Oon nyt ollut vaihtarina Paraguaissa kaksi kuukautta, ja oon huomannut etta paino on noussut mukavat 5 kiloa. Mulla on ollu paha syomishairio aikaisemmin, mutta toivuin siita. nyt oon huomannu etta bulimia on alkanu kummittelemaan takaraivossa pahastikin tasta painonnoususta, ja tuntuu etta kaikki hajoaa kasiin. Ennenkuin tulin tanne, mun elama oli hallussa ja harrastin terveellisesti liikuntaa ja soinkin hyvin. Nyt on alkanut masentaa ihan sikana se etten paase niin helposti lenkille tai salille kuin Suomessa ja oon alkanu purkaa sita syomiseen...Haluaisin niin kovasti olla tassa maassa mutta en ole onnellinen koska minulla ei ole sita vapautta ja hallitsemisen tunnetta mita minulla muistaakseni jossain hamassa menneisyydessa oli.. On tullu myos fiiliksia etten kesta koko loppu vaihtarivuotta taalla, koska oon alkanu saamaan pahoja ajatuksia syomattomyydesta jne... Tuntuu etta paras vaihtoehto tassa vaiheessa olis menna vaan suosiolla takasin Suomeen... Kuulin eraan tarinan etta yks vaiharitytto ei ollu syony mitaan kahteen viikoon ja se lahetettiin kotimaahansa takasin... Toimin AFS:n kautta (Another Fat student:D) ja haluaisin kuulla etta onko muilla entisilla vaihtareilla ollu samanlaisia kokemuksia painon ja etenkin syomihairioiden kannalta? Anteeksi jos tekstini on ehka haitusen sekava mutta tassa vaiheessa suomen kieleni alkaa kadota aika kiihtyvaa tahtia :D kiitos vastanneille! Gracias por tus respuestas!
Vaihtarivuosi
Takkunen
3408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
moikka.. mulla kehkeyty syömishäiriö vaihtarivuoden aikana.. ois kiva vaihdella ajatuksia, onko sulla mailia?
[email protected], aika ilmeinen.. Olis kiva tosiaan vaihtaa ajatuksia, tuntuu etta paa rajahtaa ku ei voi puhua tasta...
Olin vuosia sitten vaihtarina Pohjois-Amerikassa ja olin jo sairastunut anoreksiaan kun lähdin vaihtariksi. Kukaan vaan ei vielä silloin huomannut mitään että olin sairas.
No sitten ekaksi sitä meni shokkiin ruuasta, koska tunnetusti siellä oli ruokavalio/valikoima iham perseestä. Suomessa kun olin tottunut terveelliseen ruokavalioon.
No mulla tilanne vaan paheni koko ajan ja paino tippui ja sittenhän se sairauskin tuli esiin.
Mulle se vuosi oli yhtä hevettiä, mutta ylpeys oli niin kova etten halunnut lähteä kotiin kesken kaiken. Olihan se kamalaa ruuan piilottelua yms kikkailua koko vuosi. Mut uhattiin lähettää kotiin mutta koko ajan vannoin, että alan syömään, mutta todellisuudessa en edes halunnut syödä. Tosin jossain vaiheessa se meni siihen että aloin tilaiuuden tulleen oksentaa kaiken mitä olin syönyt. Jos nyt saisin palata takas ajassa niin en olis ikinä lähtenyt vaihtariksi, jos olisin tiennyt miten mun käy. Mutta toisaalta sain mä myös mukavia kokemuksia sen vuoden ajalta.
Mutta aikaa on jo kulunut siitä paljon ja sairas oon edelleenkin...tuskin paranen koskaan, mutta yritä pärjätä, vaikka hammasta purren, niin tein minäkin!