, niin toinen menee ainakin hetkellisesti kauemmaksi. Halua löytyy minun puolelta ratkaista tämä ongelma ja päästä johonkin kompromissiin, sen verran erikoislaatuinen mies tämä tapaus on :)
Oma mieheni ei pitänyt koskaan omasta aloitteellisuudestani vaan hän itse halusi olla se aloitteellinen dominoiva osapuoli suhteessamme. Kun oma seksuaalisuuteni ja tahto tehdä alotteita alkoi vasta vajaa 40-vuotiaana löytyä lähes 20-vuoden yhteiselon jälkeen niin mies meni lukkoon. Kun olin aloiteellinen ja halukas seksiin niin kumppania ei enään kiinnostanut edes täysihoito ilman vaatimuksia vastapalveluksista. Kun sitten petissä mentiin jo pakkasen puolelle ja mies rupesi nähteni masturboimaan osasin jo odottaa muutakin kuin aviollista kylmyyttä. Avioerohan meille tuli ja miehellä oli jo valmiiksi katsottuna uusi nuori kiltti valloitettava nainen. Naisen seksuaalisuus ja halun aktiivinen osoittaminen kastroi joitain miehiä. Omani oli erittäin tarkka miehisyydestään ja omasta mielestään eriottäin macho.....!
Mun exmieheni oli vastaavanlainen, aika kylmä makuuhuoneen puolella. Tajusin lopulta mistä se johtui...
Hän oli mustasukkaista tyyppiä. Koska minäkin olen kaunis nainen ja muut miehet katselevat välillä minua "sillä silmällä", niin se kiusasi häntä niin, että se todella vei halut. Mielikuvituksessaan hän kuvitteli aina minut milloin kenenkin kanssa ja ajatteli minun sängyssä ajattelevan muita miehiä kuin häntä. Se jos joku syö miestä.
Onko miehesi siis mustasukkainen? Hankkiudu eroon semmosesta tyypistä, se kannattaa.
Aika identtinen on oma kokemukseni. Aluksi kaikki sujui hyvin ja olin tyytyväinen seksielämäämme. Muutimme yhteen ja seksi alkoi taantua. Tuntui ettei miestä haluta.
Aika oli raastavaa ja kamalaa. Ajatukseni risteilivät ja kehoni janosi kosketusta. Tilasin ajan seksuaaliterapeutillekin (en kyllä kokenut siitä sillä hetkellä mitään hyötyä). Ajatus ahdisti niin ettei työkään tuntunut enää sujuvan.
Sitten jotenkin väsyin, annoin periksi, en jaksanut enää odottaa/toivoa muutosta parempaan. Meni pari kuukautta ja huomasin, että mies on alkanut lähestymään minua yhä useammin. En kuitenkaan uskonut todelliseen muutokseen.
Tästä on nyt pari vuotta ja seksuaalisuutemme palasi kuin palasikin, vaikka en siihen ensin uskonutkaan. Tosin olen huomannut, että mieheni on juuri se "saalistaja", joka haluaa valloittaa, joten annan hänen ola se aktiivisempi osapuoli. Rakastan tätä miestä ja olen siinä valmis joustamaan. Ja se joustaminen on kannattanut. Miehen into palautui suht nopeasti ja on pysynyt yllä. Edelleenkin rakastelee kanssani useampana päivänä viikossa.
Kirjoitan tämän sinulle siksi, että aikanani kun täällä ja muualla etsin kohtalotovereita ja ratkaisuvinkkejä ongelmaan, useimpien ehdotus oli :Eroa! Yritin löytää edes yhden selviytymistarinan kuitenkaan sitä löytämättä. Löysin selviytymistarinan kuitenkin omasta elämästäni ja nautin suunnattomasti tästä parisuhteesta kaikilla tasoilla.
Taustana vielä sen verran, että aikanaan kokeilin myös "kaiken" miehen innostamiseksi. Oli asua, virikettä, hierontaa, flirttiä jne. Jälkeenpäin ajattelen että ehkä se vain ahdisti miestä (=taas pitäisi panna??Seksiäkö tuo vain minusta haluaa??)
Ajattelen että tuohon kaikkeen vaikutti varmasti monet muutokset elämässä. Miehen työssä oli tulossa muutoksia, muutimme yhteen, kummallakin oli lapsia ensimmäisestä avioliitosta kuvioon sovitettavana jne.
Tommy Hellsten kirjoitti joskus ajatuksen "Saat sen mistä luovut". Minusta se on ollut ihan abstrakti ajatus, mutta seksuaalisten haasteidemme kohdalla huomasin sen toimivan. Kun tuskaannuin yrittämään ja odottomaan, miehen halu sai tilaa kasvaa ja tulla esiin ilman vaatimuksen tunnetta.
En tiedä onko tästä sinulle mitään hyötyä, mutta kokemuksesta tiedän että elävä seksuaalisuus voi palata suhteeseen. Rakasta rauhassa!
meillä olen huomannut aivan saman ilmiön, et mitä enemmän mies on minusta vaistonnut, että odotan seksiä, niin sitä vähemmän tuntuu hän haluavan.
Huomasin myös silloin, kun vielä oli kuukautiset, että joka kerta, kun mulla ne oli, tuli hän aivan hulluna kimppuun, jolloin kuitenkin sai äkkilähdön.
Silloin kuitenkin tajusin, että elekieleni viestitti hänelle, että älä tule lähelle, jolloin hän oikein innostui.
siitä olen ottanut opikseni ja yrittänyt näytellä välinpitämätöntä, jopa ihan kiusannut häntä menemällä karkuun tai hellästi torjunut hänet, josta on seurannut entistä innokkampi yritys.
Myös sen olen vuosien mittaan todennut, että suhteestamme puuttuu ylä- ja alamäet. On aivan liian tasaista.
Kun ei ole kunnon riitoja, niin ei ole sitä hyvää sovintoseksiäkään.
Se on niin makeeta se sovintoseksi, ettei ole ihme, et ihmiset riitelee, niin paljon.
Eikö seksin pitäisi olla iloinen asia,eikä niin että lasketaan päiviä koska viimeksi.Alkaa tuntumaan koko ajatus pian ahdistavalta tällä lähestymistavalla ja mies saattaa hakea seksiä jostain muualta rennommissa merkeissä ja vapautuneemmassa tunnelmassa.
Olet kokeillut kaikki keinot"hyvän ja pahan väliltä" Ei kuulosta hyvältä,mitä se paha tässä tapauksessa tarkoittaakaan.
Taisit osua asian ytimeen kun sanoit,että sinulle seksi on rakkauden osoittamista,miehelle enemmänkin fyysistä.
Eli ei tarkoita sitä että mies lakkaisi heti rakastamasta,jos tulee pienikin tauko.
Miehesi saattaisi kaivata intohimon sytyttämiseksi jotain uutta,eikä kehtaa sitä kertoa.On ehkä rivien välistä joskus lukenut, ettet ole itse kiinnostunut samoista jutuista.
Oletko ihan varma, ettei hänellä ole toista ? On niin helppo järjestää nk. kokouksia, neuvotteluita ja työreissuja päivällä, joiden sisältö on ihan muuta kuin oletat. Ei edes tarvitse olla iltaisin tai öisin poissa.
Toisena mahd. voisi olla, et miehelläsi ei ole kaikki asiat ihan kunnossa (psyykkisesti tai fyysisesti). Ei vain ole osannut itsekään puhua niistä, eikä ehkä itsekään tunnista niitä oikein.
Elämää jo vähän enemmän kuin 30 v. nähneenä olen kokenut, että yhden kerran täällä vain ollaan, ja jos yhden miehen pihtaaminen ei tyydytä sinua, on aika tehdä asialle jotakin. Kun jokin asia vaivaa, älä jää märehtimään sen kanssa. Jos normaali keskustelu ei avaa toisen osapuolen suuta, kriisiytä tilanne siihen pisteeseen, että alkaa puhua. Entisellä tyylillä et ehkä halua /kykene jatkamaan, joten mitä hävittää sulla olisikaan ?
Meillä selitys vähentyneeseen seksiin löytyi,kun yllätin miehen pornoa katsomassa nyrkkikyllikki seurassaan.Se jos mikä vei minultakin halut kun selvisi,että vika oli minussa.
Ero on nyt vireillä...
jos sä sattumoisin olet tosissasi niin BUAHAHAAHA. VOi elämä teidän touhuja. Käy tosi sääliksi sun mies.
Ei kannata jäädä odottamaan ihmettä. Tilanne vain pahenee vuosi vuodelta. Olet vielä nuori nainen, löydät helposti miehen, joka on samalla aaltopituudella kanssasi myös seksuaalisesti. Jatkuva puutteessa eläminen vie kaiken ilon elämästä. Kerron kokemuksesta.
Minä olen reilu 30-vuotias, ihan viehättävä nainen. Mieheni on upea ja lihaksikas, hoitaa hommansa taloudessa hyvin, on hyvää seuraa ja muistaa minua usein.
Mutta kun tapasimme, olin hyvin seksuaalinen nainen. Mieheni taas on hieman rajoittunut, hän ei viitsi kokeilla juuri mitään ja on hieman tylsä ja itsekäs sängyssä. Lisäksi häntä haluttaa vain kausittain.
Olen itsekin muuttunut aika haluttomaksi. Olen silti päättänyt, että tyydyn tähän, sillä kaikki muu hyvä tyydyttää enemmän kuin nautinnollinen seksi. Hän sentään hieroo ja silittelee ja suukottelee minua alvariinsa, se on aivan mahtavaa.
tulee tekemään tiukkaa elää pelkän silityksen ja hieromisen voimalla... usko huviksesi!!!!
kolmisen vuotta avosuhteessa, jossa sekstailtiin ehkä kerran kuussa, joskus jopa harvemmin. Puhumisesta huolimatta asia ei ikinä korjaantunut. Siinä vaiheessa kun oli tulla hulluksi, tajusin, ettei kolmikymppisen naisen tarvitse elää kuin muumio. :-O
Parasta provoa mitä suomi24:lla on pitkään aikaan nähty.
Lisää tällaista:)
Ei voi olla totta että tämä sama ongelma on muillakin, luulin olevani tämän asian suhteen täysin yksin?! Aivan sama kuvio on meilläkin, ei tipu mieheltä suukkoja, hellittelyä ja seksiäkin hyvin harvakseltaan. Yksinäisyys repii välillä todella kovasti. Eikä asiasta kannata meillä puhua, tulee vaan vielä tiukempi umpikuja..
Tämä ei tietenkään auta eikä lohduta muita saman ongelman kourissa kamppailevia, mutta minua lohdutti se etten ole täysin yksin tässä suossa..!
Jos viestisi oli provo, se on hyvä ja monille varsin ajankohtainen.
Itse olin 16v suhteessa, jonka seksivaikeudet olivat mieheni korvien välissä. Kun otin eron, paljastui haluttomuuden ja kyvyttömyyden syyksi mustasukkaisuus. Kun lähestyin häntä, hän ajatteli, että minulla on ollut muita ennen häntä. Sikäli uskomatonta, että minulla on lapsi edellisestä liitosta.
Opin jo niiden vuosien aikana jopa tietyissä tilanteissa käyttäytymään siten, että hän ei olisi mustasukkainen. Uskomatonta pelleilyä minulta ja vain saadakseni huonoa rakastelua.
En usko, että yhdenkään miehen mieskunto on asia, jolle naisen tulee uhrata oma elämänsä ja onnensa. Jos mies ei halua selvittää asiaa, hän käyttää julmaa valtaa ja katselee sinun kiemurteluasi ja nauttii siitä. Pahimman laatuista vallankäyttöä. Kysy onanoiko hän, kun et ole paikalla.
Moi! Tekstisi oli kuin omaani ja haluan toivoa sinulle kovasti jaksamista. Olen seurustellut seitsemän vuotta avomieheni kanssa ja seksiongelmat alkaneet jo viisi vuotta sitten. Välillä olen jopa luullut, että tilanne on korjaantunut, kunnes taas... rakastetaan toisiamme ja mieheni ei petä, mutta sen sijaan urheilee tosi paljon. Tuskin itsekään jaksaisin sillä kuntoilumäärällä enää harrastaa seksiä. Tuntuu ihan älyttömän pahalta, enkä enää aikoihin ole tehnyt aloitetta, kun torjutuksi tuleminen satuttaa niin paljon. Aiheesta on puhuttu, mutta enää en jaksa edes puhua, kun siitä ei tunnu olevan mitään apua. Muuten suhteemme on toimiva ja mies on ihana, halii ja suukottelee ym. enkä todellakaan halua jättää miestäni sen takia, että seksi ei luista. Haluan toivottaa oikein paljon voimia ja jaksamista teille kaikille, jotka olette murtuneet miehen haluttomuudesta. Se todella syö naista!!