Lidlillä ja toivottavasti Aldi ja Bauhaus - tervehdyttävä vaikutus kansalaisten elämään. Toivoa breshneviläisyyteen.
"Tutkimus: Kauppaketjujen tulo hyödyttää kuluttajia ja yhteiskuntaa (Päivitetty 13:37) (11:54)
HELSINKI. Voittajia ulkomaisten vähittäiskauppaketjujen tullessa Suomeen ovat kuluttajat ja yhteiskunta, tutkimusyhtiö LTT-Tutkimuksen toimitusjohtaja Matti Pulkkinen arvioi tiistaina Helsingissä, jossa julkistettiin yhtiön tekemä tutkimus kaupan kansainvälistymisestä.
Kilpailun kiristyminen johtaa tutkimuksen mukaan kaupan katteiden pienenemiseen, tarjonnan lisääntymiseen ja palvelun parantumiseen, mikä hyödyttää kuluttajia. Yhteiskuntaa kokonaisuudessaan palvelee kaupan tehokkuuden parantuminen.
Kielteisiäkin piirteitä on nähtävissä. Ulkomaisten ketjujen kilpailu johtaa siihen, että myymälöitä kuolee ja kaupan keskittyminen suuriin asutuskeskuksiin kiihtyy. Suomalaisten tuotteiden osuus laskee.
Tutkijat uskovat
, että ulkomaisten kauppaketjujen tulo Suomeen lisääntyy edelleen. Taustalla on koko vähittäiskauppa-alan maailmanlaajuinen teollistuminen 1990-luvulla. Kun suurilla kauppaketjuilla tulivat kasvun rajat vastaan, ne aloittivat voimakkaan levittäytymisen ulkomaille. Useat suuret kauppaketjut moninkertaistivat myyntinsä viime vuosikymmenellä, LTT:n tutkija Kari Niilola kertoi.
Niilolan mukaan suuruuden tuomat edut ovat ratkaisevin tekijä kauppojen kansainvälistymisessä. Mittakaavaedut näkyvät siten, että kauppaketjut voivat kilpailuttaa toimintansa tavaroiden tuotannosta lähtien. Kauppaketjujen välinen kilpailu ei koske enää vain myymälöitä vaan koko arvoketjua.
Kansainväliset ketjut ovat kiinnostuneita Suomesta, vaikka Suomi on Irlannin jälkeen EU:n toiseksi pienin markkina-alue väestön vähäisyyden ja kotitalouksien alhaisen kulutustason vuoksi, Pulkkinen arvioi. Ketjut haluavat levittäytyä kaikkialle, ja Etelä-Suomessa on niille muutamia tarpeeksi suuria asutuskeskuksia. Myös Suomen korkea hintataso houkuttelee.
Vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1994. Myös silloin ennustettiin kansainvälisten ketjujen tuloa Suomeen, mutta painopisteen nähtiin olevan erikoiskaupoissa kuten vaateliikkeissä. Suurten päivittäistavaraketjujen ei arveltu olevan kiinnostuneita Suomesta.
Vaatekaupat ovatkin kansainvälistynein osa Suomen vähittäiskauppaa. Jo 23 prosenttia vaateliikkeiden myynnistä on lähinnä ruotsalaisten ketjujen käsissä. Muuten tilanne on kuitenkin kääntynyt vajaassa kymmenessä vuodessa päälaelleen, sillä nyt nimenomaan suurten kansainvälisten päivittäistavaraketjujen arvioidaan pitävän Suomea silmällä kaikkein tarkimmin.
Pulkkisen mukaan ulkomaisille kauppaketjuille on ollut tyypillistä se, että ne ovat yhdistäneet erilaisia tuotevalikoimia ja palveluita kuin suomalaiset kaupat. Niinpä esimerkiksi Bauhaus on astunut mm. suomalaisten puutarha- ja kodinsisustusmyymälöiden tonteille ja jättänyt sivuun yrityksille suunnatun myynnin, mikä on tyypillistä suomalaisille rautakaupoille.
Uusien myymälämallien tulo Suomeen on näin yksi ulkomaisten ketjujen saapumisen seurauksista.
Myös ketjuuntuminen tiivistyy. Suomessa vain pieni osa myymälöistä on ollut tiukan keskusjohtoisten yritysten alaisuudessa, mikä on kuitenkin vallitseva malli kansainvälisissä kaupan alan yrityksissä.
STT
[email protected] "
"Tutkimus: Kauppaketjujen tulo hyödyttää kuluttajia ja yhteiskuntaa (Päivitetty 13:37) (11:54)
HELSINKI. Voittajia ulkomaisten vähittäiskauppaketjujen tullessa Suomeen ovat kuluttajat ja yhteiskunta, tutkimusyhtiö LTT-Tutkimuksen toimitusjohtaja Matti Pulkkinen arvioi tiistaina Helsingissä, jossa julkistettiin yhtiön tekemä tutkimus kaupan kansainvälistymisestä.
Kilpailun kiristyminen johtaa tutkimuksen mukaan kaupan katteiden pienenemiseen, tarjonnan lisääntymiseen ja palvelun parantumiseen, mikä hyödyttää kuluttajia. Yhteiskuntaa kokonaisuudessaan palvelee kaupan tehokkuuden parantuminen.
Kielteisiäkin piirteitä on nähtävissä. Ulkomaisten ketjujen kilpailu johtaa siihen, että myymälöitä kuolee ja kaupan keskittyminen suuriin asutuskeskuksiin kiihtyy. Suomalaisten tuotteiden osuus laskee.
Tutkijat uskovat
, että ulkomaisten kauppaketjujen tulo Suomeen lisääntyy edelleen. Taustalla on koko vähittäiskauppa-alan maailmanlaajuinen teollistuminen 1990-luvulla. Kun suurilla kauppaketjuilla tulivat kasvun rajat vastaan, ne aloittivat voimakkaan levittäytymisen ulkomaille. Useat suuret kauppaketjut moninkertaistivat myyntinsä viime vuosikymmenellä, LTT:n tutkija Kari Niilola kertoi.
Niilolan mukaan suuruuden tuomat edut ovat ratkaisevin tekijä kauppojen kansainvälistymisessä. Mittakaavaedut näkyvät siten, että kauppaketjut voivat kilpailuttaa toimintansa tavaroiden tuotannosta lähtien. Kauppaketjujen välinen kilpailu ei koske enää vain myymälöitä vaan koko arvoketjua.
Kansainväliset ketjut ovat kiinnostuneita Suomesta, vaikka Suomi on Irlannin jälkeen EU:n toiseksi pienin markkina-alue väestön vähäisyyden ja kotitalouksien alhaisen kulutustason vuoksi, Pulkkinen arvioi. Ketjut haluavat levittäytyä kaikkialle, ja Etelä-Suomessa on niille muutamia tarpeeksi suuria asutuskeskuksia. Myös Suomen korkea hintataso houkuttelee.
Vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1994. Myös silloin ennustettiin kansainvälisten ketjujen tuloa Suomeen, mutta painopisteen nähtiin olevan erikoiskaupoissa kuten vaateliikkeissä. Suurten päivittäistavaraketjujen ei arveltu olevan kiinnostuneita Suomesta.
Vaatekaupat ovatkin kansainvälistynein osa Suomen vähittäiskauppaa. Jo 23 prosenttia vaateliikkeiden myynnistä on lähinnä ruotsalaisten ketjujen käsissä. Muuten tilanne on kuitenkin kääntynyt vajaassa kymmenessä vuodessa päälaelleen, sillä nyt nimenomaan suurten kansainvälisten päivittäistavaraketjujen arvioidaan pitävän Suomea silmällä kaikkein tarkimmin.
Pulkkisen mukaan ulkomaisille kauppaketjuille on ollut tyypillistä se, että ne ovat yhdistäneet erilaisia tuotevalikoimia ja palveluita kuin suomalaiset kaupat. Niinpä esimerkiksi Bauhaus on astunut mm. suomalaisten puutarha- ja kodinsisustusmyymälöiden tonteille ja jättänyt sivuun yrityksille suunnatun myynnin, mikä on tyypillistä suomalaisille rautakaupoille.
Uusien myymälämallien tulo Suomeen on näin yksi ulkomaisten ketjujen saapumisen seurauksista.
Myös ketjuuntuminen tiivistyy. Suomessa vain pieni osa myymälöistä on ollut tiukan keskusjohtoisten yritysten alaisuudessa, mikä on kuitenkin vallitseva malli kansainvälisissä kaupan alan yrityksissä.
STT
[email protected] "
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siinä olisi Keskolle haastetta. Lidl on pähkinöitä Kauflandiin verrattuna.
Jaa-a.
Onko se nyt sitten niin toivottavaa, että
suomalaisten tavallisten duunarien rahat valuvat
ylikansallisten ketjujen ja pääomapiirien taskuihin? Näin nähdäkseni käy jos ostan
elintarvikkeet Lidlistä ja huonekalut Ikeasta.
Tai vaatteet Hennes&Mauttomasta ja kodinkoneet
Gigantista...
Kyllähän Kesko ja muut vastaavat kumppanit on
nylkeneet suomalaisia moniin muihin maihin nähden
aika härskeillä katteilla takavuosina
Suomen melko suljetussa taloudessa. Ja ehkä
sen ja pienen markkinan takia ovat huonosti
valmistautuneita kun isot ketjut rynnivät
maahamme.
Kuluttajan kosto on suloinen, mutta osuuko omaan
nilkkaan pitemmän päälle?
Ehkäpä suomalaisten pitäisi tuossa kilpailutilan-
teessa pyrkiä erottautumaan jollain muullakin
kuin hinnalla, tai sitten tosiaan tyydyttävä
pienempiin katteisiin.
palkat eivät ainakaan nouse, työt muuttuvat nekin halpapalkkatöiksi, joita ne jo alkavat muutenkin olemaan.
Jaa-a.
Onko se nyt sitten niin toivottavaa, että
suomalaisten tavallisten duunarien rahat valuvat
ylikansallisten ketjujen ja pääomapiirien taskuihin? Näin nähdäkseni käy jos ostan
elintarvikkeet Lidlistä ja huonekalut Ikeasta.
Tai vaatteet Hennes&Mauttomasta ja kodinkoneet
Gigantista...
Kyllähän Kesko ja muut vastaavat kumppanit on
nylkeneet suomalaisia moniin muihin maihin nähden
aika härskeillä katteilla takavuosina
Suomen melko suljetussa taloudessa. Ja ehkä
sen ja pienen markkinan takia ovat huonosti
valmistautuneita kun isot ketjut rynnivät
maahamme.
Kuluttajan kosto on suloinen, mutta osuuko omaan
nilkkaan pitemmän päälle?
Ehkäpä suomalaisten pitäisi tuossa kilpailutilan-
teessa pyrkiä erottautumaan jollain muullakin
kuin hinnalla, tai sitten tosiaan tyydyttävä
pienempiin katteisiin.
Todellisuus on raadollisempi.Kuluttaja totutetaan uusiin juttuihin ja saadaan aikaan hajaannus.
Selvää kuitenkin on että kuluttajalta otetaan se markkinatilanteen mukainen hinta.
Ulkomaiset ketjut ovat rikkaita ja heillä on varaa polkea hintoja kunnes mahdollisimman moni ympäriltä kuolee.Sitten kun ei ole kilpailua enään hinnat nousevat.
Myös selvästi on havaittavissa että nämä ulkomaiset ketjut tekevät joistain tuotteista halpoja mutta kompensoivat sitten toisissa tuotteissa kovilla hinnoilla voittoja.
Minusta tuollaiset lausunnot ovat aika kokemattoman ihmisen antamia.
Totta että lyhyellä välillä asiasta hyötyy kuluttaja mutta pidemmällä aika juoksulla etenkin jos kilpailu vähenee hinnat nousevat ja tällöin olemme tappaneet kotimaiset yrittäjät.
Tapa naapuri ja elätä joku tuntematon jossakin.
Tätä se on.
Kuka lopulta sittenkään hyötyi??
Minä suosin kotimaista.Toki käyn katsomassa ulkomaisiakin mutta käytän aivojani myös.
Ketä oikeastaan palvelee tuollaiset lausunnot (alkuperäiset)?
Ajattelen vain että tuollakaan hepulla ei ole muuta työtä kuin yrittää epätoivoisesti antaa lausuntoja(aika aivottomia).
Kuka tuollaisille maksaa palkan??
kotimaiset yrittäjät tapettiin jo pankkikriisin aikana, reilut 30 000 konkurssia ja 200 000 työtöntä. Ikuisella velkavankeudella taattiin, ettei kokenut yrittäjä pääse enää koskaan yrittämään...