Kalevan viikkoliitteesä selvästikin yritettiin ruotia vl-lestadiolaisuuden aiheuttamia traumoja ja ahdistuksia joita lapset joutuvat kokemaan tämän uskonnon vaikutuspiirissä.
Itse olen jo aikuinen ja kasvanut vl-perheessä tuolloin paljon puhutulla 1970 luvulla.
Silloin koti tarjosi paljon hyvää esim. ei alkoholinkäyttöä kotona mutta myös erityisen paljon pahaa.
Sen pahan uskovaisiin koteihin toivat jyrkän linjan saarnamiehet jotka hirveillä puheillaan tuhosivat monen lapsen, taivaan taimen lapsen uskon jo lapsuudessa(sellaiselle viattoman lapsen uskon tuhoajalle raamattu lupaa myllynkiven kaulaan.)
Paljon julkisuuttakin saanut vl-lestadiolaisuuden tv-kielto rajasi -70 luvulla eläneet vl-lapset normaalin kouluopetuksen ulkopuolelle ja samalla myös antoi aivan tarpeettoman pilkkakirveen lapsien keskelle koulumaailmaan. Epäraamatullinen tv-kielto johti kaikessa karmeudessaan myös jonkinlaisen suhteellisuuden tajun vääristymiseen lapsenmielisen uskon omaavien, Saara äidin neuvoja tottelevien vl-vanhempien keskuudessa.
Jokainen fiksu ihminen voi päätellä kumpi on pahempi synti, naapurin TV:stä katsottu lastenohjelma pikkukakkonen vaiko lapsen fyysinen kurittaminen, alistaminen ja hädän tunteen aiheuttaminen ja kodin turvallisen ilmapiirin rikkominen.
Saarnamies saarnaa rauhanyhdistyksellä: "Synti on tullut luvalliseksi, itse perkele tuodaan kotiin kun hankitaan sontaluukku sinne talonnurkkaan. Sieltä se sielunvihollinen kurkistelee televisioruudusta kiljuvan jalopeuran tavoin."
Kun lapsi jää sitten kiinni synnistä että on naapurissa katsonut televisiota kurittaa isä tai äiti lapsen hyvin ja vannottaa lapsella sen olleen viimeinen kerta kun katsoo televisiota.
Tämä tv-kielto on vain yksi esimerkki siitä järjettömyydestä ja pahasta jonka vaikutuspiirissä tuhannet lapset joutuivat elämään ja kaikki olivat voimattomia uskonnollisen vallanväärinkäytön edessä.
Se ei pidä paikkaansa etteikö näistä hoitokokouksista ja muistakin häpeää ja traumoja aiheuttavista asioista olisi keskusteltu, mutta ne keskustelut ovat yleensä käyty luotettavien hyvien ystävien seurassa, poissa julkisuudesta ja poissa rauhanyhdistysten seurakuntailloista.
Itse olen jo aikuinen ja kasvanut vl-perheessä tuolloin paljon puhutulla 1970 luvulla.
Silloin koti tarjosi paljon hyvää esim. ei alkoholinkäyttöä kotona mutta myös erityisen paljon pahaa.
Sen pahan uskovaisiin koteihin toivat jyrkän linjan saarnamiehet jotka hirveillä puheillaan tuhosivat monen lapsen, taivaan taimen lapsen uskon jo lapsuudessa(sellaiselle viattoman lapsen uskon tuhoajalle raamattu lupaa myllynkiven kaulaan.)
Paljon julkisuuttakin saanut vl-lestadiolaisuuden tv-kielto rajasi -70 luvulla eläneet vl-lapset normaalin kouluopetuksen ulkopuolelle ja samalla myös antoi aivan tarpeettoman pilkkakirveen lapsien keskelle koulumaailmaan. Epäraamatullinen tv-kielto johti kaikessa karmeudessaan myös jonkinlaisen suhteellisuuden tajun vääristymiseen lapsenmielisen uskon omaavien, Saara äidin neuvoja tottelevien vl-vanhempien keskuudessa.
Jokainen fiksu ihminen voi päätellä kumpi on pahempi synti, naapurin TV:stä katsottu lastenohjelma pikkukakkonen vaiko lapsen fyysinen kurittaminen, alistaminen ja hädän tunteen aiheuttaminen ja kodin turvallisen ilmapiirin rikkominen.
Saarnamies saarnaa rauhanyhdistyksellä: "Synti on tullut luvalliseksi, itse perkele tuodaan kotiin kun hankitaan sontaluukku sinne talonnurkkaan. Sieltä se sielunvihollinen kurkistelee televisioruudusta kiljuvan jalopeuran tavoin."
Kun lapsi jää sitten kiinni synnistä että on naapurissa katsonut televisiota kurittaa isä tai äiti lapsen hyvin ja vannottaa lapsella sen olleen viimeinen kerta kun katsoo televisiota.
Tämä tv-kielto on vain yksi esimerkki siitä järjettömyydestä ja pahasta jonka vaikutuspiirissä tuhannet lapset joutuivat elämään ja kaikki olivat voimattomia uskonnollisen vallanväärinkäytön edessä.
Se ei pidä paikkaansa etteikö näistä hoitokokouksista ja muistakin häpeää ja traumoja aiheuttavista asioista olisi keskusteltu, mutta ne keskustelut ovat yleensä käyty luotettavien hyvien ystävien seurassa, poissa julkisuudesta ja poissa rauhanyhdistysten seurakuntailloista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kaleva riittää ja moni ei uskomassa olevakin on ilman traumoja ilman televisiota, ei siinä lpset tai muut kärsi päinvastoin.
Televisiosta tulee paljon hyviä ohjelmia. Oma kapea näkökulma laajenee, kun katsoo luonto ohjelmia, dokumentteja, ajankohtaisohjelmia ja uutisia vain nyt muutamia mainitakseni.
Se on valinta kysymys mitä sieltä TV:stä katsoo.
Kanavaa voi vaihtaa tai sulkea TV:n.
Pakottaako joku teitä katsomaan niitä ohjelmia, joita ette halua katsoa ? ? ?
Ymmärsitköhän nyt väärin? Ei tässä kirjoituksessa ollut kai kyse siitä mitä hyvää televisiosta tulee. Vaan siitä mitä pahaa seuraa kun televisio kielletään. Itsekin olen koulussa kokenut tuon kiusaamisen ja vanhempien ankaruuden näissä asioissa.
Kenelle vastasin olisit ymmärtänyt kirjoitukseni.
http://www.mll.fi/ajankohtaista/kannanottoarkisto/?x41070=46900
Minusta "tämän maailman oppi" eri medioista on huomattavasti fiksumpaa kuin SRK:ssa noudatettava 60-luvun maanviljelijä-saarnamiesten oppi.
Minä ainakin arvostan testikuvaa.
Juuri tuosta on kysymys: Televisio=synti. Tämä määrittely ei ole Raamatun mukainen, vaan SRK:n. Kun SRK pitää TV:tä "saatanan sontaluukkuna", niin jostain syystä kouluTV ei olekaan saman määrittelyn alaisena. Eihän se ihmispoloinen voi tietää, että (TV)saatana pitää koulussa ymmärtää kaveriksi ja kotona sielunviholliseksi. Varmaan opettajan auktoriteetillä se saatanakin pakenee sieltä kuvaputkesta!
Sittemminhän määrittely muuttuikin, ettei se luukku, vaan luukusta näkyvät ohjelmat..! Kas, kun ei sanomalehteä kielletä epäsopivien kirjoituten takia, jotka esim. tuovat 70-80 luvun tapahtumia esille?
Lasten pitäisi sitten vielä osata selitää asia koulukavereille!
Jota huonoimpaan saumaan syntyneet lapset jouituivat kestämään toistakymmentä vuotta? Miksi ihailet hoitokokousjulmuutta?
Ei TV yksinään, mutta muutenkin ulkokohtaiset säännöt vl:ssa joilla ei ole mitään tekemistä itse Jumala uskon kanssa, ovat aiheuttaneet varmasti paljon pahaa.
Yksilöllinen ajattelu yksinkertaisesti on kiellettyä. Jos ei mene ryhmä-ajattelun mukana, on "joutunut syntiin" ja "maailmasta on tullut rakkaampi". Se on niin käsittämätöntä oppia, että ihminen joka oikeasti alkaa ajatella itse, harvoin jää tuohon joukkoon.
Yksi vaihtoehto on tukahduttaa itsensä ja toistaa sylttäävän nauhurin tavoin yleistä oppia.
Ja edelleenkin niitä risuja kuulemma käytetään... niin kuin Leo kirjoitti joskus pakinassaan, joka kuulemani mukaan vahingoissa pääsi lehteen vastoin päätoimittajan linjausta (elikä siis virallista linjausta?). Tuota ei silti oikaistu... noita vanhoja papparaisia jotenkin kai palvotaan ja heille ei uskalletan sanoa mitään. Se siitä avoimuudesta taa.
muistan kun itse pentuna olin naapurissa katsonut tv:stä lasten ohjelmia.
Kotiin mennessä kyselin sisareltani, että näyttääkö silmäni siltä että olisin katsonut tv:tä, ovatko ne laatikon muotoiset? hekoheko.
Kotona oli opetettu, että silmistä näkee jos on katsonut tv:tä.
Minusta jutun sisältö on laajempi kuin pelkkä sinänsä oikein esille otettu televisioasia. Siinä yksi nuorenpolven vlteologi raikkaasti ohjaa pohtimaan suhdetta muihin ihmisiin ja erityisesti muihin uskontoihin. Hän korostaa perheiden (vanhempien)vastuuta lasten kasvatuksessa ja erityisesti sivistyneeseen käytökseen ohjaamisessa. Teatterissa käynti saa myös virallisesta doktriinista poikkeavan tulkinnan (tuskin hän tällaista kommenttia esittäisi, jos ei sitä myös oikeana pitäisi "Esimerkiksi teatterikäynnit ovat kasvatuksellisesta näkökulmasta toisinaan paikallaan"). Lukisin tämän kolmanneksi nuorten vlteologien ulostuloksi suhteessa viimeaikaiseen viralliseen linjaan (fundamentalistijuttu, KUA johtajan haastattelu Vantaan paikallislehdessä ja tämä). Saapa nähdä mihin tämä johtaa..
Pekka Asikainen on siis vl. Ilmankos blastus Mopin palstalla puhuikin Pekka-veljestä.
Uutta "kielimurretta" vl:n suusta tämä: "Happi loppuu, jos nähdään vain oman joukon erinomaisuus." Mutta silti Bono näkisi, että samalla puolella Pekka-velikin on kuin Voittonen ja Hautamäki.
Ota noista selvää! Heikki Saaren aikana kaikki oli niin yksinkertaista.