Ajat aina kaarteessa ulkoreunaa, joten teet pidemmän matka ja jyrkemmät mutkat.
Päässäsi on vikaa, älä aja auto enää !
Päässäsi on vikaa, älä aja auto enää !
Tunnistatko itsesi
iLMO hERMO
15789
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Enpä muista koskaan tavanneeni ketään joka niin hullu olisi, että kaarteet ulkoreunan kautta ottaisi.
Sen sijaan sellaisia tapaa useinkin, jotka koukkaavat vähän turhankin reilusti sisäreunasta noita kaarteita. Naapurikaistojen käyttö tuntuu monelle ajotaidottomalle olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
seuraappa tarkemmin liikennettä....
kehä kolmosella vedetään ohituskaistaakin niin että kaistan uloimmalla reunalla mutkat.
risteyksissä tehdään omituisia melkein 90 asteen käännöksiä...että joutuu jarruttelee perässä tullessa.
kyllä niitä löytyy, niitäkin ;~))))))))
Risteyksessä ongelma on siinä, että monet ryhmittyvät keskellä olleesaan kääntymässä oikealle. Tällöin oikeaoppista on vetää oikealta ohi (hehän ovat ryhmittyneet vasemmalle kääntymistä varten, joten se on sallittua). Vielä en ole kuitenkaan havainnut että kukaan olisi ryhmittymisen jälkeen vetäissyt mutkasta "ulkokurvia", vaan siinä on koukattu reilusti sisälle ja sitten palattu ulkokurviin.
Kolmoskehän "mutkat" ovat kyllä muistini mukaan sen verran loivat, että on ihan yks ja sama mitä reunaa ne vetää, jyrkkyyden kannalta.
Jos ajat ulkokaarteen reunaa tulee mutkasta loivempi kuin jos ajat omalla kaistallasi pysyen keskiviivaa nuollen. Näin minun geometrian taidoillani päättelisin.
Ympyrän keskipisteen ympäri pyöriminen vaatii pienemmän kääntösäteen kuin kehällä ajelu - ero riippuu tietysti säteestä.
Jos haluat jotain optimoida, niin ajat mutkaan ulkoreunasta, leikkaat sisäreunaan ja taas ulos. Ihan formulatyyliin.
Ulkoreunaa ajaminen on ehkä tyhmintä mitä voi tehdä. Jos jostain syystä vaikka pito lähtee hetkeksi, on heti ajoradalta ulkona. Sisäkaarteessa ajavalla on aikaa korjata tilannetta vielä reilusti... :)
kuin geometria. Komenttini koski tuota alkuperäisen kirjoittajan väittämää ulkokaarteen jyrkkyydestä sisäkaarteeseen nähden. Suurin säde ja lovin mutka tietysti syntyy tuolla esitetyllä oikaisevalla tavalla.
Oli aloittajan viesti sen verran järjetön sepustus ettei jäänyt päähän kunnolla. :)
Miten muuten mutkan jyrkkyys ilmoitetaan? Onko se astetta per metri vai? 90 asteen mutka tekee 90 asteen mutkan riippumatta siitä kumpaa reunaa sen ajaa... :)
koulun penkillä istuneet vastata. Kulma ja ympyrän kaari lienevät kuitenkin eri asia. No vitsinähän tuon 90-kymppisen heititkin.
Ei tuo 90 asteen mutka mikään vitsi varmaankaan ollut onhan niitä 90 asteen mutkia siinä missä 30 asteen mutkiakin.
"Loivin" Kaari tasaisesti kaartuvasta mutkasta löytyy ulkoreunalta. Ulkoreunaa ajamisessa ei ole kuitenkaan järkeä koska jo edellämainituista syistä kannattaa ajaa lähempää sisäreunaa ja aloittamalla kaarron ulkoreunasta ja päättämällä ulkoreunaan käyden sisäreunan kautta on se järkevin kaarros.
Yleensä myös eteenpäin suuntautuva nopeus muuttuu kaarron aikana siten että jossakin kaarron keskivaiheilla nopeus on pienimmillään. Koska sivulle suuntautuva voima joka rajoittaa kaartamista on eteenpäin suuntautuvan nopeuden funktio ja suoraan verrannollinen siihen on suurin kohtuudella saavutettava sivuttaiskiihtyvyys suurin mutkan keskivaiheilla ja siis siinä kohtaa jossa edetään hitaimmin. Eli siis käytännössä ajoreitti tasaisesti kaartuvan mutkan läpi on muodoltaan parabeli ja siten sijoitettuna että se alkaa ulkokaarteesta parabelin pohja sijoittuu sisäkaarteeseen ja toinen laita sijoittuu taas ulkokaarteeseen.
Asia on selvää kun ajattelee nopeuden hidastumista ja kääntymisnopeuden vastaavaa kasvamista ja sitten sama toisinpäin jätettäessä mutka.
Tämä pätenee normaaliliikenteessä suurin piirtein kuvatulla tavalla (suurin piirtein, mutkat kun usein "jostain syystä" suunnitellan siten että alkuun on loivempaa ja sitten jyrkkenee).
Rata-autoilussa tilanne on hieman toinen. Siellä pitää paitsi ajaa mutkat nopeasti, myös estää muita tunkemasta sisäpuolelle. Valittu ajotyyli riippuukin vastustajasta, mutta niitä ei normaaliliikenteessä ole. :)
no ei todellakaan.... mietippä asia tarkemmin ;~)
piirrä vaikka paperille mutkitteleva tie, kaksi viivaa yhtä kauaksi toisistaan... vedä monta mutkaa.....
ja vedä nyt viiva aina läheltä kaarteen ulkoreunasta....niin eikö tämä viiva kaartele enempi ;~)))))
Eri asia jos ajat ympyrää=)
Meilläpäin tiessä on mutkien välissä suoria osuuksia.
Joka tapauksessa, jos niitä ei ole, niin silloin vasta sisäkurvissa ajamisesta mutkikasta tuleekin, kun ensin ajetaan yksi mutka sisäkurvissa, sitten käännetään autoa 90 astetta tien ylittämiseksi (ja uudestaan tien toisella puolellla) ja taas mutka sisäkurvista...
Toki vastaavasti ulkokurvissa, mutta itse kurvien kohdalla mennään loivemmassa (ratin käännöstä sen vaikka näkee).
Eiköhän se järkevintä ole kuitenkin ajaa ihan normaalisti? Ei sisä- eikä ainakaan ulkokurvissa?
...erään olleellisen asian! Tiet ainakin Suomessa on kallistettu AINA ojaan, kaarteista riippumatta. Siksi ajan aina sisäkarteesta, mikäli vastaantulevan liikenteen puolesta tämä on mahdollista!
Tämä siksi, että ulkokaarteella ajo ajo rasittaa renkaita ja autoa aina paljon enemmän kuin sisäkaarteessa ajo. Ja liukkaalla saattaisi jopa pito loppua ja auto karata käsistä!
Syy on siis yksinkertainen: ainakin Suomessa ulkokaarteetkin on kallistettu ojaan, toisin kuin mm. formularadoilla, joihin en aiokaan vedota ajotapaani..... Tämä kallistus vaikuttaa "gee"-voimiin paljon enemmän, kuin sisä- ja ulkokaarteen välinen "säde-ero"
Kaarteessa ulkoreunaa ajaminen on monin tavoin järkevää:
1. Tien asfaltti kuluu tasaisemmin, koska suurin osa pyrkii oikaisemaan sisäreunaa. Tien urat eivät muodostu niin syviksi ennen seuraavaa päällystyskertaa, jolloin liikenneturvallisuus paranee sadekelillä. Tällä hetkellähän noin kolmannes autoilijoista ajaa turvallisuuden kannalta liian kuluneilla renkailla, ja juuri kaarreajossa vesiliirtoon joutuminen on erityisen vaarallista.
2. Ulkoreunaa kulkeva ajoneuvo siivoaa mennessään tielle kertyneitä roskia, mm. soraa ja puiden lehtiä, talvella lunta ja sohjoa. Tällöin kaista on aina paremmassa kunnossa mahdollisen vaaratilanteen sattuessa, kun pitoa löytyy ulkoreunaltakin.
3. Ulkoreunan vähemmän kulunut asfaltti on sileämpää, jonka vuoksi rengasäänet häiritsevät vähemmän sekä kuljettajaa itseään että tien läheisyydessä asuvia.
Omaa ja muiden turvallisuutta ei tietenkään pidä tällä harrastuksella heikentää siten, että menettää ajoneuvonsa hallinnan.
Tottakai oikealle kaartuvassa kaarteessa ajan kaarteen sisäreunaa, en ulkoreunaa. Ja niin tekee toivottavasti kaikki. Toisinaan mm. kun on vastaantulijoita, on järkevää ajaa kaarteen ulkoreunaa vasemmalle kaartuvassa kaarteessa.