Kuten nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on saanut piirteitä, jossa itse politiikan sisällöstä ei juurikaan keskustella, vaan keskustelua hallitsevat pikemminkin ;
-mitä Suomen perustuslaki sanoo ulkopolitiikan johtamisesta,
-onko Suomi liittoutumaton vai liittoutunut,
-ketkä saavat keskustella ulkopolitiikasta
-pitääkö ministereiden puheet tarkastaa etukäteen (entä presidentin)
-jne, jne
Nämä keskustelupalstat ovat sitten omaluku sinänsä –kaikessa yltäkylläisessä viisaudessaan ja ehdottomassa oikeassa olemisen pätemisessä ja ties missä sitten melko ala-arvoisessa loan heitossa.
Voisiko itse kukin alkaa pohtia, mitä tämä laaja turvallisuuskäsite pitää sisällään muuttuvassa maailmassa ja lähestyisi i sitä kautta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjanvedon tarpeita tulevaisuudessa. Avitan pikkuisen aihealueita; EU:n asema jatkossa, EU:n turvatakuut, kehitys Suomen lähialueilla, transatlanttinen kehitys ja NATO , globaali maailmantalous ,maapallon väestön kehitys, energia- ja elintarvikesaatavuus, raaka-aineiden hinnankehitys, ympäristö- ja ilmastokehityksen tuomat vakavat haasteet, oman maamme sisäinen kehitys ja elintason ylläpitäminen muuttuvissa olosuhteissa jne, jne
Nykyinen turvallisuuspoliittinen selonteko
ei pysty enää vastaamaan kaikkiin näihin kysymyksiin.
Lopuksi aikajana Suomen kehityksestä ja faktaa, mitä nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa sanotaan, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutunutta.
Haasteellista keskustelun jatkoa kaikille lukoille !
Historiamme aikajana
http://geocities.com/suomenhistoria/historia/aikajana.htm
Itsenäistyminen
http://geocities.com/suomenhistoria/historia/historia/itsensis.htm
Suomi 90 (on Suomen juhlavuosi)
http://www.suomi90finland.fi/etusivu/fi.jsp
Sinivihreän hallituksen hallitusohjelmasta:
”Suomi toimii aktiivisesti osana kansainvälistä yhteisöä kantaen osansa maailmanlaajuisesta
yhteisvastuusta ja huolehtien omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
Tärkeitä kysymyksiä ovat mm. globaalissa turvallisuudessa, ympäristössä ja talouden
työnjaossa tapahtuvat muutokset.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin,
vahvaan vaikuttamiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tehokkaaseen
monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen.”
---
Hallitus syventää transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa
politiikan, talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta.
---
Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laajan
turvallisuuskäsitteen pohjalta. Hallitus asettaa selonteon valmistelun tueksi parlamentaarisen
seurantaryhmän. Selonteon yhteydessä määritellään puolustusvoimien
kehittämislinjat ja voimavarat pitkällä aikavälillä. Samalla tulee selvitetyksi
mm. EU:n turvatakuiden sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen
vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan Suomen sotilaallista asemaa. Hallitus
toimeenpanee vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon päätökset.
---
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on saanut piirteitä, jossa itse politiikan sisällöstä ei juurikaan keskustella, vaan keskustelua hallitsevat pikemminkin ;
-mitä Suomen perustuslaki sanoo ulkopolitiikan johtamisesta,
-onko Suomi liittoutumaton vai liittoutunut,
-ketkä saavat keskustella ulkopolitiikasta
-pitääkö ministereiden puheet tarkastaa etukäteen (entä presidentin)
-jne, jne
Nämä keskustelupalstat ovat sitten omaluku sinänsä –kaikessa yltäkylläisessä viisaudessaan ja ehdottomassa oikeassa olemisen pätemisessä ja ties missä sitten melko ala-arvoisessa loan heitossa.
Voisiko itse kukin alkaa pohtia, mitä tämä laaja turvallisuuskäsite pitää sisällään muuttuvassa maailmassa ja lähestyisi i sitä kautta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjanvedon tarpeita tulevaisuudessa. Avitan pikkuisen aihealueita; EU:n asema jatkossa, EU:n turvatakuut, kehitys Suomen lähialueilla, transatlanttinen kehitys ja NATO , globaali maailmantalous ,maapallon väestön kehitys, energia- ja elintarvikesaatavuus, raaka-aineiden hinnankehitys, ympäristö- ja ilmastokehityksen tuomat vakavat haasteet, oman maamme sisäinen kehitys ja elintason ylläpitäminen muuttuvissa olosuhteissa jne, jne
Nykyinen turvallisuuspoliittinen selonteko
ei pysty enää vastaamaan kaikkiin näihin kysymyksiin.
Lopuksi aikajana Suomen kehityksestä ja faktaa, mitä nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa sanotaan, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutunutta.
Haasteellista keskustelun jatkoa kaikille lukoille !
Historiamme aikajana
http://geocities.com/suomenhistoria/historia/aikajana.htm
Itsenäistyminen
http://geocities.com/suomenhistoria/historia/historia/itsensis.htm
Suomi 90 (on Suomen juhlavuosi)
http://www.suomi90finland.fi/etusivu/fi.jsp
Sinivihreän hallituksen hallitusohjelmasta:
”Suomi toimii aktiivisesti osana kansainvälistä yhteisöä kantaen osansa maailmanlaajuisesta
yhteisvastuusta ja huolehtien omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
Tärkeitä kysymyksiä ovat mm. globaalissa turvallisuudessa, ympäristössä ja talouden
työnjaossa tapahtuvat muutokset.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin,
vahvaan vaikuttamiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tehokkaaseen
monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen.”
---
Hallitus syventää transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa
politiikan, talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta.
---
Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laajan
turvallisuuskäsitteen pohjalta. Hallitus asettaa selonteon valmistelun tueksi parlamentaarisen
seurantaryhmän. Selonteon yhteydessä määritellään puolustusvoimien
kehittämislinjat ja voimavarat pitkällä aikavälillä. Samalla tulee selvitetyksi
mm. EU:n turvatakuiden sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen
vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan Suomen sotilaallista asemaa. Hallitus
toimeenpanee vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon päätökset.
---
Vastaukset 9
Vanhimmat
Halonen pilasi arafathenkisellä puheellaan suhteet USAhan. Puhe ei ollut Suomen virallinen linja vaan ainoastaan Halosen USA-vastainen manifesti.
tekstiä söör allulta, johon olemme vuosikausia jo tottuneet.
Kun söör allu vaati toistakymmentä vuotta sitten kuntaremonttia, on se tänä päivänä totta.
Hänen vaatimuksensa elintarvikeomavaraisuudesta alan ymmärtää vasta nyt, kun alkaa tihkua kokoajan tietoja maailmanmarkkinahintojen rajuista muutoksista.
Mutta kaikkien poliitisesti herkullisin vaatimus- jo legendaarinen-, on hänen vaatimuksensa länsimaisisista puolueoloista. Tämä ulkopoliittinen keskustelu on toden totta todistanut söör allun vaatimuksen -tässäkin asiassa- oikeaksi.
Jyrä Häkämiehen kuuluisaksi tullut puhe?
"Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin...."
>>>Voisiko itse kukin alkaa pohtia, mitä tämä laaja turvallisuuskäsite pitää sisällään muuttuvassa maailmassa ja lähestyisi i sitä kautta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjanvedon tarpeita tulevaisuudessa.
Häkämiehen puhetta.
Kerro, mitä muuta hän sanoi ?
että ruuti pitää pitää kuivana?
Yhden erinomaisen viestin sisältökeskusteluun toi Tarja Cronberg eilen Tampereella pitämässään puheessaan:
http://www.vihrealiitto.Fi/node/2405
Puheesta paistoi ylivertainen elämän-, tiede- ja työkokemus.
Tutustkaa itse:
http://www.tarjacronberg.net/content.php?content=tiede
Cronberg nosti ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohdiksi esille ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuuden.
Niin kauan kun 800 miljonaa lähimmäistämme kärsii jokapäiväisesta ravinnonpuutteesta, eivät nuo kaikkein tärkeimmät arvot ole kunnossa.
Miten olisivatkaan kun asevarusteluun käytetään joka vuosi maailmassa 800 mrd. dollaria ja kehitysapuun vain 60 mrd. dollaria.
Käsityksemme turvallisuuteen kohdistuvista uhista on muuttunut. Ei vain suurvaltasodan uhka ole väistynyt, vaan ylipäätänsä perinteisten valtioiden välisen sodan todennäköisyys on vähentynyt, joskaan ei kokonaan poistunut. Syynä tähän on se, ettei voimankäytöllä ole enää saavutettavissa sellaisia etuja kuin ennen kuviteltiin. Aseisiin turvautuminen ei yksinkertaisesti ole enää viisas vaihtoehto.
Perinteisten uhkakuvien tilalle ovat nousseet uudentyyppiset uhat, joiden seurauksena on alettu puhua ns. laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhista. Ne muodostavat suuren haasteen maailmassa, jossa niin kansallisest puolustustavoitteet kuin kansainvälinet turvallisuusjärjestelmät on perustettu valtioiden välisten sotien uhan varalle.
Näitä uusia, tai peremminkin entistä viisammin huomioon otettuja uhkia ovat ympäristön pitkävaikutteinen heikkeneminen tai siitä johtuvat äkilliset ympäristökriisit, ihmisperäiset luonnon katastrofit, etnist konfliktit, eri uskontojen yhteentörmäykset, rajat ylittävä järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa, HIV/Aidsin tapaiset kulkutaudit jne jne
Vääjäämättä etenevä ilmaston muutos on ihmiskunnan suurin haaste.
FAO:n asiantuntija kertoi televisiossa viimeksi tänään, että pahimmillaan se voi aiheuttaa elintarviketuotannon puolittumisen.
http://www.stara.fi/?p=4131
Ja mikä dragikoomisinta - näiden uhkien torjumisessa ei tarvita sitä ensimmäistäkään "kalashnikovia"
On kysymys paljon vakavammista asioista kuin arvaammekaan.
Jos kokoomus on sitä mieltä, että asiat ei ole reilassa, niin eikö se kuulu heidän sanoa, miten ne korjataan. Kritiikkiä osaa jokainen esittää.
Odottavat ilmeisesti, että joku, vaikkapa rivikansalainen heittäisi viisastenkiven, mihin saisivat tarttua.
Ettei sinunkaan pääsi kipeydy noin paljoilla murheilla, yritän avittaa; ei näihin kaikkiin luettelemiisi solmuihin ole taikuriratkaisua. Niiden kanssa eletään ja aikanaan ratkaisu löytyy, hyvä tai vähemmän.
Ainakin moni tekee tosissaan työtä sen eteen.
"Voisiko itse kukin alkaa pohtia, mitä tämä laaja turvallisuuskäsite pitää sisällään muuttuvassa maailmassa ja lähestyisi i sitä kautta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjanvedon tarpeita tulevaisuudessa."
mie luppaan hunteerata nuukasti tätä parakraaffia ja tulen esittähmän mielipitheeni ihan kaikesta. häätyy vain ensin saaha lophun nämä juoksevat asiat.
Voi olla, että kannanotot ei aina ole 96. artiklan mukasia, mutta varottasin siitä huolimatta aliarvioimasta näitä mielipitheitä, vaikka son tosi, että osa on ko juosten kustu. kannattaa söörin ottaa kuitenki huomihhon, että tämä on osaksi sitä mooltolkkia, jota häätyy aina käyä...ettei kyllästy.
mie pallaan ko kerkeän...