Heips kaikki vanhemmat! Olen kahden lapsen yh ja joista toinen on 10v poika jolla koulu alkanu mennä huonommin,hän käyttäytyy kuin kapinallinen murkku!Opettajan mukaan poika on jotenkin vihainen kaikille,kielenkäyttö hirveää ja tunnilla touhuaa omiaan,ihan kuin ei koulunkäynti kiinnostaisi enää,kotonakin todella vaikea saada poikaa kuriin,olen yrittänyt kaikkeni ja nyt soskussa suunnittelevat että poika menisi joksikin aikaa tukiperheeseen, siksi että alkaisi rauhoittua ja että pärjättäisiin paremmin myöhemmin yhdessä.Tuntuu todella kurjalta,olen miettinyt pääni puhki mikä poikaa vaivaa,ehkä masennustakin? perheneuvolaan ollaan menossa juttelemaan pojan tilanteesta.Toivoisin asiallisia vastauksia..
Pojalla AdHd ??
äidin tuska...
61193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ADHD:n oireet ovat nähtävissä jo ennen seitsemättä ikävuotta. Mikäli poikasi oireet ovat alkaneet tämän jälkeen, kyseessä saattaa hyvinkin olla masennus.
Myös väsymys saattaa aiheuttaa huonoa käytöstä ja keskittymishäiriöitä. Oletko seurannut hänen nukkumistaan? Kuinka kauan nukkuu ja miten, onko esimerkiksi hengityskatkoksia tai kuorsausta? Näihin voi syynä olla liian isot risat.
poika nukkuu hyvin,en usko että siitä on kiikastaa...
vaan on jo (Syntymästä lähtien) alusta asti havaittavissa. Ainakin meillä. Jo kolmivuotiaasta tiesin poikani olevan erilainen. Nelivuotiaana häntä jo tutkittiin sairalassa.------------------
Jos pojalla on jokin neurologinen ongelma uskoisin että olisit huomannut lapsessasi erityispiirteitä jo aikaisemmin. Oman poikani tiesin erilaiseksi ihan vauvana, vaikka toisaalta kuvittelin että kaikilla perheillä on yhtä hankalaa ja vaativaa lastensa kanssa. Poikani erityispiirteet selitin "kovapäisyydellä" ja sillä että vanhemmatkin ovat aikamoisia sisupakkauksia!
Esikouluiässä mentiin tutkimuksiin ja todettiin pojalla asperger. Meillä poika käyttäytyi jo ensimmäisellä luokalla samoin kuin poikasi nyt, koska turhautui liian helppoihin tehtäviin. Yritä selvittää mikä lapsesi mieltä painaa! toivon sinulle paljon voimia!!
Oikeastaan tee näin: älä kuuntele näiden "kotilääkäreiden" neuvoja. Vaadi lapsellesi psykologi ja kerro hänelle kaikki, mitä sinun elämässäsi on tapahtunut. Tuon ikäisen lapsen ns. käyttäytymishäiriöt voivat johtua mistä tahansa.
Ei niissä välttämättä ole kyse muusta kuin voimakkaista kehitysvaihekriiseistä.
Jos kotioloissa ei ole mitään erikoista mullistavaa tapahtunut eikä esim. koulukiusaamisesta ole kysymys, niin ei se ole mitään vakavaa. Mutta annetaan asiantuntijan selvittää, mistä on kysymys. Ennen kuin mennään paniikkiin :)
Jep, älä usko muita kuin asiantuntijoita.
Ja se, että lapsi laitetaan tuki/sijaisperheeseen kuulostaa aivan liioitetulta. Jos itse jaksa kotona pojan kanssa, niin pidät hänet kotona ettei hänelle tule vaikealla hetkellä vielä hylkäämisen tunteita.
Jospa hänelle on vain tapahtunut jotain ikävää, tai on ikävä isäänsä tms... joutunut kiusatuksi eikä uskalla kertoa!!!
Yrittäkää puhua keskenänne ja vie lapsi lääkäriin jos tilanne ei selviä.