No ni. Nyt tuli riita kaverin kans. kaveri väittää että polttoaineenkulutus on suoraan verrannollinen kierrosnopeuteen ja minä väitän, että kaasupolkimen alaspainamisen "intensiteetti" on suoraan verrannollinen polttoaineenkulutukseen..
Missä kulkee kultainen keskitie ja löytyisikö jostain esim graafista havainnollistusta (tai rautalangasta väännettyä valaistusta asiasta...)
Missä kulkee kultainen keskitie ja löytyisikö jostain esim graafista havainnollistusta (tai rautalangasta väännettyä valaistusta asiasta...)
Vastaukset 18
Vanhimmat
jo päättää mistä sulla on riitaa kaverin kanssa.
näsä!
kulutus on suoraan verrannollinen moottorista ulos otettavaa tehoon.esim.moottori voi kiertää 3000rpm ja tehoa "otetaan" vain 45 heppaa tai 70 heppaa.
Siis pitämällä kaasua vakiolla ja nostamalla kytkimen ylös, jolloin moottorin "vastavoima" putoaa lähes nolliin, moottorin kierrosnopeus pomppaa 2000:sta 6000 rpm:ään, polttoaineenkulutus pysyy vakiona?
siis nostettaessa kytkin pohjaan, kierrosnopeuden huidellessa 100 kierrosta sekunnissa, polttoaineenkulutus vähenee??
Jos saman tienpätkän ajaa 6-vaihteella 80 km/h tasaisella nopeudella ja sitten 5-vaihteella, ja sitten edelleen 4-vaihteella sama pätkä ja sama tasainen ajonopeus 80 km/h, niin pienin kulutus on 6-vaihteella, toiseksi pienin 5-vaihteella ja suurin 4-vaihteella. Koska moottorin ominaiskulutus (g/kWh) eli hyötysuhde riippuu paitsi kierrosluvusta myös käytetystä vääntömomentista ja kumpikaan ed. mainituista ei ole "suoraan verrannollinen" asia, ei kokonaisuuskaan ole "suoraan verrannollinen".
Bensiinimoottorin polttoaineen kulutus on suoraan verrannollinen koneeseen menevän ilman (hapen) määrään.
Virtaukseen voidaan vaikuttaa kuristanalla (kaasuläppä) tai läpän eri puolilla vaikuttavalla paine-erolla ja ilman lämpötilalla.
Esimerkiksi jos kaasuläppä laskee ilmaa vain tyhjäkäyntiä vastaavan määrän, niin imusarjassa on miltei täysi alipaine (< 3" hg), joka ei juuri alene kierroksia lisäämällä joten tässä tapauksessa kulutus on riippumaton kierrosluvusta.
Toisaalta taas jos moottori käy niin matalilla kierroksilla että täysi täytös tulee jo läpän 1/4 aukaisulla niin lopulla 3/4 osalla ei ole vaikutusta kuin imuääneen.
Kaukana totuudesta on myös yleistys että vakiovauhdilla pidempi välitys (alempi kierrosluku) säästää aina polttoainetta, ei sen toteamiseen tarvitse kuin vilkaista kulutuskäyriä.
Mitään suoraa riippivuutta pelkästään esittämiisi ei siis voi edes olla, sen enenpää kuin niitä kuvaavia diagrammejakaan.
"Kaukana totuudesta on myös yleistys että vakiovauhdilla pidempi välitys (alempi kierrosluku) säästää aina polttoainetta, ei sen toteamiseen tarvitse kuin vilkaista kulutuskäyriä. "
Kerrohan, mistä kulutuskäyristä sitä pitäisi vilkuilla? Mikä automerkki ja malli?
Tähän astisessa elämässä ei ole sellaista manuaalilaatikkoista tullut vastaan, jossa suurin vaihde ei olisi pienikulutuksisin, kunhan kierrosluku ylittää ravistusrajan.
Hieman tuntuu kuin polttomoottorin ominaisuudet edelleenkin mielletään vanhojen uskomusten ja luulojen varaan.
Tässä yksi käyrästö johon on lukemisen helpoittamiseksi piirretty punaisella vakioteho.
http://www.histomobile.com/histomob/internet/techniqu/135-2.jpg
Lukuohjeena, jos vakionopeus vaatii tehoa punaisen viivan verran (tässä 30 kW tai neljännes huipputehosta), niin kulutus on pienin kun välitys on sellainen että moottori pyörii 2000...2400 r/min.
Jos moottorin kierrosluku olisi 1500 tai 3200 niin kulutus olisi 15 % suurempi.
Tämä kuvaa tietenkin vain tietyn moottorin ominaisuutta (ahdettukin vielä), mutta edustaa aika hyvin nykyisiä bensiinimoottoreita.
Kalkki moottorien parissa puuhailleet ovat varmasti jossain yhteydessä kuulleet sanonnan että moottori toimii parhaalla hyötysuhteella maksimimomentin kierrosluvulla n 75% kuormalla.
Aikoinaan nyrkkisääntö piti suunnilleen paikkansa, mutta venttiilien ajoitus ja elektroninen ohjaus mahdollistavat nykyään hyvin laajat rajat oninaisuuksiin.
Yo. käyrästö on hyvä esimerkki nykykäytännöstä joka mahdollistaa kulutusminimin (jopa useamman) sangen mielivaltaisen aseman, mutta yleensä se pyritään sovittamaan välitysten kanssa eniten käytetylle, käyttökelpoisimmalle tai kulutusmittauksissa parhaalle alueelle.
Poikkeuksiakin tietysti löytyy, esim raskaan kaluston isot dieselit joissa maks kierrokset jää alle 2000, niin taloudellisuus yleensä paranee kierrosten laskiessa miltei tyhjäkäynnille asti, ja tietenkin erikoisuudet joissa kulutuksella ei ole merkitystä.
Siis
""Kaukana totuudesta on myös yleistys että vakiovauhdilla pidempi välitys (alempi kierrosluku) säästää aina polttoainetta. "
Eipä tuossa taida olla mitään ristiriitaista.
Kuten simpukkakuvasta näkyy, polttoaineen kulutus jatkuvasti kasvaa, kun kierrosluku kasvaa arvosta 2200 rpm alkaen arvoon 6000 rpm asti. Miten siis väite
""Kaukana totuudesta on myös yleistys että vakiovauhdilla pidempi välitys (alempi kierrosluku) säästää aina polttoainetta. "
Eipä tuossa taida olla mitään ristiriitaista."
on ristiriidaton? Ristiriita on ainoastaan kierroslukualueella 0 rpm - 2200 rpm.
Nyt ei tainnut ymmärrys aivan riittää edes valmiin esimerkin tulkintaan.
Vaikka tässä moottorissa minimi on ilmeisesti Ec- kulutusmittauksia silmälläpitäen viritetty ko alueelle, niin mitään 2200 kierroksen rajaa ei ole olemassakaan.
Käyrästöstä saa hyvällä mielikuvituksella monenmoisia tuloksia, kuten esimerkiksi jos konetta kuormitetaan 10 bar keskipaineella niin moottorin hyötysuhde on sama 1100 ja 4500 kierroksella tai jos kulkemiseen tarvittava teho olisi reilu puolet maksimitehosta niin kaikki kierrokset alle 32oo lisäävät kulutusta.
Käyrästö osoittaa vain moottorin toimintaa eri olosuhteissa ja kulutukseen enemmän vaikuttaa paljonko tehoa käytetään, kuin se millä hyötysuhteella se tuotetaan, ja tämän käyrän tarkoituksena oli näyttää että sitkeä käsitys kierrosluvun ja kulutuksen välisestä suorasta suhteesta kuuluu väärien uskomusten piiriin.
Jotkut huomaavat asian vilkaisulla, toisille näyttää olevan tärkeämpää hakea olenattomia yksityiskohtia joilla voisi edes siteeksi puolustella omaa näkemystään.
Seurailijan ymmärrys ei näemmä riitä, vaikka luulisi normaaliälyisen hetkessä tajuavan kuvaajan sisällön: ajettaessa vakioteholla, kuten 30 kW, mikä kuvaajaan on punaisella piirretty, kulutus on sitä pienempi, mitä hitaammin kone käy. Tämä pätee 2200 r/min kierrosluvun yläpuolella. Jos ajosuoritteeseen riittää 15 kW, mikä on tyypillistä 60 km/h ajossa tasamaalla, kulutus on sitä pienempi mitä alemmat kierrokset aina 1200 r/min arvosta ylöspäin.
Millaisissa oloissa ?seurailija? ajaa vakiosylinteripaineella, kysyn vain. Ei taida olla termistö edes ymmärrettynä hänellä!
"ajettaessa vakioteholla, kuten 30 kW, mikä kuvaajaan on punaisella piirretty, kulutus on sitä pienempi, mitä hitaammin kone käy. Tämä pätee 2200 r/min kierrosluvun yläpuolella."
???
Mutta ei alapuolella ! !
"Jos ajosuoritteeseen riittää 15 kW, mikä on tyypillistä 60 km/h ajossa tasamaalla, kulutus on sitä pienempi mitä alemmat kierrokset aina 1200 r/min arvosta ylöspäin. "
- Aivan, ja kävelyvauhdissa on tyhjäkäynti taloudellisin.
Tatähän tässä on yritetty selittää,
ilmeisen huonolla tuloksella, mitä enemmän tehoa tarvitaan, sitä enemmän kuvitelma että pienemmät kierrokset säästävät polttoainetta, menee vikaan.
Ja missä kukaan on edes väittänyt ajavansa vakiopaineella, olipa vain esimerkki käyrästä löytyvästä hakemalla haetusta tuloksesta, joka selvinnee tekstistäkin jos ymmärrys tai lukutaito vähänkään riittää.
Suosittelen lämpimästi että kaivelet tutkittavaksesi muitakin käyriä, joissa kulutusminimi on todellakin lähenpänä maksimimomentin kierroslukua, ja voinet ehkä sitten esittää jotain tietoakin, lapsellisen vouhkaamisesi sijaan.
https://www.treatise.eu.com/UserFiles/Taloudellinen ajotapa.pdf
1) Vaihda isommalle vaihteelle mahdollisimman pian. Bensiinikäyttöisessä vaihto voi olla taloudellista jopa ennen 2500 rpm.
2) Suuri vaihde, pienet moottorin kierrokset, kierrokset "vihreällä" alueella.
Bensiinimoottorille on tässä dokumentissä merkitty vihreäksi kierrosalue noin 1900-3300rpm.
"Moottorikartan polttoainetehokas alue".
Tässä kierrellään ja kaarrellaan, mutta ei sanota ääneen mikä vaikuttaa kulutukseen kierrosluvun ohella. Se on moottorin kuormitus joka vaikuttaa. Esittämäsi "kaasupolkimen alaspainamisen intensiteetti" on sama asia.
Jos sulla on autossasi kulutusmittari toteat asian mäkisellä tiellä itsekin. Samoilla kierroksilla ylämäessä kuluu bensaa (tai dieseliä) useita litroja enemmän kuin tasamaalla ja alamäessä kulutus putoaa jopa nollaan. Ylämäessä joudut lisäämään kaasua (pyytämään lisää tehoa = kuormittamaan moottoria), jotta kierrokset pysyisivät samana, alamäessä päinvastoin.
Riippuu vain kuormituksesta ts. kaasupolkimen asennosta.
Jos kaasu pohjassa ajaa 1200 r/min tai 6000 r/min niin kulutus on sama
1200r:lla ei tehoa ole tavallisessa moottorissa montakaan kilowattia, joten ei voi olla paljoa kulutustakaan.
6000r:lla voi samassa moottorissa olla maksiteho, jolloin kulutuskin on suurin jos vain kuormitusta on riittävästi. Ilman kuormaa ei 6000r:lla kulu bensaa kuin murto-osa täydestä kuormituksesta.
no tässä rautalankaa kaverin pään ympäri kierrettäväksi:
a) ajetaan loivaa pitkää alamäkeä vitosvaihteella 100km/h kierrokset vaikkapa 2800
b) ajetaan jyrkkää pitkää ylämäkeä vitosvaihteella 100km/h kierrokset samat 2800
Jos kaverillasi on tippakin maalaisjärkeä jäljellä, pitäisi olla selvää kummassa tapauksessa polttoainetta kuluu kaksinkertainen määrä vaikka kierrokset ja vaihde on täsmälleen sama.
Moottorin kulutus riippuu sen tuottaman tehon määrästä ja samoilla kierroksilla kone voi tuottaa tehoa erilaisia määriä.
Tämän lisäksi koneen hyötysuhde muuttuu kierrosluvun suhteessa eli vaikkapa 50hv tehon tuottaminen kuluttaa eri määriä polttoainetta jos se tuotetaan 2000 kierroksella tai 5000 kierroksella.