Rakas vaimoni päätti sitten tehdä abortin. Viikkoja kahdeksisen takana. Syynä parisuhdekriisi ja tulevaisuuden epävarmuus: mitä jos hän joutuu yksinhultajaksi kolmelle? Ja että nykyisissäkin lapsissa on riittävästi haastetta, hän ei jaksaisi. Minä olin eri mieltä asiasta, sanoin sen selvästi. Mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Niin muuten, kriisin syynä hänen "uskottomuutensa" puoli vuotta sitten ja siitä seurannut totaalinen luottamuksen romahdus...on tosiaan ollut aihetta kyseenalaistaa tämä avioliitto. Asiat alkoivat kyllä pikkuhiljaa selviämään, kuten raskauskin sen todisti. Mutta eihän tässä ihan entisellään tietenkään olla. Ja raskaus ei missään nimessä ollut suunniteltu. Muttamutta, minä olin kyllä jo odottamassa perheenlisäystä. Ja minulla alkoi olla jo aika luottavainen mieli tulevaisuuden suhteen...Pitäisköhän tästä nyt itseä syyttää vai mitä? Vähän on vaikea asennoitua tapahtuneeseen. Niin, jokuhan varmaan epäilee, kuka lapsen isä olisi ollut. Siitä vaan. Minä uskon että tämän viestin kirjoittaja. Vähän vituttelee. Se siitä.
Vaimo päätti.
just joo.
91268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vaimosi ei välitä sinusta enempää kuin abortoimastaan lapsesta. Hankkiudu eroon tuollaisesta sopivassa tilaisuudessa ja etsi oikea nainen. Suhde ei yleensä kestä aborttia, joka on tehty vastoin toisen tahtoa.
Lastasi et saa takaisin tässä elämässä, mutta et liioin tule häntä unohtamaan. Pidä huolta elävistä lapsistasi niin pidät huolta itsestäsikin.
Mutta mitäpä jos nainen ei oikeasti jaksakaan?
Tässä nähdään sitten abortin vastustajien itsekkyys: Niitä lapsia pitäisi syytää aina vaan lisää tähän maailmaan huolimatta siitä jaksaako itse niistä huolehtia.
Olen kyllä samaa mieltä siitä että suhde ei yleensä kestä vastoin toisen osapuolen tahtoa tehtyä aborttia. Mutta ei se yleensä kestä vastoin toisen osapuolen tahtoa loppuunvietyä raskauttakaan.
Aloittajalle sellainen viesti, että maailmassa sattuu kaikkea paskaa. Kasvata selkäranka ja tee asioille jotain äläkä vain valita.
Ex puolisoni ehdotti aborttia kun lapsi oli jo 2,5v.
Olisi kuulemma pitänyt mennä metsään lopettamaan
lapsi, ja sitten olisi elämä mukamas ollut yhtä kivaa kuin oli aikoinaan ennen lasta.
Tilanteessa jossa vaimosi epäilee oama jaksamistaan ja on epävarma myös parisuhteen tulevaisuudesta, on varsin ymmärrettävää että hän ei halua tehdä lapsia juuri nyt, toiveestasi huolimatta. Loppujen lopuksi, hän hoitaa raskauden, synnytyksen ja vauvan, et sinä. Siksi hänellä on kaikki valta asiasta tehdä päätös, jopa sinun ielipidettäsi vastaan.
Olkoon tilanne kenen tahansa "syy", se on mikä on. Sinun vaatimustasi ei tue yhtään se että kriisin syy olisi vaimosi tekemisissä, parisuhteessa olette yhdessä, ei hän yksin etkä sinä yksin. Vanhempia olette myös yhdessä. Eikä sinun pidä itseäsi syyttää, vaan todeta että elämä on. Ja päättää pystytkö sinä elämään sen faktan kanssa että abortti on tehty sinulta kysymättä, vai etkö pysty. Aiotko tehdä töitä suhteen eteen, vai etkö aio. Siitä päätöksestä on hyvä lähteä, teidän molempien.
***
Abortti-asiamies esittää, että tekijällä on oikeus surmata toinen ihminen, lapsi. Lisäksi hän esittää, että tekijällä on oikeus surmata paitsi oma lapsensa myös miehensä lapsi. A-asiamies odottaa, että lapsen isä ehdoitta alistuu lapsensa surmaan:
"...on varsin ymmärrettävää että hän ei halua tehdä lapsia juuri nyt, toiveestasi huolimatta.
...hänellä on kaikki valta asiasta tehdä päätös, jopa sinun mielipidettäsi vastaan."
Sen jälkeen kun teko on tehty ja mies on alistunut, he ovatkin jälleen "yhdessä". A-asiamies olettaa, että mies ryhtyy tekemään töitä suhteen eteen:
"...parisuhteessa olette yhdessä, ei hän yksin etkä sinä yksin. Vanhempia olette myös yhdessä... Aiotko tehdä töitä suhteen eteen, vai etkö aio..."
Jos tämä esitettäisiin sarjakuvassa, kysessä olisi huonoa pilaa. Kun tällaista esitetään vakavissaan on kyseessä alkeellinen moraalinen ja ajatuksen erhe. Kun tällaista sattuu oikeassa elämässä, on jokaisen velvollisuus mahdollisuuksien mukaan estää abortin tekeminen ja sen tapahduttua abortin uhrien on vedettävä asiasta ja parisuhteen olemuksesta tositapahtumiin perustuvat ja vääjäämättömät johtopäätökset.
Alistuminen oman lapsen surmaamiseen olisi järjettömyyttä ja nöyrtymistä väkivallan ja mielivallan - oikun - edessä.
täällä aikuiset yrittävät puhua oikean reaalitodellisuuden ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista ihan tässä maailmassa ja tämän maailman säännöillä.
Ole ystävällinen ja jätä puuttumatta keskusteluihin, jossa todellakin joku hätää kärsivä pyytää neuvoa.
Tai vastaa siihen kysymykseen ja hänelle suoraan, äläkä keskity toisten neuvojen ala-arvoiseen vääristelyyn.
Tämä päivystävä abortti-asiamies kykenee juuri ja juuri siihen, että hän tuppaa häpeää tuntematta epä-älyllisen persoonansa asian eteen jokaisessa ketjussa.
Tämä on ikävä ja epätoivoinen yritys sotkea asiaan kohdistuvaa keskustelua ja kääntää kommentit mitättömän persoonan kanssa kinaamiseksi.
Mutta tämä ei osaa sanoa muuta kun että voihan prkle tyyliäsi...
Tristar vei aborttiasiamiehen sanat suusta, ei lisättävää...
jätävaimosi