SENSUURI PETTI

Kuten oppi-isänsä Muhamed,merkit viittaisi siihen suuntaan.

Maila-Katriina Tuominen:

Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen

21.09.2007 - 16:02


Avaus | Suomeen perustetun islamilaisen puolueen puheenjohtaja Abdullah Tammi vaatii maahamme sharia-lakia, eläinten halal-teurastamista ja poikien ympärileikkauksia. Tavoitteena on Suomen islamilaistaminen. Suomessa ollaan jo niin suvaitsevaisia, että joulujuhlissakaan ei tohdita virsiä veisata. Maila-Katriina Tuominen toivoo, ettei monikulttuurisuuden huumassa sentään hyväksytä ihmisoikeuksia loukkaavia ja rikollisia tekoja.
Sharia-laki voimaan, muslimilapset pois koulujen musiikkitunneilta, halal-teurastaminen ja poikien ympärileikkaus laillisiksi! Siinäkö Suomen tulevaisuus?

Kenties, jos Suomeen perustetun islamilaisen puolueen puheenjohtajan Abdullah Tammen toiveet toteutuvat.

Uusi puolue ilmoittaa tavoitteekseen terveiden elintapojen edistämisen. Käytännössä se tarkoittaa alkoholijuomien poistamista kaupoista ja kioskeista, muslimilasten vapauttamista koulun musiikkitunneista ja liikuntatuntien uimahallikäynneistä.

Aikaa myöten tavoitteena on islamilaisen lain, sharian, saattaminen voimaan Suomessa. Tammen sanoin: "Se olisi mahtavaa!"

Puolueen pikaisesti kyhätyltä vaikuttava tavoitelista ei paljasta sitä, minkä puheenjohtaja on haastatteluissa peitetysti ilmaissut: pyrkimyksenä on Suomen islamilaistaminen. On syytä muistaa, että uuden puolueen perustajat ovat suomalaisia islamiin kääntyneitä - tai palanneita, kuten oikeaoppisesti sanotaan.

Tammi kannattajineen on tehnyt Helsingissä avointa lähetystyötä, ja hän on myös Islamin Aika -yhdistyksen jäsen. Kirkko&kaupunki -lehden jutussa (16.4.2007) kerrotaan, että viisi yhdistyksen suomalaismiestä lähtee Saudi-Arabiaan Medinaan opiskelemaan islamilaisessa yliopistossa. Opinnot kustannetaan saudirahoin!

Suomessa on uskonnonvapaus ja islamilaisella puolueella täydet toimintaoikeudet. Ainoastaan tavoitteet ihmetyttävät. Abdullah Tammi on antanut ymmärtää, että kaikki musiikki on pahaa, vain Koraanin resitoiminen on hyväksyttävää.

On suotavaa, että hän ja muut puolueen kannattajat tekevät mahdollisimman pian ja mahdollisimman monia matkoja maihin, joissa islam on valtauskonto. Yksikään Välimeren eteläpuolisista maista ei ole torjunut musiikkia. Sitä voi kuunnella radiosta, seurata televisiosta ja oppia musiikkikouluissa. Myös Lähi-idän maissa ja maailman väkirikkaimmassa muslimivaltiossa, Indonesiassa, on rikas musiikkikulttuuri, joka ei rajoitu pelkästään uskonnolliseen ylistykseen. Indonesian kouluissa lauletaan amerikkalaisia ja eurooppalaisia lauluja.

Iranin islamilaisessa tasavallassa eivät viralliset televisio- ja radiokanavat esitä musiikkia, mutta vanhalla persialaisella musiikkitraditiolla on kyllä tuntijansa.

Muslimeja on Suomessa noin 30 000. Suurin osa on sunnimuslimeja, shiialaisia on kymmenisen tuhatta. Läheskään kaikki eivät ole uskonnollisesti aktiiveja.

Suomalaisia islamiin palanneita eli kääntyneitä on tuhatkunta. Enemmistö heistä on naisia.

Vaikka uuden puolueen perustaja Abdullah Tammi määrittelee puolueensa sunnalaiseksi ja itsensä keskitien kulkijaksi, on hänen näkemyksissään kaikuja jyrkän puhdasoppisesta wahhabilaisuudesta. Sillä puolestaan ei ole isoa kannatusta Suomen suurissa, jo pitkään toimineissa islamilaisissa yhdistyksissä. Aatteen oppi-isät majailevat lähinnä Saudi-Arabiassa, mistä he järjestävät käännytysoperaatioita etenkin maailman kriisialueille, kuten Afganistaniin, Irakiin tai Venäjän Pohjois-Kaukasukselle.

Maassamme on tällä hetkellä toistakymmentä islamilaista yhdyskuntaa ja yli 30 islamilaista yhdistystä. Viime vuoden marraskuussa perustettu Suomen Islamilainen Neuvosto (SIN) on 14 eri järjestön keskustelufoorumi.

Nyt ihmetyttää, miksi Tammi ja hänen rinnallaan myös lähetystyötä tekevät käännynnäiset ovat halunneet perustaa puolueen, kun yhdistyksiä, yhdyskuntia ja yhteiselin on jo olemassa.

Suomeen on aina tultu, eikä maa ole koskaan ollut homogeeninen. Silti vasta vajaat kaksi vuosikymmentä on voitu puhua Suomesta maahanmuuttomaana. Arkipuheeseen ovat solahtaneet uudet käsitteet: maahanmuuttaja, etnisyys, monikulttuurisuus, kulttuurien välinen viestintä, toiseus.

Hälytyskellojen on syytä alkaa soida, kun puhutaan kunniamurhista, tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta, järjestetyistä avioliitoista, moniavioisuudesta.

Pitäisikö ne suvaitsevaisuuden nimissä hyväksyä, koska ne ovat osa joidenkin maahan muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä?

Yksiselitteisesti: ei.

Vaikka suvaitsevaisuuspuhe on läpäissyt suomalaisen yhteiskunnan, ei sillä voi oikeuttaa ihmisoikeuksia loukkaavia eikä rikollisia tekoja. Suomessa pätevät Suomen lait ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on ratifioinut.

Vaikka esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta ei ole nimeltä mainiten tuomittu Suomen laissa, rikoslaki tuomitsee ihmisen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Lain koura ylittää myös maan rajat, mikäli käy ilmi, että tyttö on lähetetty silvottavaksi Suomen ulkopuolelle esimerkiksi kesäloman aikana.

Niin sanotut kunniamurhat - oman suvun tyttöjen surmat kostoksi esiaviollisista suhteista - ovat raskaita rikoksia, samoin verikosto. Vanhempien tai sukujen sopimat avioliitot ilman avioituvien suostumusta eivät kuulu suomalaiseen käytäntöön, ja ne ovat myös YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vastaisia (16. artikla).

Suvaitsevaisten suomalaisten on vaadittava ihmisoikeuksien nimissä näiden asioiden kieltämistä kaikkialla - myös niissä muslimimaissa, joissa ne ovat voimassa.

On hätävarjelun liioittelua, jos suomalaisissa kouluissa ei saa laulaa kevätlukukauden päättäjäisissä suvivirttä eikä joulun alla joululauluja, koska jotkut maahan muuttaneet saattavat pitää perinnettä sopimattomana. Tällainen "hienotunteisuus" kääntyy itseään vastaan ja se kertoo väärin ymmärretystä suvaitsevaisuudesta. Ajatus suvivirren loukkaavuudesta on sitä paitsi taatusti suomalaisten omaa keksintöä.

Nyt on kuitenkin syytä kuunnella tarkkaan, mitä islamilaisen puolueen aktivistit puhuvat ja miten he selittävät vaikkapa sharia-lain, joka oikeuttaa muun muassa kuolemantuomion tai ruoskimisen rangaistuksena rikoksesta.

Puolueen kautta poliittinen islam saattaa saada jalansijan myös Suomessa, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja, jolla on pitkä kokemus kulttuurin ja ihmisoikeusasioiden seuraamisesta.