Suomen tie itsenäisyyteen

Täällä palstalla otsikolla
"Suomen itsenäistyminen" nimimerkit "Heikki" klo15:33 ja "Mauri" klo 15:26 kommunistien tapaan solvaavat nimimerkki "ciceroa", joka tuntuu todella tietävän mistä puhuu.
Heille molemmille ja myös tietenkin kaikille muille tietoa Suomen itsenäisyydestä, klikatkaa:

http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi806.htm

PS.
Uuden Neuvostoliiton bolsheviikkihallituksen oli pakko tunnustaa Suomen taistelema itsenäisyys omasta pelosta tulla kumotuksi.
Täällä esitetty väite, että Lenin olisi antanut Suomelle itsenäisyyden, on juuri samanlaista valhepropagandaa, kuin kommunisteilla yleensä on.
17378
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Sama tietohan tuossakin on. Suomen itsenäisyyttä ei olisi tunnustanut yksikään maa, ellei Lenin sitä ensin olisi tunnustanut.

Äänestä
  • Oletko todella tyhmä, vai muuten "pikkumukava"?
    Uuden Neuvostoliiton Leninin ja Stalinin kaappaama BOLSHEVISTINEN HALLITUS tunnusti omasta pelosta hävitä alkanut sisällissota ja ulkovaltojen seuratessa suurennuslasilla näiden kahden "johtajan" tekemisiä, siis bolshevistinen hallitus, EI LENIN, tunnusti Suomen itsenäisyyden.
    On Naurettavaa puhua Leninin antamasta Suomen itsenäisyydestä.

    Äänestä

Ainakin hän osoittaa olevansa. Samoin nimimerkit "Heikki" ja "Mauri". Heidän järkensä ei näy ymmärtävän, ettei yksi henkilö, esim. Tarja Halonen pysty tunnustamaan minkään uuden valtion itsenäisyyttä. Sen tekee tunnustuksen antavan valtion laillinen hallitus.
Lenin ei yksin pystynyt tekemään yhtikäs mitään Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Päinvastoin hän vaati suomalaisilta kommunisteilta vallankumousta ja haukkui suomalaiset kommunistit Otto Wille Kuusisen kanssa saamattomiksi nahjuksiksi, kun eivät pystyneet saamaan aikaan vallankumousta Suomeen.
Todisteet SKP:n papereissa.

Äänestä
  • Ei kai se ole minun vikani tai ansioni, että Suomen itsenäistyminen oli leninistä kiinni. Suomi oli Venäjän osa ja yritti itsenäistyä. Yksikään valtio ei suostunut tunnustamaan Suomea, ellei siihen saada emämaan lupaa. Suomen itsenäisyyden tunnusti muutama valtio vain tunteja myöhemmin, kun lupa oli saatu Neuvosto-Venäjältä.

    Ei historian tosiasiat minua nimittelemällä muutu, vaikka olisi kuinka tyhmä ja alikoulutettu nimittelijä, kuten tässä tapauksessa.

    tässä asiat aikajärjestyksessä

    http://www.uta.fi/suomi80/art6.htm

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    Ei kai se ole minun vikani tai ansioni, että Suomen itsenäistyminen oli leninistä kiinni. Suomi oli Venäjän osa ja yritti itsenäistyä. Yksikään valtio ei suostunut tunnustamaan Suomea, ellei siihen saada emämaan lupaa. Suomen itsenäisyyden tunnusti muutama valtio vain tunteja myöhemmin, kun lupa oli saatu Neuvosto-Venäjältä.

    Ei historian tosiasiat minua nimittelemällä muutu, vaikka olisi kuinka tyhmä ja alikoulutettu nimittelijä, kuten tässä tapauksessa.

    tässä asiat aikajärjestyksessä

    http://www.uta.fi/suomi80/art6.htm

    Miten väität, että yksin Lenin olisi tunnustanut Suomen itsenäisyyden? Eikö se ole tyhmyyttä tuollainen väite, kun jo peruskoululaisetkin tietävät, että siihen vaaditaan koko hallituksen yksimielinen päätös.
    Vai tarkoitatko mahdollisesti, että Neuvostoliitossa hallitus jo ensiaskeleilla tekikin niinkuin herra Lenin määrää?
    Vasta myöhemmin, kun Lenin oli kuollut kuppaan, alkoi STALININ yksinvalta ja petomainen diktatuuri.
    Yritä vähentää kommunismin aivopestyä ideologiaasi hieman ja katsoa totuutta silmiin.

    Äänestä

  • Kyselevä kirjoitti:

    Miten väität, että yksin Lenin olisi tunnustanut Suomen itsenäisyyden? Eikö se ole tyhmyyttä tuollainen väite, kun jo peruskoululaisetkin tietävät, että siihen vaaditaan koko hallituksen yksimielinen päätös.
    Vai tarkoitatko mahdollisesti, että Neuvostoliitossa hallitus jo ensiaskeleilla tekikin niinkuin herra Lenin määrää?
    Vasta myöhemmin, kun Lenin oli kuollut kuppaan, alkoi STALININ yksinvalta ja petomainen diktatuuri.
    Yritä vähentää kommunismin aivopestyä ideologiaasi hieman ja katsoa totuutta silmiin.

    Arvaa, kuka oli toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtaja?

    Eikö totuus miellytä vai mikä tökkii? Ilman setä-Leniniä Suomi tuskin olisi itsenäistynyt ainakaan tuolloin. Mikään maa ei todellakaan ollut valmis tunnustamaan Suomea, ennenkuin Leinin nimi on Suomen itsenäisyyden takeena. Ei sille mitään voi. Niin se vaan oli. Turha asiasta on haloota nostaa. Antoihan se Lenin sen luvan.

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    Arvaa, kuka oli toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtaja?

    Eikö totuus miellytä vai mikä tökkii? Ilman setä-Leniniä Suomi tuskin olisi itsenäistynyt ainakaan tuolloin. Mikään maa ei todellakaan ollut valmis tunnustamaan Suomea, ennenkuin Leinin nimi on Suomen itsenäisyyden takeena. Ei sille mitään voi. Niin se vaan oli. Turha asiasta on haloota nostaa. Antoihan se Lenin sen luvan.

    Kyllä ole saatanmoinen jankuttaja. Joku joskus kyllä täällä sanoi, ettei noitten saatanan tyhmien kommunistinulikoiden kanssa kannata väitellä, mutta vastaa:
    Jos Suomi valtiona tunnustaa toisen valtion itsenäisyyden, tekeekö Tarja Halonen sen yksin vai tarvitaanko siihen Suomen hallituksen yksimielinen päätös.
    Jokaisessa täälläkin esitetyssä linkissä on selvästi, että Suomen itsenäisyyden tunnusti NL:n bolshevistinen hallitus. Missään ei esiinny Leninin nimeä. Voi jumalauta sinun jankuttavaa tyhmyyttäsi.
    Sanon: HAISTA PASKA HÖLMÖ ja lopeta virheellinen jankutuksesi, vaikka koville se tuntuu ottavan.

    Äänestä

  • Tyhmälle Jeppelle kirjoitti:

    Kyllä ole saatanmoinen jankuttaja. Joku joskus kyllä täällä sanoi, ettei noitten saatanan tyhmien kommunistinulikoiden kanssa kannata väitellä, mutta vastaa:
    Jos Suomi valtiona tunnustaa toisen valtion itsenäisyyden, tekeekö Tarja Halonen sen yksin vai tarvitaanko siihen Suomen hallituksen yksimielinen päätös.
    Jokaisessa täälläkin esitetyssä linkissä on selvästi, että Suomen itsenäisyyden tunnusti NL:n bolshevistinen hallitus. Missään ei esiinny Leninin nimeä. Voi jumalauta sinun jankuttavaa tyhmyyttäsi.
    Sanon: HAISTA PASKA HÖLMÖ ja lopeta virheellinen jankutuksesi, vaikka koville se tuntuu ottavan.

    Kyllä se nimi lukee sen luvan alla. Vasta kun Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden, suostuivat muutkin valtiot sen tunnustamaan. Tähän Neuvosto-Venäjän tunnustukseen se Leininin nimi tarvittiin. Posi on; kuten konkurssiin pankkinsa ajanut pankijohtaja tapasi sanoa. Katselepa kuva jostakin vanhasta historiankirjasta, siinä se näkyy ihan bookstaavien kanssa.

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    Kyllä se nimi lukee sen luvan alla. Vasta kun Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden, suostuivat muutkin valtiot sen tunnustamaan. Tähän Neuvosto-Venäjän tunnustukseen se Leininin nimi tarvittiin. Posi on; kuten konkurssiin pankkinsa ajanut pankijohtaja tapasi sanoa. Katselepa kuva jostakin vanhasta historiankirjasta, siinä se näkyy ihan bookstaavien kanssa.

    Voi jumalauta tota kommarien tyhmyyttä ja jankutusta. Pääasiasta ei tiedetä hevonpaskan vertaa mutta kun jankuttaa niin jankuttaa.
    Tyypillistä kommareiden touhua. Koskaan ei edes olla mainittu maaliskuun vallankumousta Venäjällä, jossa demarit ja oikeisto saivat tsaari Nikolai II luopumaan kruunusta ja siirtymään karkoitukseen pohj.Venäjälle, vaan aina kohelletaan LOKAKUUN vallankumouksen kanssa ja miten Lenin ja Stalin tekivät maahan vallankumouksen. Paskat! Lenin ja Stalin kaappasivat vallan Venäjän silloiselta lailliselta hallitukselta ja aloittivat hirveän sisällissodan retkusakkiensa kanssa ja olivat hilkulla menettää koko pelin. Tappoivat tsaarinkin siinä humussa, kun pelkäsivät että tsaari saa sittenkin oikeiston ja demarit voittoon.
    On nuo kommarit saatanan tyhmiä jankuttajia.

    Äänestä

  • katkelma WWW.uta.fi/suomi80/
    Tuosta seurailijan linkistä on tässä katkelma. Lisäsin kappelejakoja, että asia on helpompi lukea. Voiko tämän tutkijoiden kirjoittaman tekstin luettuaan vielä väittää, että Lenin ei ollut antamassa Suomelle itsenäisyyttä.

    Lainaus alkaa:

    Senaatti taipuu

    Senaatin oli lopulta käännyttävä Kansankomissaarien neuvoston eli bolsevikkihallituksen puoleen ja pyydettävä itsenäisyyden tunnustamista siltä. Sosiaalidemokraatit olivat tiedustelleet itsenäistymismahdollisuuksia bolsevikeilta heti joulukuun alkupuolella. Sosiaalidemokraatit päättivät 23.12. lähettää valtuuskunnan Pietariin Kansankomissaarien neuvoston luo.

    Valtuuskunta, johon kuuluivat Wiik, Gylling ja Manner, jätti adressin 27.12. Leninille.

    Adressissa sanottiin itsenäisyyden auttavan työläisiä luokkataistelussa porvareita vastaan. Tapaamisessa mukana ollut Trotski moitti suomalaisia sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ottaneet valtaa käsiinsä marraskuussa Suomessa suurlakon aikana. Lenin toivoi vallankumousta Suomeen ja vallankumouksen leviämistä myös Ruotsiin. Itsenäisyyden Suomi saisi, kunhan sitä kirjallisesti Suomen hallitus neuvostolta pyytäisi.

    Senaatti oli saanut vastaavanlaisia tietoja saksalaisilta ja lähettivät oman valtuuskuntansa 27.12. Smolnaan tapaamaan Leniniä.


    Senaatin edustajat Idman ja Enckell saivat samansuuntaiset ohjeet Leniniltä.


    Enckellin kysyessä muodollisuuksista, Lenin vastasi lyhyesti: "Se on sangen yksinkertaista Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan".


    Leninin mukaan Venäjän lain vaatima työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä olisi pelkkä muodollisuus.
    Kansankomissaarien neuvosto, ei Venäjän hallitus
    Saatuaan Leniniltä myönteisen vastauksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, Idman ja Enckell palasivat 29.12 Helsinkiin ja antoivat senaatille selostuksen tapahtumista.



    Jo samana iltana lähti uusi valtuuskunta kohti Pietaria. Valtuuskuntaan kuuluivat Idmanin ja Enckellin lisäksi myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud. Valtuuskunta odotti pääsyä kansankomissaarien neuvoston puheille ja asiansa käsittelyä iltamyöhään asti. Kansankomissaarien neuvoston kansliapäällikkö palautti valtuuskunnan laatiman kirjelmän. Asiaa ei käsitelty, koska kirje oli suunnattu Venäjän hallitukselle. Bolsevikit eivät tunnustaneet mitään hallituksia ja kirje olisi tullut osoittaa kansankomissaarien neuvostolle. Enckellin ehdotusta asiakirjan korjaamisesta "päällekirjoituksella" kansliapäällikkö ei hyväksynyt. Viralliseen asiapaperiin ei voitu tehdä muutoksia. Suomalaisten valtuuskunta jätti uuden, korjatun asiakirjan seuraavana päivänä pääsihteerille. Vuoden viimeisillä hetkillä valtuuskunta pitkän odotuksen jälkeen sai vihdoin kansliapäälliköltä tunnustuskirjeen. Kirjeessä kansankomissaarien neuvosto ehdottaa toimeenpanevalle keskuskomitealle Suomen valtion itsenäisyyden tunnustamista.


    Kiitollinen suomalainen valtuuskunta halusi tavata Leninin ja lausua tälle kiitoksensa.

    Kansankomissaarien neuvosto kiisteli, kuka tapaisi suomalaisten valtuuskunnan: oikeuskomissaari Trotski sanoi valtuuksiinsa kuuluvan vain heidän pidättämisensä.


    Lopulta Lenin suostui tapaamaan valtuuskunnan ja otti suomalaisten kiitokset vastaan. Toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä Suomen itsenäistymiselle saatiin 4. Tammikuuta 1918.
    Itsenäisyys tunnustetaan
    Muiden valtioiden antamat Suomen itsenäistymisen tunnustamiset tulivat nopeasti tammikuun alussa. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti siis 4.1.1918 ja samana päivänä Ranskan ja Ruotsin hallitukset tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua. Saksan tunnustus julkaistiin 6.1., Tanska ja Norja julkaisivat omat tunnustamisensa 10. tammikuuta. Tunnustamisen osalta Englanti ja Yhdysvallat halusivat odottaa (Venäjän) tilanteen kehittymistä.


    --------------------------------------------------------------------------------

    Kirjallisuutta

    Ketola, Eino, Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosiaalidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917. Tammi, Helsinki 1987.

    Lappalainen, Jussi T., Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1971.

    Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi1917- 1920: 1 helmikuu 1917- toukokuu 1918. Porvoo- Helsinki 1967.

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    katkelma WWW.uta.fi/suomi80/
    Tuosta seurailijan linkistä on tässä katkelma. Lisäsin kappelejakoja, että asia on helpompi lukea. Voiko tämän tutkijoiden kirjoittaman tekstin luettuaan vielä väittää, että Lenin ei ollut antamassa Suomelle itsenäisyyttä.

    Lainaus alkaa:

    Senaatti taipuu

    Senaatin oli lopulta käännyttävä Kansankomissaarien neuvoston eli bolsevikkihallituksen puoleen ja pyydettävä itsenäisyyden tunnustamista siltä. Sosiaalidemokraatit olivat tiedustelleet itsenäistymismahdollisuuksia bolsevikeilta heti joulukuun alkupuolella. Sosiaalidemokraatit päättivät 23.12. lähettää valtuuskunnan Pietariin Kansankomissaarien neuvoston luo.

    Valtuuskunta, johon kuuluivat Wiik, Gylling ja Manner, jätti adressin 27.12. Leninille.

    Adressissa sanottiin itsenäisyyden auttavan työläisiä luokkataistelussa porvareita vastaan. Tapaamisessa mukana ollut Trotski moitti suomalaisia sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ottaneet valtaa käsiinsä marraskuussa Suomessa suurlakon aikana. Lenin toivoi vallankumousta Suomeen ja vallankumouksen leviämistä myös Ruotsiin. Itsenäisyyden Suomi saisi, kunhan sitä kirjallisesti Suomen hallitus neuvostolta pyytäisi.

    Senaatti oli saanut vastaavanlaisia tietoja saksalaisilta ja lähettivät oman valtuuskuntansa 27.12. Smolnaan tapaamaan Leniniä.


    Senaatin edustajat Idman ja Enckell saivat samansuuntaiset ohjeet Leniniltä.


    Enckellin kysyessä muodollisuuksista, Lenin vastasi lyhyesti: "Se on sangen yksinkertaista Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan".


    Leninin mukaan Venäjän lain vaatima työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä olisi pelkkä muodollisuus.
    Kansankomissaarien neuvosto, ei Venäjän hallitus
    Saatuaan Leniniltä myönteisen vastauksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, Idman ja Enckell palasivat 29.12 Helsinkiin ja antoivat senaatille selostuksen tapahtumista.



    Jo samana iltana lähti uusi valtuuskunta kohti Pietaria. Valtuuskuntaan kuuluivat Idmanin ja Enckellin lisäksi myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud. Valtuuskunta odotti pääsyä kansankomissaarien neuvoston puheille ja asiansa käsittelyä iltamyöhään asti. Kansankomissaarien neuvoston kansliapäällikkö palautti valtuuskunnan laatiman kirjelmän. Asiaa ei käsitelty, koska kirje oli suunnattu Venäjän hallitukselle. Bolsevikit eivät tunnustaneet mitään hallituksia ja kirje olisi tullut osoittaa kansankomissaarien neuvostolle. Enckellin ehdotusta asiakirjan korjaamisesta "päällekirjoituksella" kansliapäällikkö ei hyväksynyt. Viralliseen asiapaperiin ei voitu tehdä muutoksia. Suomalaisten valtuuskunta jätti uuden, korjatun asiakirjan seuraavana päivänä pääsihteerille. Vuoden viimeisillä hetkillä valtuuskunta pitkän odotuksen jälkeen sai vihdoin kansliapäälliköltä tunnustuskirjeen. Kirjeessä kansankomissaarien neuvosto ehdottaa toimeenpanevalle keskuskomitealle Suomen valtion itsenäisyyden tunnustamista.


    Kiitollinen suomalainen valtuuskunta halusi tavata Leninin ja lausua tälle kiitoksensa.

    Kansankomissaarien neuvosto kiisteli, kuka tapaisi suomalaisten valtuuskunnan: oikeuskomissaari Trotski sanoi valtuuksiinsa kuuluvan vain heidän pidättämisensä.


    Lopulta Lenin suostui tapaamaan valtuuskunnan ja otti suomalaisten kiitokset vastaan. Toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä Suomen itsenäistymiselle saatiin 4. Tammikuuta 1918.
    Itsenäisyys tunnustetaan
    Muiden valtioiden antamat Suomen itsenäistymisen tunnustamiset tulivat nopeasti tammikuun alussa. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti siis 4.1.1918 ja samana päivänä Ranskan ja Ruotsin hallitukset tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua. Saksan tunnustus julkaistiin 6.1., Tanska ja Norja julkaisivat omat tunnustamisensa 10. tammikuuta. Tunnustamisen osalta Englanti ja Yhdysvallat halusivat odottaa (Venäjän) tilanteen kehittymistä.


    --------------------------------------------------------------------------------

    Kirjallisuutta

    Ketola, Eino, Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosiaalidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917. Tammi, Helsinki 1987.

    Lappalainen, Jussi T., Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1971.

    Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi1917- 1920: 1 helmikuu 1917- toukokuu 1918. Porvoo- Helsinki 1967.

    pysy nyt poissa hölmöilyjesi kanssa. Puhu niitä pioneerien kanssa!

    Äänestä

  • Olet mulkku, jeppe kirjoitti:

    pysy nyt poissa hölmöilyjesi kanssa. Puhu niitä pioneerien kanssa!

    Eli tosiasiat eivät kiinnosta vaan suunsoitto ja nimittely.

    Historian faktat ovat tässä asiassa selkeästi dokumentoitu ja asiakirjoihin perustuva tutkimus on selvittänyt Suomen itsenäistymistä detalji detaljilta niinkuin pitääkin.

    Nimittelykulttuuri näillä palstoilla vaan jatkuu, mutta nimittelijät vain munaavat itsensä ja kannattamansa aatteet.

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    Eli tosiasiat eivät kiinnosta vaan suunsoitto ja nimittely.

    Historian faktat ovat tässä asiassa selkeästi dokumentoitu ja asiakirjoihin perustuva tutkimus on selvittänyt Suomen itsenäistymistä detalji detaljilta niinkuin pitääkin.

    Nimittelykulttuuri näillä palstoilla vaan jatkuu, mutta nimittelijät vain munaavat itsensä ja kannattamansa aatteet.

    Näille vaikka rautalangasta vääntäisi mallin, niin heidän järkeensä se ei mahdu sittenkään. :)

    Äänestä

  • Utelias kirjoitti:

    Näille vaikka rautalangasta vääntäisi mallin, niin heidän järkeensä se ei mahdu sittenkään. :)

    Tämän keskustelun lukeminen oli hyvin valaisevaa. Tämä todella selvensi monia asioita. Tosin mitään mullistavaa uutta ei kuitenkaan ollut. Myös sai selvän, kuka tai ketkä eivät pitäydy tosiasioissa. Sanoisimpa, että joidenkin nimimerkkien uskottavuus putosi kertarysäyksellä ja pysyvästi pohjalukemiin. Asia tuli selväksi.

    Äänestä

Tässä vielä kerran tämä väittelyä herättänyt asia lyhyesti. Mikä tässä nyt oikein mättää, miksi koko keskustelu, kun asiat ovat näinkin selkeästi julkistettu moneen kertaan.

katkelma WWW.uta.fi/suomi80/
Lainaus alkaa:



Senaatti taipuu

Senaatin oli lopulta käännyttävä Kansankomissaarien neuvoston eli bolsevikkihallituksen puoleen ja pyydettävä itsenäisyyden tunnustamista siltä. Sosiaalidemokraatit olivat tiedustelleet itsenäistymismahdollisuuksia bolsevikeilta heti joulukuun alkupuolella. Sosiaalidemokraatit päättivät 23.12. lähettää valtuuskunnan Pietariin Kansankomissaarien neuvoston luo.

Valtuuskunta, johon kuuluivat Wiik, Gylling ja Manner, jätti adressin 27.12. Leninille.

Adressissa sanottiin itsenäisyyden auttavan työläisiä luokkataistelussa porvareita vastaan. Tapaamisessa mukana ollut Trotski moitti suomalaisia sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ottaneet valtaa käsiinsä marraskuussa Suomessa suurlakon aikana. Lenin toivoi vallankumousta Suomeen ja vallankumouksen leviämistä myös Ruotsiin. Itsenäisyyden Suomi saisi, kunhan sitä kirjallisesti Suomen hallitus neuvostolta pyytäisi.

Senaatti oli saanut vastaavanlaisia tietoja saksalaisilta ja lähettivät oman valtuuskuntansa 27.12. Smolnaan tapaamaan Leniniä.


Senaatin edustajat Idman ja Enckell saivat samansuuntaiset ohjeet Leniniltä.


Enckellin kysyessä muodollisuuksista, Lenin vastasi lyhyesti: "Se on sangen yksinkertaista Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan".


Leninin mukaan Venäjän lain vaatima työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä olisi pelkkä muodollisuus.
Kansankomissaarien neuvosto, ei Venäjän hallitus
Saatuaan Leniniltä myönteisen vastauksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, Idman ja Enckell palasivat 29.12 Helsinkiin ja antoivat senaatille selostuksen tapahtumista.



Jo samana iltana lähti uusi valtuuskunta kohti Pietaria. Valtuuskuntaan kuuluivat Idmanin ja Enckellin lisäksi myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud. Valtuuskunta odotti pääsyä kansankomissaarien neuvoston puheille ja asiansa käsittelyä iltamyöhään asti. Kansankomissaarien neuvoston kansliapäällikkö palautti valtuuskunnan laatiman kirjelmän. Asiaa ei käsitelty, koska kirje oli suunnattu Venäjän hallitukselle. Bolsevikit eivät tunnustaneet mitään hallituksia ja kirje olisi tullut osoittaa kansankomissaarien neuvostolle. Enckellin ehdotusta asiakirjan korjaamisesta "päällekirjoituksella" kansliapäällikkö ei hyväksynyt. Viralliseen asiapaperiin ei voitu tehdä muutoksia. Suomalaisten valtuuskunta jätti uuden, korjatun asiakirjan seuraavana päivänä pääsihteerille. Vuoden viimeisillä hetkillä valtuuskunta pitkän odotuksen jälkeen sai vihdoin kansliapäälliköltä tunnustuskirjeen. Kirjeessä kansankomissaarien neuvosto ehdottaa toimeenpanevalle keskuskomitealle Suomen valtion itsenäisyyden tunnustamista.


Kiitollinen suomalainen valtuuskunta halusi tavata Leninin ja lausua tälle kiitoksensa.

Kansankomissaarien neuvosto kiisteli, kuka tapaisi suomalaisten valtuuskunnan: oikeuskomissaari Trotski sanoi valtuuksiinsa kuuluvan vain heidän pidättämisensä.


Lopulta Lenin suostui tapaamaan valtuuskunnan ja otti suomalaisten kiitokset vastaan. Toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä Suomen itsenäistymiselle saatiin 4. Tammikuuta 1918.
Itsenäisyys tunnustetaan
Muiden valtioiden antamat Suomen itsenäistymisen tunnustamiset tulivat nopeasti tammikuun alussa. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti siis 4.1.1918 ja samana päivänä Ranskan ja Ruotsin hallitukset tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua. Saksan tunnustus julkaistiin 6.1., Tanska ja Norja julkaisivat omat tunnustamisensa 10. tammikuuta. Tunnustamisen osalta Englanti ja Yhdysvallat halusivat odottaa (Venäjän) tilanteen kehittymistä.


--------------------------------------------------------------------------------

Kirjallisuutta

Ketola, Eino, Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosiaalidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917. Tammi, Helsinki 1987.

Lappalainen, Jussi T., Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1971.

Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi1917- 1920: 1 helmikuu 1917- toukokuu 1918. Porvoo- Helsinki 1967.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Seurailija kirjoitti:

Täällä palstalla otsikolla
"Suomen itsenäistyminen" nimimerkit "Heikki" klo15:33 ja "Mauri" klo 15:26 kommunistien tapaan solvaavat nimimerkki "ciceroa", joka tuntuu todella tietävän mistä puhuu.
Heille molemmille ja myös tietenkin kaikille muille tietoa Suomen itsenäisyydestä, klikatkaa:

http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi806.htm

PS.
Uuden Neuvostoliiton bolsheviikkihallituksen oli pakko tunnustaa Suomen taistelema itsenäisyys omasta pelosta tulla kumotuksi.
Täällä esitetty väite, että Lenin olisi antanut Suomelle itsenäisyyden, on juuri samanlaista valhepropagandaa, kuin kommunisteilla yleensä on.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu