mikä on suunnilleen maksimi nopeus bavaria 44:lla jossa standardi rulla etu ja isopurje?
bavaria 44:n maksnopeus?
kollikoira
192677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ison aallon alamäkeä surffatessa purkkarin nopeus voi olla melkoinen. Sitäkö tarkoitat maksiminopeudella?
hetkellinen ja vähän pitempiaikanen maksnopeus kiinnostaa. Itse saimme vähän yli 9 soluma irti seilattaessa bavaa 44 kroatiassa..
on tietysti runkonopeus, joka ko veneellä on luokkaa 8,22 solmua. sivutuulessa sopivassa aallokossa ja tietsyti surffissa tuo nopeus voi ylittyä huomattavastikin. oman veneen runkonopeus 6 solmua ja gps:n mukaan huiput ilman spinnua jotain 9,5. slöörilegillä päässyt 6,5/7 solmun keskinopeuteen reilun 20 mpk:n matkalla. 44 bavarialla siis teoriassa jotain 10-12 mahdollista sopivalla purje/keliyhdistelmällä. ihanneolosuhteissa ehkä kovempaakin
eri tuuliolosuhteissa. Aallokon myötävaikutusta vpp:ssä ei huomioida. Surffinopeudet on muuten aika huimia noilla 6.5m transat-veneillä. Tuskin pysyisit Bav44:llä samassa vauhdissa.
riippuu tietty koneen koosta. Ja pitemmän matkan keskinopeus tyynessä taasen tankin koosta.
Purjeilla huiput myötäiseen 15-20 solmua, jos osaa ja uskaltaa ajaa, ja tuulta on sopivasti. Tunnin keskiarvot 5 solmua vähemmän. 24h keskinopeudet vielä toiset 5 solmua siitäkin pienempiä.
Säälittävällä 20-jalkaisella olen saanut parinkymmenen mailin matkalle 7,3 kts keskinopeuden, vanhan puolitonnarin nopeuden nousemaan sileässä vedessä yli 8 kts ja surffissa VDO:n mittarin tappiin, joka oli 12 kts:ssa. Kolmevartterin huiput ovat nousseet yli 15 kts. Nuo ovat kaikki luotettavia havaintoja, lähteenä vähimmillään hyvin kalibroitu loki reippaalla vaimennuksella.
Se niistä maksiminopeuksista. Niitä on hauska tehdä ja painaa mieleen, mutta normaalin purjehduselämän kanssa niillä ei tietenkään ole mitään tekemistä. Kaikki suunnitelmat tehdään edelleen perustuen 5 kts keskinopeuteen, joka yleensä pätee hyvin.
Max. nopeushan on vapaa pudotus.
Maan vetovoima vetää ja ilmanvastus jarruttaa.
Veikkaisin n. 160 solmua.
ylioptimistista. Bavariaan kohdistuva painovoima on suuruusluokaltaan 100*laskuvarjohyppääjän painoon verrattuna. Poikkipintaa alle 100* makuuasentoiseen hyppääjään nähden, mutta selvästi enemmän pääedellä syöksyvään nähden. Nopeuden täytyy olla siis jotain näiden välistä, sillä erot ilmanvastuskertoimissa eivät ole isoja. Siis 160km/h ... 200 km/h. Solmuina puolet noista arvoista.
Sillä on näet pienempi ilmanvastus.
Tämän jälkeen runko lepattaa tuulen mukana kuin löysä purje.
näistä? Veikkaan Balticia, kun siinä oli ehkä suurin bulbi.
Sweden Yacht 70, Paper Moon, ARC-2003 Atlantilla
http://www.caribbeanracing.com/artman/publish/article_3 85.shtml
Sweden Yacht 42, Caliso, ARC-2005 Atlantilla
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20051101130243ywarc05.html
SuperMaxi, Skandia, Tasman Sea 2004
http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/04/sh1228/
Baltic Yacht, Martela, Atlantilla
http://www.boats.com/boat-articles/General News-121/Scuttlebutt Europe: January 20/18684.html
Rabin 41, Mazianna, Ranskan rannikolla, 2001(?)
(sivu poistettu netistä)
Alumiinivene 50 ft, Excalibur, Australia 2002
http://news.syd.ninemsn.com.au/article.aspx?id=77913
Fast 42, Moquini, Etelä-Afrikan edustalla
http://www.sundayindependent.co.za/index.php?fArticleId=3107423
Bavaria Match 42, Adrian merellä, 2005
http://www.morsko-prase.hr/2006/
Max Fun 35, Hooligan V, Englannin kanaalissa, 2007
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20070105125210ywnews.html
One Off 55 ft, Bounder, Englannin kanaali, 2007
http://media-newswire.com/release_1053245.html
Onpa se niiin herkkää edelleen. Aina joku tarjoamassa näitä samoja tapauksia. One-off raasereita, konttiin ajettuja ja kiveen ajettuja maalilla korjattuja. Ja joku arvoitukseksi jäänyt. Yksi tapaus noista tosin on siitä erikoinen, että kyse oli sarjavalmisteesta ja valmistaja vetäytyi täysin vastuusta ja syytti miehistöä kölin rikkomisesta, vaikka ongelmia oli useimmissa yksilöissä. No, MaxFun oli jonkinlainen sarjatuote, jopa 10 kpl valmistettu, mutta valmistaja huolehtikin kaikkien kölien vaihdosta.
Kahdessa tapauksessa muuten katkenneen bulbikölin teräsrakenteen oli tehnyt valmistaja, jolla ei ollut aiempaa kokemusta veneiden teosta. Toinen niistä oli perehtynyt paineastioiden valmistukseen.
Jonkinlaisia kisakäyttöön tehtyjä veneitä nuo on useimmat paria skandia lukuun ottamatta.
Sweden Yacht 70, Paper Moon, ARC-2003 Atlantilla
Cruiser, ei raaseri, kölin kiinnityksessä vuoto, lähetti maydayn, onnistui palaamaan Las Palmasiin
Sweden Yacht 42, Caliso, ARC-2005 Atlantilla
Cruiser, ei raaseri, köli irtoamassa, hylättiin merelle
Sweden Yachtin veneistä toisessa epäiltiin osasyyksi aiempaa karilleajoa ja korjausta, ei varma juttu.
SuperMaxi, Skandia, Tasman Sea 2004
Raaseri
Baltic Yacht, Martela, Atlantilla
Nykymittapuun mukaan kai nopea kisakäyttöönkin soveltuva cruiseri, köli nyt vaan putosi
Rabin 41, Mazianna, Ranskan rannikolla, 2001(?)
Köli irtosi, arvellaan osuneen johonkin kelluvaan esineeseen, konttiin, ei varmaa.
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
Siis lähes kuin Bavaria Match 42
Alumiinivene 50 ft, Excalibur, Australia 2002
4 kuoli kölin pettäessä, valmistus- ja asennusvirhe kölissä
Fast 42, Moquini, Etelä-Afrikan edustalla
6 kateissa / hukkunut kölin irrottua
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
Bavaria Match 42, Adrian merellä, 2005
1 hukkui, köli putosi, esitetty epäily aiemmasta kivelle ajosta
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
Max Fun 35, Hooligan V, Englannin kanaalissa, 2007
Cruiseri, köli putosi
One Off 55 ft, Bounder, Englannin kanaali, 2007
Köli vaan putosi
Taitaa olla niin, että köliongelmat tulee oleellisesti suuremmalla todennäköisyydellä pienissä sarjoissa valmistetuille. Bavarioita on valmistettu luokkaa 30.000 kappaletta, Match 42 malli, jota vain hyvin vähän. Kuten noita muitakin köliongelmaisia.
Nuo pikkusarjoissa tehtävät veneet on vaarallisia, kuten totesit, niissä voi kölin tekijä olla vailla aiempaa kokemusta asiasta. Varminta on pysyä suurten valmistajien suosikkimalleissa.
Nuo pikkusarjoissa tehtävät veneet on vaarallisia, kuten totesit, niissä voi kölin tekijä olla vailla aiempaa kokemusta asiasta. Varminta on pysyä suurten valmistajien suosikkimalleissa.
Toinen noista Sweden Yachts-tapauksista oli käytännössä korjaamatta jätetty kivelle ajo, toista tapausta en paremmin tunne.
Skandia, yhtä mieltä ollaan, one-off raaseri.
Martelasta jos cruiserin saa, pitää mielikuvitusta venyttää enemmän kuin äärimmilleen. Saksalaisen alihankkijan valmistamassa kölissä oli selvä valmistusvirhe, jonka takia kölipultit irtosivat rakenteesta. Puhdas one-off Whitbread-raaseri, vaikka sitä jälkeen päin kesytettiinkin cruiserimaisemmaksi.
Mazianna, yhtä mieltä ollaan, törmäys on faktaa, kohde vain epävarma.
Excalibur, syvän bulbikölin teräsosa katkaistu ja hitsattu taitamattomasti takaisin, one-off raaseri.
Moquini, primäärisesti raaseri, tapaus enimmäkseen hämärän peitossa.
Match 42 sarjatuotanto cruiser-racer, suunnittelu- ja tuotantovirhe, samat ongelmat lähes kaikissa yksilöissä.
Hooligan V, 10 kpl sarjan racer-cruiser, köli modifioitu bulbia kasvattamalla. Alun perin hyvin niukoille varmuuskertoimille laskettu kölirakenne, jota kölin valmistaja edelleen oleellisesti heikensi rakennemuutoksella.
Bounder, minulle tuntematon tapaus, one-off.
Lähinnä yhteinen piirre löytyy one-off raasereista, joissa marginaaleja on viety minimiin ja siihen yhdistetty valmistusvika. Se suosittu iso sarjavalmistaja vain kieltää edelleen virheensä ja vastuunsa ja sysää syyn purjehtijoille. Itse en sellaisen moraalin omaavan tekijän kanssa halua olla missään tekemisissä.
luettuani, taitaa olla vaan minunkin parempi siirtyä monirunkoihin, niissä ei kölin putoaminen/ hajoaminen ole minkäänlainen riski hengenmenolle.
Kaikki olivat syviä ja kapeita eväkölejä!
Mitä yhteistä on tavallisimmissa peräsinvaurioissa? Lapioperäsin!
Mikä on tavallisin vaurio pohjakosketuksissa? Eväköli ja ruonkovaurio sen takanurkkaan. Ja peräsinvauriot myös. Syvä lapioperäsin on altis kolhuille.
Jos haluat turvallisemman köli- ja peräsinrakenteen, harkitse toisen tyyppistä ratkaisua matkapurreksi. Niitäkin on, mutta ei meidän venemessuilla.
Monirunkoveneissä ei todellakaan ole samoja ongelmia. Sekin on turvallinen vaihtoehto - jos tykkää.
En ole nähnyt venemessuilla tyypillistä tapausta tuosta edellä olleesta listastakaan. Vai montako venettä on sattunut silmään, jossa vaikkapa Max Fun 35:n tapaan olisi 1,5 m syvä evä, jonka jänne on 550 mm ja paksuus 75 mm, päässä 1,5 t T-bulbi?
Jo yhdessä aiemmassa keskustelussa puhuttiin peräsinrakenteista ja todettiin, että niin lapioperäsimet, skegilliset kuin kölin reunaan saranoidutkin ovat pettäneet. Vastaavasti niitä kaikkia rakenteita löytyy kaiken järjellisen kestävinä. Mikään peräsin taas ei kestä törmäyksiä.
Monirungoissa vastaavasti löytyy hajalle ja nurin ajettuja. Eivätkä monirunkojen peräsinratkaisut ole monoja kummallisempia.
Mikään konsepti yksin ei takaa turvallista ja kestävää lopputulosta ja toisaalta kaikki variaatiot saadaan kestämään hyvin toteutettuina. Se, mikä tekee ostajan elämän vaikeaksi on ennen kaikkea se, että kaikki vahvan näköinen ei ole sitä.
Pitäisikö muuten listaan lisätä se Navigaressa esitelty Guy, josta köli ruostui irti? Ja pitäisikö rautakölit sen takia julistaa vaarallisina pannaan?
purjehdusretkien turvallisuutta. Ei kannata unohtaa merimiestaitoa eikä fyysistä ja henkistä kuntoakaan. Kaikkia tarvitaan ja kaikissa on yksilökohtaisia eroja niinkuin on erilaisissa venetyypeissäkin!
Hyvä sittenkin, että eri veneiden rakenteellista heikkouksista keskustellaan ja ruvetaan funtsimaan asioita kriittisesti.
alkaa. Siis noin 90 km tunnissa rekan lavetilla. Rajotin estää suuremmat nopeudet EU:n alueella. Mitä muuta haluat tietää?