Iltalehti
Britanniassa kaavaillaan valtakunnallista mustaa listaa kumppaniaan pahoinpitelevistä miehistä. (RITVA TUOMI)
Britanniassa uutisoitiin vastikään valtiovallan pohtima uudistus saattaa kumppaniaan pahoinpidelleiden miesten nimet rekisteriin, joka olisi lääkäreiden, terveys- ja sosiaaliviranomaisten sekä väkivaltaongelmissa auttavien järjestöjen käytössä.
Suunnitelmassa on myös kaavailtu, että miehen uudelle kumppanille tiedotettaisiin miehen entiseen kumppaniin kohdistuneesta väkivallasta.
Mustan listan tarkoitus olisi suojata naisia väkivallalta ja vähentää kumppaninsa surmaamien naisten määrää.
Rajana rekisteriin joutumiselle olisi naisen pahoinpitelystä langetettu vähintään puolen vuoden pituinen vankeustuomio. Miehen velvollisuutena olisi tiedottaa poliisille, milloin on mahdollisesti palannut takaisin asumaan saman katon alle uhrinsa kanssa.
Olisiko rekisteri hyvä ajatus toteutettavaksi Suomessa?
"Leimaa tekojen takia"
- Ei ole, tyrmää Naisten apu Espoossa ry:n ja Espoon turvakodin johtaja Sirkka Liisa Aaltio.
- En näe siitä mitään apua tai hyötyä. Onhan oikeusvaltiossa jo olemassa rikosrekisteri tämän kaltaisen tiedon saamiseksi.
- Rekisterin voisi katsoa vain kokonaisvaltaisesti leimaavan ihmistä yksittäisten tekojen takia.
Aaltio ei kannata sitäkään, että miehen lyömishistoriasta tiedotettaisiin uudelle kumppanille.
- Kyllä aikuisen ihmisen pitää kantaa näissä asioissa oma vastuunsa miten toimia.
"Vaietaan liikaa"
Sirkka Liisa Aaltio tietää työnsä perusteella hyvin kuinka vakava ongelma perheväkivalta yhä on.
- Vaikka turvakotimme tilat laajenivat, on talo edelleen täysi. Kysyntää on.
- Valitettavasti monet naiset sietävät väkivaltaa viisi, seitsemän tai yhdeksänkin vuotta ennen kuin hakevat apua. Vieläkin perheväkivallasta vaietaan liikaa.
"Ei ole yksityisasia"
Aaltio moittii Kari Häkämiehen pahoinpitelyepäilyihin liittyviä kokoomusjohtaja VILLE ITÄLÄN ja osin SAULI NIINISTÖNKIN lausuntoja.
- Molemmat miehet ovat viitanneet naisystävään kohdistuneen pahoinpitelyepäilyn olevan yksityisasia. Sitä perheväkivalta ei ole, Aaltio painottaa.
Vuonna 1995 yksityisellä paikalla tapahtuneesta pahoinpitelystä tuli virallisen syyttäjän alainen rikos, josta voidaan nostaa oikeusprosessi ilman asianomistajan suostumusta. Eduskuntakäsittelyssä siihen liitettiin vakaan tahdon pykälä, jonka mukaan prosessi voidaan keskeyttää asianomistajan vakaasta tahdosta.
- Me ajamme nyt vakaan tahdon pykälän poistamista, Aaltio sanoo.
"Opetettava koulussa"
Valtakunnallisen syntipukkirekisterin sijasta Sirkka Liisa Aaltio toivoo entistä mittavampaa panosta perheväkivaltaan liittyvään valitukseen.
- Koulujen terveyskasvatustunneilla aletaan toivoakseni opettaa 8. ja 9. luokkalaisille myös tätä puolta, kuten fyysisen koskemattomuuden periaatetta, esimerkiksi miten nuori voi hakea apua kun äitiä pahoinpidellään.
- Kaikkiaan asiassa tarvitaan mieskulttuurin muutosta. Naisen kohdistuneessa pahoinpitelyssä ei ole kysymys naisseikkailusta, vaan siitä että nainen on uhri. Miehen on kannettava vastuunsa tilanteessa
"Auttaminen tärkeintä"
Britanniassa kaavaillaan valtakunnallista mustaa listaa kumppaniaan pahoinpitelevistä miehistä. (RITVA TUOMI)
Britanniassa uutisoitiin vastikään valtiovallan pohtima uudistus saattaa kumppaniaan pahoinpidelleiden miesten nimet rekisteriin, joka olisi lääkäreiden, terveys- ja sosiaaliviranomaisten sekä väkivaltaongelmissa auttavien järjestöjen käytössä.
Suunnitelmassa on myös kaavailtu, että miehen uudelle kumppanille tiedotettaisiin miehen entiseen kumppaniin kohdistuneesta väkivallasta.
Mustan listan tarkoitus olisi suojata naisia väkivallalta ja vähentää kumppaninsa surmaamien naisten määrää.
Rajana rekisteriin joutumiselle olisi naisen pahoinpitelystä langetettu vähintään puolen vuoden pituinen vankeustuomio. Miehen velvollisuutena olisi tiedottaa poliisille, milloin on mahdollisesti palannut takaisin asumaan saman katon alle uhrinsa kanssa.
Olisiko rekisteri hyvä ajatus toteutettavaksi Suomessa?
"Leimaa tekojen takia"
- Ei ole, tyrmää Naisten apu Espoossa ry:n ja Espoon turvakodin johtaja Sirkka Liisa Aaltio.
- En näe siitä mitään apua tai hyötyä. Onhan oikeusvaltiossa jo olemassa rikosrekisteri tämän kaltaisen tiedon saamiseksi.
- Rekisterin voisi katsoa vain kokonaisvaltaisesti leimaavan ihmistä yksittäisten tekojen takia.
Aaltio ei kannata sitäkään, että miehen lyömishistoriasta tiedotettaisiin uudelle kumppanille.
- Kyllä aikuisen ihmisen pitää kantaa näissä asioissa oma vastuunsa miten toimia.
"Vaietaan liikaa"
Sirkka Liisa Aaltio tietää työnsä perusteella hyvin kuinka vakava ongelma perheväkivalta yhä on.
- Vaikka turvakotimme tilat laajenivat, on talo edelleen täysi. Kysyntää on.
- Valitettavasti monet naiset sietävät väkivaltaa viisi, seitsemän tai yhdeksänkin vuotta ennen kuin hakevat apua. Vieläkin perheväkivallasta vaietaan liikaa.
"Ei ole yksityisasia"
Aaltio moittii Kari Häkämiehen pahoinpitelyepäilyihin liittyviä kokoomusjohtaja VILLE ITÄLÄN ja osin SAULI NIINISTÖNKIN lausuntoja.
- Molemmat miehet ovat viitanneet naisystävään kohdistuneen pahoinpitelyepäilyn olevan yksityisasia. Sitä perheväkivalta ei ole, Aaltio painottaa.
Vuonna 1995 yksityisellä paikalla tapahtuneesta pahoinpitelystä tuli virallisen syyttäjän alainen rikos, josta voidaan nostaa oikeusprosessi ilman asianomistajan suostumusta. Eduskuntakäsittelyssä siihen liitettiin vakaan tahdon pykälä, jonka mukaan prosessi voidaan keskeyttää asianomistajan vakaasta tahdosta.
- Me ajamme nyt vakaan tahdon pykälän poistamista, Aaltio sanoo.
"Opetettava koulussa"
Valtakunnallisen syntipukkirekisterin sijasta Sirkka Liisa Aaltio toivoo entistä mittavampaa panosta perheväkivaltaan liittyvään valitukseen.
- Koulujen terveyskasvatustunneilla aletaan toivoakseni opettaa 8. ja 9. luokkalaisille myös tätä puolta, kuten fyysisen koskemattomuuden periaatetta, esimerkiksi miten nuori voi hakea apua kun äitiä pahoinpidellään.
- Kaikkiaan asiassa tarvitaan mieskulttuurin muutosta. Naisen kohdistuneessa pahoinpitelyssä ei ole kysymys naisseikkailusta, vaan siitä että nainen on uhri. Miehen on kannettava vastuunsa tilanteessa
"Auttaminen tärkeintä"
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Väkivaltaisuuden voi ennustaa jo murrosiässä"
(28.5. 13:04)
Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian professorin Matti Virkkusen mukaan biologisia tutkimustuloksia voitaneen tulevaisuudessa käyttää jo murrosiässä väkivaltaisuuden ennustamisessa.
Virkkunen puhui tänään Kuopiossa Niuvanniemen sairaalan Niuva-päivän juhlassa. Hän esitteli uusia väkivaltaisen antisosiaalisen persoonallisuushäiriön biologisia ja molekyyligeneettisiä löydöksiä.
Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että häiriöihin liittyy poikkeavuutta aminohapoissa ja lihassokerivarastojen mataluutta. Poikkeavuuksien oletetaan liittyvän humalassa tapahtuviin "sekoiluihin".
Lisäksi alustavissa suomalais-yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on löydetty geenipoikkeavuuksia, jotka kytkeytynevät näihin biologisiin tekijöihin.
Väkivaltainen persoonallisuushäiriö alkaa aina jo murrosiässä. Virkkusen mukaan biologista ennustetta voitaisiin käyttää hyväksi ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Asiassa tosin tarvitaan vielä pitkiä seurantatutkimuksia.
Persoonallisuushäiriöiset tekevät länsimaissa yli 80 prosenttia vakavasta, toistuvasta väkivaltaisuudesta. (STT)
Rikoslaki
Pahoinpitely yksityisellä paikalla - myös kotona - tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi 1.9.1995. Lain tarkoitus on, että kotona tapahtuviin väkivaltarikoksiin suhtaudutaan samalla vakavuudella ja samoilla rikosoikeudellisilla seuraamuksilla kuin muihinkin väkivaltarikoksiin. Yhteiskunta haluaa puuttua perheväkivaltaan ja kotiin hälytetty poliisipartio tekee rikosilmoituksen tapahtuneesta väkivaltatilanteesta. Pahoinpitelyn yritys on myös rangaistava teko.
Laki jakaa pahoinpitelyt kolmeen ryhmään:
1. Lievä pahoinpitely
2. Pahoinpitely
3. Törkeä pahoinpitely
Pahoinpitelyn aste arvioidaan vammojen, rikoksen tekotavan ja sen aiheuttaman henkisen kärsimyksen perusteella. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos. Asianomistajarikos tarkoittaa sitä, että uhrin on vaadittava tekijälle rangaistusta rikoksesta, jotta rikoksen tutkinta alkaisi. Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Pahoinpitelyiden ja törkeiden pahoinpitelyiden osalta esitutkinnan tulokset annetaan syyttäjälle syyteharkintaan. Pahoinpitelyn osalta syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta jos uhri itse sitä omasta vakaasta tahdosta haluaa ja jollei yleinen tai uhrin yksityinen etu sitä vaadi. Törkeä pahoinpitely johtaa aina oikeuskäsittelyyn.
Lievästä pahoinpitelystä rikosilmoitus on tehtävä vuoden kuluessa, pahoinpitelystä rikosilmoitus on tehtävä viiden vuoden kuluessa ja törkeästä pahoinpitelystä rikosilmoitus on tehtävä kahdenkymmenen vuoden kuluessa tapahtuneesta.
Alle 15-vuotiaaseen kohdistunut pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos.
Asianomaisella on oikeus ottaa sekä kuulusteluihin että mahdolliseen oikeuskäsittelyyn rinnalleen tukihenkilö. Jos tuttavapiiristä ei löydy ketään sopivaa, tukihenkilöä voi kysyä esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä www.rikosuhripaivystys.fi
Asiasta selventää aika hyvin myös tämä seuraava.
http://www.oikeus.fi/vksv/2950.htm