Pitäisi jaksaa valvoa päivä, jos se auttaisi nukahtamaan ensi yönä.. Mutta kun ei jaksa.. Unettomuus vaivannut jo piiitkään, eikä mikään tunnu auttavan... Kun edes kerran saisi nukahtamislääkkeen ja kunnon unet :/
Aikaa koitin tappaa käymällä lenkillä, alaselkä-/pakarakipu alkoi heti kovenemaan. Selällään tai mahallaan ei kärsi maata, kylkeä on vaikea vaihtaa. Pelottaa miten voin synnyttää kun missään asennossa ei kärsi olla!
Pää täynnä ajatuksia, kaikki mietityttää.. Ei minulla ainakaan raskaus ole ollut mitään ihanaa aikaa :(
Välillä kyllä kun ei väsytä ja on parempi olo, niin kaikki tuntuu ihanalle ja olen ihan innoissani vauvasta..mutta.. Tuntuu etten kauaa jaksa näin kun olo on mikä on.
En tiennyt minne soittaa selkäkivusta(fysioterapeutille, päivystykseen, neuvolaan...) joten epätoivoisena soitin vaan omalle hoitajalle, sain vastaukseksi suurinpiirtein haukut tyhmyydestäni kun en soittanut neuvolaan suoraan..Huoh :( Muutenkin oli niin tympeä hoitaja että tuli paha mieli..
Itkettää vaan, pitäisi kai mennä peiton alle :(
Aikaa koitin tappaa käymällä lenkillä, alaselkä-/pakarakipu alkoi heti kovenemaan. Selällään tai mahallaan ei kärsi maata, kylkeä on vaikea vaihtaa. Pelottaa miten voin synnyttää kun missään asennossa ei kärsi olla!
Pää täynnä ajatuksia, kaikki mietityttää.. Ei minulla ainakaan raskaus ole ollut mitään ihanaa aikaa :(
Välillä kyllä kun ei väsytä ja on parempi olo, niin kaikki tuntuu ihanalle ja olen ihan innoissani vauvasta..mutta.. Tuntuu etten kauaa jaksa näin kun olo on mikä on.
En tiennyt minne soittaa selkäkivusta(fysioterapeutille, päivystykseen, neuvolaan...) joten epätoivoisena soitin vaan omalle hoitajalle, sain vastaukseksi suurinpiirtein haukut tyhmyydestäni kun en soittanut neuvolaan suoraan..Huoh :( Muutenkin oli niin tympeä hoitaja että tuli paha mieli..
Itkettää vaan, pitäisi kai mennä peiton alle :(
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuo alkuraskauskaan aina mitään autuutta. Mulla tuo vaihe oli kaikkein pahinta, mutta noilla tienoilla alkoi vähitellen helpottamaan.
Muista puhua miehellesi tai jollekin kaikessa rauhassa kaikista vaivoistasi ja mielialoistasi. Meillä meni vähän aikaa, ennen kuin mies tajusi, että ihan tosissaan tarvitsin paljon tukea, hemmottelua ja ihan konkreettistakin apua juuri tuossa alkuraskaudessa ja vielä sen jälkeenkin.
Oli ajatellut, että se on sitten sitä loppuraskautta, kun naisesta tulee vaivainen ja avuton.
Mulla on ainakin tuosta eka kolmanneksesta vain parantunut asiat. Nyt olen viimeisellä viikolla ja muistelen noita vaiheita vieläkin kauhulla. Joten tsemppiä, ei koko raskaus välttämättä ole samalla tavalla rankkaa, ja tuon ensi kolmanneksen jälkeen voi hyvinkin helpottaa. Kaikki tunteet kuitenkin kuuluvat raskausaikaan, se on sellaista hormonimyrskyä...
Tuo selkäkipu on aika erikoinen mielestäni tuossa vaiheessa... Fysioterapeutti voisi ehkä viime kädessä auttaa neuvomalla hyvät jumppaohjeet.
On ihan alkuraskaudesta olo jo helpottanut, pahoinvoinnin ja jatkuvan väsymyksen osalta..
Mutta tämä unettomuus (ja siitä johtuva väsy) ja selkäkipu vaivaa vaan..
Siis ei nämä vaivat ole ilmestyneet raskauden aikana, vaan esim unettomuus on vaivannut ihan teinivuosista asti välillä.. Nyt vaan vanhatkin vaivat tuntuu pahentuneen...
Vaikka kyselen huolista ja vaivoista neuvolassa ja juttelen, niin öisin kaikki alkaa taas vaivata ja painaa mieltä..En tiedä johtuuko unettomuus näistä ajatuksista vai ajatukset unettomuudesta..
Raskaus on sinänsä edennyt normaalisti, että alkuraskauden oireet vähentyneet eka kolmanneksen jälkeen, mutta ei nämä muut vaivat kuulu raskausoireisiin.. SIKSI luulinkin että terveyskeskuksen puolella olisivat osanneet auttaa! Mutta ei saanut kuin lisää paskaa niskaan.
Pitäisikö tässä sitten soittaa neuvolaan, vai odottaa seuraavaan neuvolassa käyntiin..
Entä jos minulla on selässä vaikka välilevynpullistuma! Kun kipua on ollut vaihtelevalla kovuudella jo kauan (ehkä yli vuoden) mutta tuntuu että nyt pahentunut ja muuttunut melkein jatkuvaksi kivuksi.Pelottaa.. Miten sekin vaikuttaa raskauteen.. Kaikki pelottaa..
Jos jo nämä kivut lannistaa minut näin, niin miten h*******ä selviän itse synnytyksestä.. Aikamoinen synnytyspelko kehittynyt päälle..
Sori nyt, mutta paras tottua. Menee kuule parhaassa tapauksessa muutama vuosi ennen kuin se on yhtä helppoa kuin nyt.
Eipä sitä voi kukaan etukäteen sanoa miten tämä minun tilanne menee... Ja kun niitä vuosia jo kestänyt tosiaan... Ja ei tällaiseen kipuun vaan totu.